Country outlook
Market area:
Industry:

CSR-taustamuistio/ Myanmar

12.02.2018
1) Millainen tilanne maassa on seuraaviin asioihin liittyen? Vaikuttaako yritystoiminnan luonne (tuonti, vienti, valmistus, huolto, alihankinta, konsultointi, yhteisyritys, logistiikka, ketjuliiketoiminta, kauppavälitys, yritysfuusiot, ulkoistaminen, jne.) näiden teemojen olennaisuuteen?


a) Järjestäytymisvapaus

Työntekijöiden oikeuksia on pyritty edistämään 2010-luvun poliittisten ja taloudellisten uudistusten myötä. Vuonna 2011 hyväksytty Labour Organisation Law salli järjestäytymisvapauden lähes 50 vuoden jälkeen. Maaliskuussa 2012 toimeenpantu Settlement of Labour Dispute Law toi uusia työkaluja konfliktinratkaisuun. Samana syksynä vuosikymmeniä maanpaossa olleet Myanmarin ammattiyhdistysten liiton (Federation of Trade Unions – Myanmar, FTUM) johtajat palasivat Myanmariin. Työntekijöiden halu saada äänensä kuuluviin on suuri – vuonna 2013 FTUM:n alaisuuteen oli liittynyt jo 130 ammattiyhdistystä ja yli 18 000 jäsentä.1) 
Lakimuutoksista huolimatta ihmisoikeusaktivistit ovat kriittisiä järjestäytymisvapauden tilasta. Kansainvälisen ammattiyhdysjärjestöjen liiton, ITUC:n, mukaan Myanmar on yksi seitsemästä maasta, jossa ammattiyhdistysten tila on huolestuttavin. Maan uutta lainsäädäntöä on kritisoitu liian suuren minimijäsenmäärän asettamisesta liitoille, lakko-oikeuksien rajoittamisesta, sekä riittämättömästä suojelusta liitonvastaista syrjintää vastaan.
Vaikka edistystä on tapahtunut, laki ei vielä täysin takaa samoja oikeuksia kuin ILO:n yhteissopimus 87, jonka Myanmar on kuitenkin allekirjoittanut. Suurin ongelma on lakimuutosten toimeenpanossa ja valvonnassa. Työnantajat eivät usein noudata neuvotteluissa syntyneitä sopimuksia eivätkä resurssit riitä toiminnan seurantaan. Työntekijöitä voidaan rangaista liiton jäsenyydestä ja myös lakkoja on pyritty vaimentamaan voimakeinoin.

