Country outlook
Market area:
Industry:

CSR-taustamuistio/ Surinam

01.08.2018
Taustamuistiossa on tietoa vastuullisesta liiketoiminnasta Surinamessa ja siitä, mitä Surinamessa toimivien tai maahan investointeja suunnittelevien yritysten kannattaa ottaa huomioon esimerkiksi työlainsäädäntöön, korruptioon, maankäyttöön, ihmisoikeuksiin ja ympäristökysymyksiin liittyen.

 

1. Yleistilanne

 
Suriname on pieni keskitulotason avoin talous, johon kansainväliset talouteen liittyvät epävarmuudet vaikuttavat voimakkaasti.  Ennen vuoden 2013 öljyn ja kullan hinnan laskua Surinamen talouskasvu oli noin 4,5% vuodessa. Vuodelle 2018 on arvioitu noin 2% talouskasvua (todellisuudessa luultavasti vain 1 %) ja inflaation odotetaan pysyvän korkeana, noin 22%. Maailmantalouden elpyessä ja öljyn ja kullan hinnan noustessa Surinamen talouskasvun odotetaan kuitenkin nousevan tasaisesti.  Maan vienti ja tulot ovat riippuvaisia öljyn ja kullan hinnan vaihteluista, sillä kulta ja öljy tuottavat noin 90% vientituloista sekä noin 45% maan BKT:sta.  Yli 80% maan elintarvikkeista ja kulutushyödykkeistä tuodaan maan ulkopuolelta. 
 
Surinamen hallituksella on käynnissä instituutioiden ja tuotannon modernisointi hanke. Hanke keskittyy erityisesti seuraaviin sektoreihin: (1) hallinnon rakenne; (2) yksityisen sektorin kehitys; ja (3) inhimillinen pääoma.    Hankkeen tarkoituksena on luoda kestävämpi monialainen järjestelmä, joka tekisi maan taloudesta vähemmän riippuvaisen kullan ja öljynhintojen vaihteluille. Suriname pyrkii houkuttelemaan ulkomaisia investointeja eri aloilta laajentaakseen teollisuuttaan. Korruptio ja läpinäkyvyyden puute vaikeuttavat kuitenkin ulkomaalaisia investointeja.  Maassa on antikorruptiolakeja ja raportointimekanismeja, mutta käytännössä hallitus ei näitä valvo. 
 
Yhteiskuntavastuuraportointi – ja seuranta on Surinamessa puutteellista, vaikkakin kehittymään päin. Ympäristönsuojelu ja koulutuksen kehittäminen ovat Surinamelle prioriteetteja. inhimillisen kehityksen indeksi on 0.714 ja maan lukutaitotaso 94,7%, mutta väestöstä vain 45,9% on saanut toisen asteen koulutuksen.  
 
Surinamessa on haasteita maankäyttöön liittyen. Alkuperäiskansat ja muut vähemmistöt syyttävät hallitusta maidensa laittomasta haltuunotosta. Tämän lisäksi lapsityövoimaa, pakkotyötä sekä huume – ja ihmiskauppa tuovat oman haasteensa maan turvallisuudelle. 
 

a)Järjestäytymisvapaus

Perustuslaki suojelee oikeutta rauhanomaiseen yhdistymiseen ja kokoontumiseen sekä oikeutta osoittaa mieltään. Perustuslaki takaa myös sanan - ja lehdistön vapauden. Hallitus on käytännössä kunnioittanut näitä vapauksia. Toimittajat ovat kuitenkin raportoineet painostuksesta ja uhkailusta mikäli hallintoa tai yksittäisistä parlamentin jäsenistä on julkaistu kielteisemmässä valossa esiintyviä uutisia. Monet suuremmat mediakonsernit harjoittavatkin itsesensuuria saadakseen toimia rauhassa. 
Työntekijät voivat liittyä riippumattomiin ammattiyhdistyksiin, mutta virkamiehillä ei ole laillista oikeutta lakkoon. Työehtosopimusneuvottelut ovat oikeudellinen ja yleinen käytäntö. Ammattiliitot osallistuvat aktiivisesti politiikkaan.  Surinamessa on monipuoluejärjestelmä, joka toimii verrattain vapaasti.
 
