Bangladeshin talous- ja infrastruktuurikehitys
Bangladeshin maatalousvaltainen talous kasvaa noin seitsemän prosentin vuosivauhtia, mutta hieman yli USD 221 miljardin bruttokansantuote yli 163 miljoonaiselle kansalle on silti hyvin alhainen (vain n. 1350 dollaria per capita). Maa on hitaasti avannut talouttaan ja rahaliikennettään ulkomaisille investoijille ja yrityksille.
Korruptio ja riippuvaisuus kehitysrahoituslaitosten tuesta leimaavat julkisia hankintoja ja suurempia infrastruktuurihankkeita. Ulkomaisten investointien määrä on silti kasvussa ja maan oma yksityissektori ja pankit kykenevät nykyisellään rahoittamaan entistä enemmän ja suurempia hankkeita. Myös yritysten rajat ylittävä rahaliikenne on helpottunut.
Bangladeshin oma tavoite on nousta lähivuosina keskituloisten maiden joukkoon, mutta se edellyttäisi entistä suurempia rakenneuudistuksia ja nykyisen tuotantorakenteen monipuolistamista. Koulutustason nostaminen ja työpaikkojen luominen koulutetummalle väestönosalle on silloin avainasemassa.
Bangladeshin talouden kivijalat ovat edelleenkin maatalous ja tekstiiliteollisuus. Vaatetusala on ainoita valmistavan teollisuuden sektoreita joka suuntautuu vientiin. Muu vienti on maataloustuotteita ja raaka-aineita. Tekstiiliteollisuuden osalta Bangladeshin kilpailukyky on perustunut alhaiseen kustannustasoon, joka on yhteydessä työntekijöiden pieneen palkkaan, huonoihin työoloihin ja työturvallisuusongelmiin. Sittemmin esimerkiksi paloturvallisuutta on kehitetty ja myös työntekijöiden minimipalkkoja ollaan nostamassa.
Bangladeshin talouskasvu perustuu pitkälti voimakkaan väestönkasvun edellyttämän perusinfrastruktuurin rakentamiseen. Kaupungistuminen, liikenne ja tietoliikenne sekä energiatuotanto tuovat maahan ulkomaisia teollisia investointeja ja urakoita, joista kilpailevat erityisesti Kiina, Intia ja Japani. EU:lla on vastaavasti tärkeä rooli Bangladeshin keskeisimpänä vientimarkkinana.
Suomen ja Bangladeshin kauppavaihto on vahvasti Bangladeshille ylijäämäistä, kun asiaa katsotaan alkuperämaan mukaan. Bangladeshissa valmistettuja tuotteita tuotiin vuonna 2016 Suomeen noin 158 miljoonan euron arvosta, kun Suomesta vietiin Bangladeshiin noin 62 miljoonalla.
Tämä antaa kuitenkin puutteellisen kuvan maiden välisestä taloudellisesta aktiviteetistä. Suoraan Bangladeshista tuotiin Suomeen tuotteita vain 29 miljoonalla eurolla, joten suurin osa tuotteista (käytännössä vaatteista ja kengistä) tulee Suomeen muualta Euroopasta isojen vaatetusketjujen kautta. Toisaalta Suomen läsnäolo Bangladeshissa on suurempi kuin tilastoitu 62 miljoonaa, johtuen yritystemme toiminnan painottumisesta energia- ja infrastruktuurihankkeisiin ja laitetoimituksista näiden aasialaisista tuotantolaitoksista. Keskeisimmät suomalaiset vientituotteet ovat puu ja paperi, raskaat koneet ja laitteet sekä voimalaitokset ja televerkot.
Suomen ja suomalaisyritysten panostukset Bangladeshiin ovat olleet rajallisia. Silti hyviä suhteita on onnistuttu ylläpitämään ja tarkoin valituilla kaupan sektoreilla yrityksetkin ovat menestyneet kohtuullisen hyvin. Tämä lähestymistapa on osoittautunut toimivaksi. Silti on hyvä säilyttää ketteryys reagoida uusiin kaupallisiin mahdollisuuksiin. Sellaisia voi olla näköpiirissä erityisesti energiaan (LNG, uusiutuva energia, kaasu), veteen ja jätehuoltoon sekä tietoliikenteeseen liittyen. Suomalaisyritysten markkinaosuuden kasvulle voi myös tulla tilausta muissa urbanisaation ja logistiikan edellyttämissä teknologiaratkaisuissa.