b) Korruptio & lahjonta

Korruptio on yhä suuri haaste maassa, joka sijoittui 136.:ksi 176 maasta Corruption Perceptions Index-listauksessa vuonna 2016 2). Parannusta on tapahtunut uuden demokraattisen hallituksen myötä, mutta armeijan keskeinen rooli on ongelmallinen ja heijastuu myös korruptiotilanteeseen. Myanmarin julkista sektoria pidetään yhtenä maailman korruptoituneimpana, mikä luo suuria haasteita yritystoiminnalle. UNESCAP:in ja OECD:n vuonna 2014 tehdyssä kyselyssä yli 20 % haastatteluista yrityksistä koki korruption merkittäväksi ongelmaksi.3) 
Virkamiesten lahjonta on arkipäiväistä ja korruptoitunut oikeuslaitos mahdollistaa lainvastaisen toiminnan. Pai-kalliset toimijat saattavat esimerkiksi lahjoa tuomareita suotuisan tuomion varmistamiseksi. Maaoikeuksien saaminen, edullinen verokohtelu ja julkisten hankintojen turvaaminen ovat usein riippuvaisia yritysten suhteista viranomaisiin tai hallitukseen. Maailmanpankin teettämässä "Enterprise Surveys 2014"-kyselyssä kävi ilmi, että yli 50 % yrityksistä odotettiin lahjovan virkamiehiä sähköverkoston saamiseksi.
Armeijan ja hallinnon kytköksistä järjestäytyneeseen rikollisuuteen spekuloidaan ja korruption merkitys korostuu etenkin laittomassa taloudessa, kuten puutavaran ja huumeiden salakuljetuksessa. Lisää läpinäkyvyyttä kaivataan myös puu- ja kaivosteollisuudessa sekä luonnonvarojen kuten öljyn ja maakaasunjalostamisessa, missä omistus- ja jalostusoikeudet ovat usein kyseenalaiset.4) Luonnonvarojen myynnistä tahkotut mittavat voitot eivät päädy valtion budjetteihin.
Myanmar hyväksyttiin kansainvälisen EITI-aloitteen (Extractive Industries Transparency Initiative) jäseneksi kesällä 2014. Jäsenyys nähdään myönteisenä merkkinä maan kehityksestä kohti avoimempaa demokratiaa,ja sen toivotaan tuovan lisää läpinäkyvyyttä korruptoituneiden energia- ja jalostussektoreiden toimintaan.5)
Myanmarin liiketoimintaympäristöä joudutaan määrittelemään pitkän suljetun talous- ja poliittisen ajan tuotteeksi. Sekä poliittinen että talouden avautuminen on alkanut vasta muutama vuosi sitten. Se näkyy Myanmarin monitahoisessa ja hajanaisessa yhteiskunnassa mm. pitäytymisenä vallitseviin ja ajan myötä rakentuneisiin me-kanismeihin ja kaikkea toimintaa ohjailevaan auktoriteettiuskoon. Vaikka lainsäädäntö on alkanut kehittyä jopa hämmästyttävän nopeasti, vanha hallinto ei näyttäisi pysyvän perässä, vaan vanhoja malleja noudatetaan edel-leen. Mitä kauemmaksi keskushallinnosta mennään, sitä perinteisempiä ovat toimintamallit ja käytännön (van-hanmallinen) työ.
Myanmarissa kuulee usein sanottavan erityisesti talous- ja liiketoimintayhteistyön yhteydessä, että Myanmarissa toimitaan myanmarilaiseen malliin. Se luetaan niin, että ne, jotka osaavat hakea myanmarilaiset luotettavat kumppanit, oppivat pian luottamaan siihen, että juuri heidän kauttaan asiat sujuvat. Kuinka paljon se edellyttää vaikeiden asioiden hiljaista hyväksyntää, on vain arvioitavissa, mutta oletettavasti joustoa on..

c) Lapsityövoima

Lapsityövoima on yleistä Myanmarissa, joka sijoittui kolmanneksi Maplecroftin vuoden 2014 Child Labour Inde-xissä. Riskianalyysejä tekevä Maplecroft kuvaileekin lapsityövoimaa Myanmarin talouden tukipylvääksi.6) Luo-tettavia arvioita lapsityöntekijöiden määrästä ei ole, mutta lapsityövoimaa esiintyy tasaisesti ja yleisesti usealla sektorilla niin kaupungissa, kuin maaseudullakin.
Vaikka kansainvälisillä yrityksillä olisi tarkat määräykset lapsityövoiman estämiseksi, ILO:n yhdyshenkilö Steve Marshall arvioi, että monet alihankkijat käyttävät lapsityövoimaa.7) Elokuussa 2014 norjalainen telekommuni-kaatioyhdistys Telenor raportoi 19 lapsityövoimaepäilystä tuotantoketjussaan.
Lain valvonta on usein puutteellista ja sen tulkitseminen haasteellista. Laillinen työikä on 13 vuotta, mutta ikä- ja työaikarajoitukset vaihtelevat sektoreittain. Suunnitteilla on työiän nostaminen neljääntoista ikävuoteen. UNICEF ja ILO työskentelevät hallituksen kanssa lain selkeyttämiseksi ja läpinäkyvyyden parantamiseksi. Ongelma juontaa juurensa paitsi köyhyydestä, myös maan rappiolla olevasta koulutusjärjestelmästä. Oppivelvollisuus on viisi vuotta, mutta Maailmanpankin arvion mukaan vain puolet jatkaa opiskelua tämän jälkeen. Myös lapsityöläisten vanhemmat, erityisesti äidit, ovat usein kaikista vähiten koulutettuja, minkä takia he usein lähettävät lapsensa työntekoon.8) Hallitus allekirjoitti ILO:n yleissopimuksen 182 lapsityön pahimpien muotojen kieltämisestä joulukuussa 2013.9) 
Myanmarilaisen mallin, kts. edellä, mukaan lapsityövoiman käyttäminen ei ole erityisen paheksuttavaa, melkeinpä päinvastoin, sillä taustalla on usein hyväntekeväisyysnäkökohta. Näille lapsille tarjottu työ on usein pääsy parempiin oloihin kuin ilman sitä. Myanmarissa hyväntekeväisyys on erityisen korkealle arvostettu hyve. Jotakin siitä kertoo se, ettei katulapsia juurikaan näe.