Suriname on luokiteltu kansalaisvapauksien ja poliittisten vapauksien mukaan vapaaksi maaksi. Surinamen kansalaisvapaudet nousivat Freedom Housen mittarien mukaan oikeudellisen riippumattomuuden lisääntymisen vuoksi, mikä näkyi erityisesti oikeustapauksen käsittelyssä, jossa nykyistä presidenttiä syytettiin osallistumisesta hänen poliittisten vastustajiensa vuoden 1982 joukkomurhaan.   
 

b)Korruptio ja lahjonta

Suriname on Transparency Internationalin vähiten korruptoituneiden maiden listan sijalla 77/180.  Vapaasti valitut virkamiehet määrittelevät maan lait ja hallituksen politiikan, mutta hallitus ei käytännössä valvo antikorruptiolakeja. Laajalle levinnyt korruptio on yhdistetty huumekauppaan ja muuhun rikollisuuteen. Surinamen nykyinen presidentti Dési Bouterse toimi maan sotilashallinnon johtajana 1980-luvulla ja on ollut myöhemmin epäiltynä lukuisista sen aikaisista rikoksista. Presidentti Boutersea on muun muassa syytetty 15 poliittisen vastustajan sieppauksesta ja laittomassa teloituksessa vuonna 1982 ja hänet on tuomittu poissaolevana huumekaupasta Alankomaissa vuonna 1999. Maaliskuussa 2015 presidentti Boutersen poika, Dino Bouterse, tuomittiin yli 16 vuoden vankeusrangaistukseen Yhdysvalloissa, kun hänet yhdistettiin vuonna 2014 tapahtuneeseen huumekauppaan. 
 
Syyskuussa 2014 julkaistussa ”Inter-American Convention against Corruption” raportissa Surinamessa havaittiin avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden puutetta seuraavissa instituutioissa: tuomioistuimet, oikeusministeriö, poliisi, syyttäjänviranomainen sekä keskushallituksen tarkastusvirasto. Hallituksen virkamiehillä ei ole vaatimusta julkaista tietoja tuloistaan, eikä Surinamilla ole tällä hetkellä tiedonsaantia helpottavaa lainsäädäntöä. 

 

c)Lapsityövoima

Yhdysvaltojen työministeriön (2016) arvion mukaan Surinamessa 6,4% (6,671 lasta) 7-14-vuotiaista lapsista on töissä. Surinamessa lapsityövoimaa esiintyy kaivosaloilla (erityisesti kultakaivoksilla), maataloudessa, rakennusalalla, katu- ja kotitaloustöissä. Tämän lisäksi seksuaalista hyväksikäyttöä ihmiskaupan seurauksena on raportoitu. 
 
Huolimatta Surinamen hallituksen tekemistä uudistuksista lapsityövoiman kitkemiseksi ei Suriname ole edistynyt lapsityövoiman vähentämisessä. Suriname ei ole asettanut ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, kuten nostanut pakollista oppivelvollisuusikää tai kerää /julkaise lapsityövoimaa koskevia tarkastuksia ja rikkomuksia koskevia tietoja. Lasten hyväksikäyttö kasvoi 29,5% vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä edellisvuodesta.
 