d) Pakkotyö

Pakkotyö oli arkipäiväistä armeijan viisikymmenvuotisen vallan aikana. Sotilasjuntan hallitessa pakkotyötä esiintyi etenkin infrastruktuurin kehittämisprojekteissa ja teiden rakennushankkeissa. Vaikka pääministeri Thein Sein on sitoutunut kitkemään pakkotyön maasta vuoteen 2015 mennessä, ILO arvioi, että vuosikymmeniä voimassa olleen toimintamallin muuttamiseen menee vuosia. 
Maplecroftin listauksessa (Forced or Involuntary Labour Index 2013) Myanmar on yhä kolmanneksi suurin pak-kotyön riskimaa. ILO:n mukaan pakkotyön painopiste on kuitenkin vähitellen siirtynyt pois paikallishallinnon alaisuudesta. Vuonna 2014 merkittävä osa kanteluista koski pakkotyöskentelyä maaoikeuksien eteen tai työs-kentelyä yksityiselle sektorille. Monen yhdistävät yhä pakkotyön julkiseen sektoriin eivätkä ymmärrä, että kieltolaki pätee myös yksityisiin yrityksiin. 10) 
Armeijaa on syytetty pakkotyön käytöstä ja pakkotyötä esiintyy yhä konfliktialueilla, kuten Rakhinen provinssissa. Työtehtävät vaihtelevat rakennus- ja korjaustöistä ruoanlaittoon.

e) Palkkaus

Myanmarissa määriteltiin elokuun 2015 lopulla yleinen minimipalkka, jonka suuruus on 3 600 Myanmarin kyatia eli noin 2,5 euroa päivässä.11) Myanmarin hallitus hyväksyi minimipalkkaa sääntelevän lain (Minimum Wage Law) jo keväällä 2013 12), mutta palkkaneuvottelut lykkääntyivät kuukausilla. Laissa määritellään myös yhtäläinen oikeus minimipalkkaan sukupuolesta riippumatta. 
Uuden palkkauksen piirissä työntekijän minimikuukausipalkaksi tulee noin 60 € .Palkkataso on alhainen verrattuna naapurimaihin – teollisuudessa keskiansio on $1 100 vuodessa verrattuna Thaimaan $6 704:ään.13)

f) Syrjintä

Etnisten vähemmistöjen syrjintä on vakava ongelma maassa, jossa on yli 130 etnistä ryhmää. Edes vuonna 2013 kirjoitettu rauhansopimus ei ole katkaissut väkivaltaisia yhteenottoja armeijan ja etnisten vähemmistöjen välillä. Human Rights Watch on syyttänyt hallitusta sen osallisuudesta Rohingyavähemmistöjen etniseen puhdistukseen. Ihmisoikeusjärjestö pitääkin muslimitaustaista Rohingyakansaa yhtenä maailman syrjityimmästä väestöstä.14). Vuoden 2016 lopulla Rohingya-vähemmistön asema huonontui edelleen väkivaltaisuuksien sytyttyä uudelleen Rakhinen alueella. 
Syrjintä on vahvaa myös työpaikalla ja sitä tapahtuu niin sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen, kuin etnisen taustan perusteella. Oxfamin teettämän selvityksen mukaan naisten palkat olivat paikoin 20 5 % alhaisemmat, kuin miesten.15) Sukupuolten väliseen epätasa-arvoon on kiinnitetty lisääntyvää huomiota. Kuitenkin naisjärjestöt ovat edelleen huolissaan naisten asemasta ja oikeuksista. Myös vammaiset ja HIV-positiiviset joutuvat usein syrjinnän kohteiksi. Vuonna 2010 tehdyn kansallisen kyselyn (National Disability Survey) perusteella raportoitiin, että vain alle 15 % vammaisista on työllistetty.16)