d)Pakkotyö

The Global Slavery Index:ssä Suriname on sijalla 26/167 (0=heikoin). Indeksin mukaan 2500 henkilöä elää modernissa orjuudessa, mikä vastaa noin 0,4% Surinamen väestöstä.  Surinamessa laki kieltää kaikki pakkotyön muodot ja massa on koulutuettu pakkotyövoiman piirteitä tunnistavia tarkastustyöntekijöitä. Pakkotyötä koskevista tarkastustoimista ei ole saatavilla julkista tietoa, eikä vuonna 2017 ole raportoitu yhtään pakkotyötapausta. Koulutetut ammattitarkastajat eivät ole saaneet lupaa suorittaa tarkastuksia virallisten työpaikkojen ulkopuolella, minkä vuoksi epävirallisella sektorilla työskentelevät eivät kuulu tarkastusten piiriin. Erityisesti Kiinalaiset maahanmuuttajat ovat joutuneet seksikaupan ja pakkotyövoiman uhreiksi kaivos-, palvelu- ja rakennusaloilla. 
 

e)Palkkaus

Suriname on kansainvälisen työjärjestö ILOn jäsen. Suuri osa Surinamen työväestöstä työskentelee työsopimuksen perusteella. Työlainsäädäntöä on kirjattu eri lakeihin ja asetuksiin, esimerkiksi Surinamen siviililainsäädäntöön, eri työlainsäädäntöihin, virkamiesten henkilöstösääntöihin ja lakiin, joka säätelee minimipalkkaa. 
 
Vähimmäispalkkoja koskevassa laissa määritetään vähimmäispalkka, johon työntekijä on oikeutettu. 1.1.2015 lähtien Surinamessa 21 vuotiaan tai vanhemman työntekijän minimituntipalkka on 4,29 SRD (~1USD). Minimituntipalkka on Surinamen hallituksen alaisuudessa vuosittain mukautettava. Työnantajan on maksettava palkansaajalle palkka, joka vastaa vähintään minimipalkkaa. Minimipalkan lisäksi palkkoja ei tarvitse mukauttaa määräajoin, ellei tästä ole sovittu erikseen työsopimuksen osapuolten kesken. 
 

f)Syrjintä

Surinamessa esiintyy naisten yhteiskunnallista syrjintää sekä naisiin kohdistuvaa perheväkivaltaa. Perustuslaki kieltää etnisen syrjinnän, mutta etnisen vähemmistön, maroonien, maaoikeuksien toteutumisessa on jatkuvaa puutetta ja he kohtaavat epätasa-arvoista kohtelua koulutuksen ja työllistymisen suhteen (maroonit ovat orjien jälkeläisiä, jotka pakenivat Surinamen sisämaihin, he muodostavat noin 21% väestöstä). Myös Amer-intiaanit (2% väestöstä) ja muut vähemmistöt kohtaavat syrjintää. 
 
Alkuperäiskansoilla ei ole erillisiä ryhmäoikeuksia tai erityisiä suojakeinoja. Perustuslain 41 artiklan mukaan kaikki luonnonvarat ovat kansallisia, mikä tarkoittaa sitä, että vähemmistöryhmät voidaan pakkosiirtää maa-alueilta valtiollisen käyttöönoton yhteydessä. Amerikan ihmisoikeustuomioistuin on todennut tilanteen olevan kansainvälisen oikeuden vastainen sekä painostanut Surinamea hyväksymään lakiehdotus, jossa tunnustetaan alkuperäisyhteisöjen kollektiiviset maanomistusoikeudet.  
 
Samaa sukupuolta olevien suhteet ovat laillisia, vaikka parisuhteen hyväksynnän ikä/täysi-ikäisyys poikkeaa heteroseksuaalisten parien täysi-ikäisyydestä. Vuonna 2015 hyväksytyt rikoslait lisäsivät suojautumista LGBTI yhteisön syrjintää ja vihapuhetta vastaan. LGBTI yhteisön jäsenet kohtaavat kuitenkin edelleen yhteiskunnallista syrjintää, ahdistelua ja pahoinpitelyä poliisin toimesta, ja joidenkin poliitikkojen ja julkisten henkilöiden vihamielisyys yhteisöä kohtaan on avointa.
 