g) Työaika

Säännöllinen työaika on 8 tuntia päivässä ja 44 tuntia viikossa, mutta eri aloilla voi esiintyä poikkeuksia. Useimmilla aloilla tehdään kuusipäiväistä työviikkoa.
h) Työturvallisuus ja -terveys
Terveydenhuollon tila on huolestuttava. Myanmar sijoittuu toistuvasti häntäpäähän Maailman terveysjärjestö WHO:n terveydenhuoltoa arvioivassa listauksessa. Vuonna 2013 Myanmar käytti ainoastaan 1,8 % bruttokan-santuotteestaan terveydenhuoltoon, mutta hallinto budjetoi siihen vuosi vuodelta enemmän rahaa. Tavoitteena on saada kaikki kansalaiset terveydenhuollon piiriin vuoteen 2030 mennessä.17)
Maassa sovelletaan vuoden 1923 korvaussuunnitelmaa (Workmen's Compensation Act), joka määrittää korva-ussummat onnettomuuksille ja kuolemantapauksille. Vuonna 2012 toimeenpantiin uusi sosiaaliturvalaki (Social Security Law), joka tarjoaa suurempia korvaussummia.18) Virallisilla toimialoilla työskentelevät kuuluvat sosiaali-turvaan työnantajan puolesta, mutta epävirallisen talouden, kuten kalastuksen, piirissä työskentelevät ovat itse vastuussa sosiaaliturvastaan. Valvonnasta vastaavat Factories and General Labour Laws Inspection Department (FGLLID) ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva Occupational Health Division.

i) Maankäyttö

Myanmar on maatalouspainotteinen maa – 70 % työvoimasta työskentelee alalla tai on riippuvainen siitä ja maatalouden osuus bruttokansantuotteesta on miltei 40 %.19) Myanmar on luonnonvaroiltaan rikas mutta maankäyttö ja viljelymenetelmät ovat kestämättömällä pohjalla.20) 
Myös maaoikeuksiin liittyvät konfliktit painavat maata. Omistusoikeuksista luovuttiin sotilasjuntan vallan aikaan. Nykyisten uudistusten myötä kansa on ensimmäistä kertaa voinut ajaa oikeuksiaan, mutta maan takaisin saaminen on edelleen hankalaa ilman kirjallisia todisteita omistusoikeudesta. 
Uudistuksista huolimatta maakaappaukset jatkuvat. Toistuvat yhteenotot armeijan ja vähemmistöryhmien välillä ovat kasvattaneet maan sisäisten pakolaisten määrää. Maa- ja jalostusoikeuksia on myös myönnetty kansain-välisille yrityksille alkuperäisväestön protesteista huolimatta.21) 

j) Ympäristönsuojelu ja teollisuusonnettomuudet

Lisähaasteita tuo maan alttius luonnonkatastrofeille kuten maanjäristyksille ja maanvyöryille, ja toisaalta myös ääri-ilmiöille kuten tulville ja kausittaiselle kuivuudelle. Työsuojelun taso, huolimatta muodollisista yrityksistä, on edelleen varsin alhainen. Työmetodit, varsinkin ruumiillista työtä tekevillä ja aloilla, joilla riskit ovat konkreettisia ja tunnetusti suuria, käytännön järjestelyt ovat usein näkyvästi varsin puutteellisia. 
Vuosikymmeniä hoitamattomana ja uudistamattomana pysynyt infrastruktuuri luo lisäriskejä luonnonkatastrofien rinnalle. Yrityskulttuuri ja hallintokulttuuri ovat samoin edelleen varsin suljettua eivätkä eri sektoreiden rajat ylity kovinkaan helposti. Sellainen tuottaa heikkoja tuloksia ja puutteellisesta tiedonsaannista johtuvaa tietämättömyyttä. Itsestään selvät riskit saattavat jäädä vaille huomiota.

2) Miten vapaasti kansalaisjärjestöt voivat toimia maassa? Onko tiedossa kansalaisjärjestöjä, joiden yhteiskun-tavastuuseen liittyvää tietämystä maahan suuntautuvaa toimintaa suunnitteleva yritys voisi hyödyntää? 

Maassa on toiminut rajallinen määrä kansalaisjärjestöjä 90-luvusta lähtien, mutta järjestöjen määrä kasvoi räjähdysmäisesti vuoden 2008 hirmumyrsky Nargiksen jälkeen. Taloudellisten pakotteiden vuoksi hätäapu tulvi sisään enimmäkseen kansalaisjärjestöjen kautta. Kansalaisyhteiskuntaa ohjataan edelleen hallinnon ja lainsäädännön avulla. Kansalaisyhteiskunnan kehittymiselle on edelleen esteitä ja asennemuutosta tarvitaan. Heinäkuussa 2014 otettiin käyttöön uusi kansalaisjärjestöjen toimintaa käsittelevä laki (Association Registration Law). Lakimuutoksen vuoksi kansalaisjärjestöt voivat toimia maassa vapaammin – ennen läheiset välit hallitukseen olivat edellytys rekisteröimiselle ja rekisteröimättömien järjestöjen jäseniä voitiin rangaista vankeusrangaistuksilla. Vuonna 2013 laadittu lakialoite keräsi alkuperäisessä muodossaan paljon kritiikkiä ihmisoikeusjärjestöiltä, minkä johdosta lakia muokattiin yhdessä kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa.22) 
Kansalaisjärjestöjen toiminta etenkin konfliktialueilla on haastavaa. Helmikuussa 2014 Lääkärit ilman rajoja-järjestö (Médecins Sans Frontières, MSF) joutui lähtemään maasta rajujen protestien vuoksi. Rakhinen osavaltiossa asuvat buddhalaiset syyttivät järjestöä Rohingya-vähemmistön suosimisesta. Kansainvälisten järjestöjen mielestä huolestuttavampaa oli hallituksen päätös yhtyä mielipiteeseen ja kieltää MSF:n toiminta alueella.23) Kansalaisjärjestöjen toiminta Rakhinessa on vaikeutunut edelleen vuoden 2016 lopulta lähtien.

3) Toimiiko maassa yhteiskuntavastuun verkostoa, kuten paikallista Global Compact- tai World Business Council for Sustainable Development -verkostoa?

Myanmarissa on toiminut UN Global Compact in Myanmar-verkosto vuodesta 2012 asti. Verkostoon liittyi pe-rustamishetkellä 14 yritystä ja Myanmarin kauppakamari, nyt jäseniä on jo hiukan yli kolme sataa.

4) Onko maassa toimiviin yrityksiin kohdistunut OECD:n monikansallisille yrityksille suunnattuihin toimintaohjeisiin liittyviä yksittäistapausten selvityksiä?

OECD raportoi viidestä yksittäistapauksesta:
1) Laiton puuteollisuus, tanskalainen monikansallinen yritys, 2006
2) Matkatoimistojen toiminta Myanmarissa, alankomaalainen yritys, 2003
3) Kaivostoiminta, kanadalainen yritys, 2002
4) Ihmisoikeusrikkomukset vähittäiskaupassa, monikansallinen yritys, 2001
5) Pakkotyö, ranskalainen monikansallinen yritys, 2001.
5) Miten yleistä yhteiskuntavastuuraportointi on?
Kiinnostus Myanmaria kohtaan on kasvanut sen jälkeen kun länsimaat lievensivät taloudellisia pakotteita maata kohtaan kesällä 2012. Vaikka yhteiskuntavastuuraportointi ei ole kovin yleistä – raportointia ajavan Global Re-porting Initiativen (GRI) sivuilta ei löydy mainintaa Myanmarista – järjestötoimijat ja yksityiset yritykset tiedostavat sen tärkeyden. EITI-aloitteen hyväksymien osoittaa hallituksen halun parantaa maassa toimivien elinten läpinäkyvyyttä.5) 
Yhdysvallat vaativat maansa yrityksiä julkaisemaan yhteiskuntavastuuraportteja säännöllisin väliajoin. Yritysten ei kuitenkaan tarvitse toimia puutteiden korjaamiseksi tai vastuullisen toiminnan edistämiseksi, vaan pelkkä puutteiden arviointi riittää. Ihmisoikeusjärjestöt ovat painostaneet Yhdysvaltoja kiristämään raportointivaati-muksia. EU-maista tulevia järjestöjä kannustetaan konsultoimaan maassa toimivaa brittiläistä Office of Respon-sible Businessia.24)

6) Onko maassa yhteiskuntavastuun toteuttamiseen ja/tai kestävään kehitykseen liittyviä kysymyksiä tai haasteita, joiden ratkaisemisessa suomalaisyritykset voisivat auttaa, esimerkiksi ympäristöön (ympäristöjohtamisjär-jestelmät, jätehuolto, vesi ja sanitaatio) tai koulutukseen liittyen? 