Perustuslaissa taataan sananvapaus ja lehdistönvapaus. Media-ala on melko monipuolinen, eikä Internet-yhteyttä rajoiteta, vaikka jotkut toimittajat ovat sitoutuneet itsesensuuriin hallituksen painostuksesta. Kunnianloukkaus ja julkinen herjaus ovat Surinamessa rikoksia. Hallitukseen kohdistuvasta halveksunnasta tai vihanomaisesta käytöksestä voi saada lain mukaan jopa seitsemän vuoden vankeusrangaistuksen. Valtion päämiehen loukkaamisesta voi saada viiden vuoden vankeusrangaistuksen sekä menettää joitakin kansalaisoikeuksia, esimerkiksi äänioikeuden. Perustuslain 18 artiklassa suojellaan uskonnonvapautta sekä kielletään uskontoon perustuva syrjintä. Yksityinen keskustelu on yleisesti ottaen avointa ja vapaata.  
 

g)Työaika

Vuoden 1963 työlain mukaan työntekijät voivat työskennellä enintään 8,5 tuntia päivässä tai 48 tuntia viikossa. Turvallisuushenkilöstölle, joka suorittaa yksinomaan turvallisuustehtäviä, enimmäistyöaika on 12 tuntia päivässä tai 72 tuntia viikossa. Henkilöstölle, joka suorittaa muun työn ohessa turvallisuustehtäviä, enimmäistyöaika on 10 tuntia päivässä tai 60 tuntia viikossa. Muutamat teollisuudenalat on vapautettu kansallisen asetuksen nojalla edellä kuvatuista enimmäistuntirajoitteista. Vuoden 1963 työlaissa määrätään lisäksi, että työntekijä ei saa työskennellä sunnuntaina. Jos työnantaja vaatii työntekijöitään suorittamaan ylityötunteja, siihen on pyydettävä ylityölupaa ammattientarkastus työryhmältä. 
 

h)Työturvallisuus ja – terveys

Surinamen siviilinsäädännön artiklan 1614 mukaisesti työnantajan on tehtävä kaikki tarpeellinen, jotta hänen työntekijöilleen voidaan taata turvallinen työympäristö. Työntekijöiden työympäristön turvallisuutta koskevia erityissäännöksiä on saatavilla turvallisuussäädöksestä (Veiligheidswet). Jos työnantaja ei ota huomioon tarvittavia turvallisuustoimenpiteitä, hänen on korvattava palkansaajalle aiheutuneet vahingot, jollei vahinko aiheudu ylivoimaisen esteen tai työntekijän törkeän laiminlyönnin vuoksi. 
 
Vuoden 1975 lain mukaan (Vakanties 1975) jokainen työntekijä, joka työskentelee kokonaisen kalenterivuoden keskeytyksettä saman työnantajan alaisuudessa, on oikeutettu 12 lomapäivään vuodessa. Lomapäivien käyttäminen on pakollista. Joka vuosi, kun työntekijä työskentelee kokonaisen kalenterivuoden ajan keskeytyksettä samassa työpaikassa, hän ansaitsee 2 lomapäivää, mutta lomapäivien kertymisen maksimi on 18 päivää vuodessa. 
Surinamen laki vuodelta 1963 sekä vuoden 1947 työturvallisuus- ja työterveyslaki ovat tärkeimmät säädökset, jotka sisältävät ammattiturvallisuutta ja -terveyttä koskevia säännöksiä. 
 

i)Maankäyttö

Asetus maan hallinnoimisen periaatteista määrittää valtion omistamaa maata koskevat yleiset periaatteet. Asetuksessa säädetään, että valtio omistaa kaikki maa-alueet, jotka eivät ole kenenkään yksityisessä omistuksessa. 
 