CSR Asia julkaisi vuonna 2013 Myanmarin yhteiskuntavastuuta käsittelevän raportin, jossa listattiin suurimpia haasteita kestävälle kehitykselle.25) Suoma-laisyritysten kannalta olennaisia kehityskohteita ovat mm:
Infrastruktuurin kehittäminen
Riittämätön infrastruktuuri luo haasteita yritystoiminnalle. Kommunikaatioyhteydet ja tieverkostot ovat puutteelliset, etenkin sadekauden aikaan, jolloin puolet kaduista muuttuu käyttökelvottomiksi. Sähkökatkot ovat yleisiä ja arviolta 73 %:lla väestöstä ei ole sähköjä lainkaan.26) Myanmar sijoittui 145:ksi 160 maasta Maailmanpankin infrastruktuurin tasoa mittaavassa Logistic Performance Indexissä vuonna 2014.
Koulutusjärjestelmän parantaminen
Kouluttamaton työvoima luo yhden suurimmista esteistä Myanmarin kehitykselle. Koulutusalan asiantuntijoiden mielestä paras keino vähentää lapsityövoimaa on panostaa väestön koulutukseen. Etenkin ammatillisesta koulutuksesta on puute. E-opetukselle voisi olla kysyntää maassa, jossa huonot kulkuyhteydet rajoittavat koulu-tuksen saavutettavuutta.
Ympäristöystävällisen toiminnan tehostaminen
Myanmar on potentiaalisesti rikas maa, jolla on paljon luonnonvaroja. Kestämätön yritystoiminta ja laittomat hankkeet uhkaavat luonnon monimuotoisuutta. Metsäkato on nopeampaa Myanmarissa kuin missään muussa Kaakkois-Aasian maassa.27) Myös maan alttius luonnonkatastrofeille ja ilmastonmuutokselle korostaa tarvetta cleantech-osaamiselle, jota tarvitaan mm. saasteiden vähentämiseksi.

7) Onko jotain muuta olennaista yhteiskuntavastuuseen liittyvää, esimerkiksi lainsäädännön ja sen toimeenpanon, verotuksen, yritystoimintaan liittyvän läpinäkyvyyden tai kuluttajansuojan suhteen, mitä vienninedistämismatkalle osallistuvien olisi hyvä tietää?

Myanmar on avannut ovensa maailmalle lähes viidenkymmenen vuoden hiljaiselon jälkeen ja sitoutunut näkyviin uudistuksiin. Suoraa ulkomaista investointia tukeva lainsäädäntö sekä vuonna 2014 käyttöönotettu kulutta-jansuojalaki ovat vain muutamia esimerkkejä konkreettisista keinoista houkutella ulkomaalaisia sijoittajia. Suurimmat esteet vastuulliselle yritystoiminnalle ovat paikallishallinnon tasolla. Valtion linjauksista huolimatta heikot instituutiot heikentävät lainsäädännön toimeenpanoa ja valvontaa. Myös yritystoiminnan läpinäkyvyydessä on parantamisen varaa. CSR Asia varoittaa, että paikallisten yhteistyökumppaneiden hankkiminen voi olla haastavaa, sillä yritysten omistussuhteet ovat usein epäselviä eikä kytköksiä armeijaan haluta paljastaa.