Surinamessa maankäytössä esiintyy ongelmia etenkin alkuperäiskansojen ja vähemmistöjen maaoikeuksien kunnioittamisessa. Alkuperäiskansojen maaoikeuksia suojelevan lainsäädännön puuttuessa toteuttaa valtio sääntelemättömiä metsienhakkuita ja kaivostoimintaa usein luonnonvaroiltaan rikkailla alkuperäiskansojen ja vähemmistöjen alueilla. Tämä on johtanut pakkosiirtoihin ja maapakolaisuuteen. Kiinteistöoikeudet ja yksityisen sektorin bisnekset ovat usein kytkeytyneitä korruptioon, mikä näkyy esimerkiksi maaoikeuksien myöntämisissä.  
 
Vuonna 2009 marooneihin (1700-luvulla plantaaseilta karanneiden afrikkalaisorjien jälkeläisten heimoyhteisö) kuuluva Saramaka yhteisö vei Surinamen hallinnon laittomasti toteuttamat metsähakkuut Amerikan ihmisoikeuskomission käsiteltäväksi komission määräten metsähakkuut keskeytettäviksi tutkinnan ajaksi. Tästä huolimatta Surinamesta vietiin 11 miljoonan USD edestä trooppista puuta tutkinnan aikana. Ihmisoikeuskomissio päätti viedä jutun laillisesti sitovan Amerikan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäväksi. Marraskuussa 2007 tuomioistuimen päätöksen mukaan Suriname oli loukannut Saramaka yhteisön maanomistusoikeutta. Hallitus määrättiin muuttamaan hakkuita, jotta Saramakan yhteisön selviytyminen säilyisi. Tuomio oli ensimmäinen kansainvälinen päätös, jossa todetaan, että alkuperäisvähemmistöillä on lailliset oikeudet luonnonvaroihin alueellaan - ennakkotapaus, joka voi saada muut alueelliset elimet tai kansalliset tuomioistuimet pohtimaan samankaltaisia maakiistoja.  
 

j)Ympäristönsuojelu ja teollisuusonnettomuudet

Surinamen kansallisen ympäristö- ja kehityslaitoksen (National Institute for Environment and Development) tehtävänä on kehittää ympäristöpolitiikkaa ja -hallintoa koskeva kansallinen lainsäädäntökehys Surinamen tasavallan kestävän kehityksen edistämiseksi. 
 
Surinamen 15,3 miljoonan hehtaarin metsästä arviolta 7 miljoonaa hehtaaria on luokiteltu pysyväksi metsäkiinteistöksi (PFE), joka on lain tai asetuksen nojalla nimitetty metsäpinta-ala, jota ei saa muuntaa muuhun maankäyttöön. Surinamen PFE:stä 5 miljoonaa hehtaaria nimetään luonnontuotantona, ja 2 miljoonaa hehtaaria on nimetty suojatuksi metsäksi. Arviolta 247 000 hehtaaria PFE:n tuotantometsää on kestävän metsänhoidon hallinnassa, mukaan lukien 89 000 hehtaaria, jotka ovat sertifioituja. Jäljelle jäävällä 7,29 miljoonalla hehtaarilla ei ole SBB:n (Foundation for Forest Management and Forest Control) mukaan hakkuita.  Surinamen väestö asuu pääasiassa rannikolla, minkä vuoksi maalla on perinteisesti alhainen metsäkadon määrä. Vuosina 2004–2013 korjattiin 16 000 hehtaaria metsää. Surinamen arvioitu metsien häviämisaste on noin 0,02%. Bauksiitin, kullan ja kaoliinin louhinta on metsien häviämisen ja heikkenemisen suurin aiheuttaja.  
 
Surinamen oman hallinnon biologista monimuotoisuutta koskevan strategian (NBS) mukaan maan pinta-alasta yli 80% on trooppista sademetsää josta 13% on suojeltua (16 suojelualuetta). Suriname osoittaa vahvaa perinnettä luonnonsuojeluun. 
 