Viitteet 


1 "Countries at risk: 2013 Report on Violations of Trade Union Rights" ITUC http://www.ituc-csi.org/countries-at-risk-2013-report-on
2 "Corruption Perceptions Index 2016 " http://www.transparency.org/cpi2015
http://www.transparency.org/news/feature/corruption_perceptions_index_2016
3 "Myanmar Business Survey" UNESCAP http://www.unescap.org/sites/default/files/MBS_Survey_Results.pdf
4 "Overview of Corruption in Burma (Myanmar) Anti-Corruption Resource Center http://issuu.com/cminorway/docs/349/9?e=0
5 "EITI Candidacy Approval is a Transparency Breakthrough for Myanmar" 14.7.2014 World Bank
http://www.worldbank.org/en/news/feature/2014/07/14/eiti-candidacy-approval-is-a-transparency-breakthrough-formyanmar
6 Standish, Reid "Child labor is declining worldwide but it's thriving in these six countries" Foreign Policy 12.6.2014 http://foreignpolicy.com/2014/06/12/child-labor-is-declining-worldwide-but-its-thriving-in-these-six-countries/
7 Hulst, Hans "You don't have to be a rocket scientist to see there is a problem" Mizzima 20.9.2014 http://www.mizzima.com/opinion/interviews/item/12947-you-don-t-have-to-be-a-rocket-scientist-to-see-there-is-aproblem/12947-you-don-t-have-to-be-a-rocket-scientist-to-see-there-is-a-problem
8 "Myanmar: Child labour knowledge, attitudes and practices (KAP) study in Yangon, Ayeyarwady Region and Mon State" http://www.ilo.org/ipec/Informationresources/WCMS_IPEC_PUB_27675/lang--en/index.htm
9 "Myanmar ratifies the Worst Forms of Child Labour Convention" 19.12.2013 ILO http://www.ilo.org/global/standards/information-resources-and-publications/news/WCMS_233060/lang--en/index.htm
10 "Update on the operation of the complaint mechanism in Myanmar" ILO http://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/---
ed_norm/---relconf/documents/meetingdocument/wcms_315215.pdf
11 "Myanmar sets $2.80 daily minimum wage in bid to boost investment" http://www.reuters.com/article/us-myanmareconomy-wages-idUSKCN0QY0A620150829
12 Bu, Marla ja Naing, Kyi. VDB Loi "Highlights of Myanmar's New Law on Minimum Wages" http://www.vdb-loi.com/wpcontent/uploads/2013/04/Myanmars-New-Law-on-Minimum-Wages_VDB-Loi-Analysis_30Apr13.pdf
13 "Myanmar's economy to Receive Boost from Japanese and Korean investment" 21.6.2013 International Business Times http://www.ibtimes.com/myanmars-economy-receive-boost-japanese-korean-investment-1318389
14 "Discrimination, Inequality and Poverty – A Human Rights Perspective" 12.1.2013 Human Rights Watch
http://www.hrw.org/news/2013/01/11/discrimination-inequality-and-poverty-human-rights-perspective
15 "Delivery prosperity in Myanmar's dryzone" 28.8.2014 Oxfam
http://www.oxfam.org/sites/www.oxfam.org/files/file_attachments/bp-myanmar-dryzone-smallscale-farmers-280814-en.pdf
16 "DPC Myanmar" UNESCAP www.unescapsdd.org/files/documents/DPC_Myanmar.doc
17 "Health care spending on the rise in Myanmar" http://www.oxfordbusinessgroup.com/news/health-care-spending-risemyanmar
18 Min Soe, Aye. "Accidents and Injuries" Mizzima 31.8.2014 http://www.mizzima.com/opinion/features/item/12363-accidents-and-injuries/12363-accidents-and-injuries
19 "Myanmar agricultural development bank: Initial assessment and restructuring options" The World Bank
https://openknowledge.worldbank.org/handle/10986/17782?show=full
20 "Environment, Climate Change and Disaster Risk Reduction" UNDP in Myanmar http://www.mm.undp.org/content/myanmar/en/home/ourwork/environmentandenergy/overview.html
21 Song, Sophie. "Land Seizure In Myanmar Continues Despite Reforms, Government Faces Internal and External Pressure to Develop Land policies" International Business Times 27.8.2013 http://www.ibtimes.com/land-seizure-myanmar-continuesdespite-reforms-government-faces-internal-external-pressure-develop
22 Morgan, Andrew. "Changing Winds: A hopeful moment for civil society in Myanmar" The Indo-Pacific Review 26.11.2014 http://www.indopacificreview.com/changing-winds-hopeful-moment-civil-society-myanmar/
23 Hume, Tim. "fears Rakhine extremists could drive more aid agencies out of Myanmar state" CNN 4.3.2014
http://edition.cnn.com/2014/03/04/world/asia/myanmar-rohingya-msf-fears/
24 Wilson, Trevor. "Why Corporate Behaviour is Under Scrutiny in Myanmar" East Asia Forum 15.8.2014
http://www.eastasiaforum.org/2014/08/15/why-corporate-behaviour-is-under-scrutiny-in-myanmar/
25 Welford, Richard ja Zieger, Miriam. "Responsible and Inclusive Business in Myanmar" CSR Asia 6.2013 http://www.csrasia. com/report/CSRA2013_Responsible_and_Inclusive_Business_in_Myanmar.pdf
26 "Myanmar overview" The World Bank 8.2014 http://www.worldbank.org/en/country/myanmar/overview
27 "Myanmar – Unlocking the potential – Country Diagnostic Study" Asian Development Bank 8.2014
http://www.adb.org/sites/default/files/publication/42870/myanmar-unlocking-potential.pdf

​​​


Average (0 Votes)
No comments yet. Be the first.