Ympäristöä uhkaavia tekijöitä on viime aikoina (vuonna 2017) ollut vuonna 2004 asetetun hiekan kaivoskiellon purkaminen. Hiekkaa käytetään asfaltin ja betonin raaka-aineina, joten rantahiekkakaivaukset voivat olla halpa tapa hankkia materiaalia. Hiekan kaivaukset uhkaavat biologista monimuotoisuutta ja luonnon omia tapoja suojautua ilmastonmuutokselta. Hiekkakaivostoiminta voisi muun muassa vähentää Braamspunt uimarantojen kykyä suojella Surinamen pääkaupunkia merenpinnan nousemiselta. Kaivaukset uhkaavat myös alueella pesiviä merikilpikonnia. 

 

k)Turvahenkilöstön käyttö

Surinamessa ilmenee murtovarkautta, aseellisia ryöstöjä ja väkivaltarikollisuutta tietyillä alueilla. Taskuvarkaudet ja ryöstöt ovat yleisiä pääkaupungin tärkeimmillä liike- ja ostoalueilla.  Surinamen turvallisuustilanne on kuitenkin LAC alueella verrattain hyvä. Yksityistä turvahenkilöstöä käytetään lähinnä kaivosteollisuuden turvaamiseksi. 

2) Kansalaisjärjestöt ja yhteiskuntavastuu

Kansalaisjärjestöjen ja hallituksen välit ovat yleisesti myönteiset, eikä järjestöjen toimia ole tapana rajoittaa. Kansalliset kansalaisjärjestöt ajavat maassa erityisesti alkuperäiskansojen ja vähemmistöjen oikeuksia sekä korruptionvastaista taistelua. Ihmisoikeusjärjestöt peräänkuuluttavat myös lapsityövoiman, pakkotyön ja ihmiskaupan vastaisia toimia. Freedom House ¬järjestön vuoden 2017 arvioinnissa Suriname sai kansalaisoikeuksien osalta tulokseksi 3 (asteikolla 1–7, jossa 7 heikoin).
 
 

3) Maassa toimivat yhteiskuntavastuun verkostot

Surinamen maataloussektorin PFX Agro-Industrial NV ja Suriname Trade & Industry Association ovat aktiivisia YK:n Global Compact verkostossa.  

4) OECD:n monikansallisille yrityksille suunnattuihin toimintaohjeisiin liittyviä yksittäistapausten selvityksiä

Tällä hetkellä (vuonna 2018) ei OECD:n monikansallisille yrityksille suunnattuihin toimintaohjeisiin liittyvien yksittäistapausten selvityksiä ole Surinamen osalta tiedossa.

5) Yhteiskuntavastuuraportointi

Yhteiskuntavastuu ja siitä raportoiminen on Karibian alueella yleisesti vielä vähäistä, eikä Suriname tee tässä poikkeusta. Joidenkin yksittäisten yrityksien on raportoitu asettaneen yhteiskuntavastuunseuranta mekanismeja, mutta käytännössä näitä ei juuri seurata. CSR käytäntöjä pidetään muodollisina, ei sitovina.   Surinam on adoptoinut kansainvälisen yhteiskuntavastuu ISO 26000- standardin tavoitteekseen, mutta kansallisia toimia tavoitteeseen pääsemiseksi ei ole julkaistu.  Surinamen kauppa ja teollisuusliitto (VSB) on kuitenkin viimevuosina toiminut aktiivisesti edistäen yhteiskuntavastuun näkyvyyttä ja sen lisäämistä Surinamessa. Kuluttajat ovat yhä tietoisempia yhteiskuntavastuun merkityksestä ja suosivat yrityksiä, joilla on yhteiskuntavastuuohjelma. Yhteiskuntaraportointia ei kuitenkaan yrityksiltä velvoiteta, joten monilla yrityksillä on kyllä yhteiskuntavastuuohjelma, mutta niiden todellisesta toteutuksesta ei ole tietoa. 

6) Yhteiskuntavastuun toteuttamiseen ja kestävään kehitykseen liittyviä kysymyksiä tai haasteita, joiden ratkaisemisessa suomalaisyritykset voisivat auttaa

Suriname on kiinnostunut kehittämään erityisesti koulutus- ja metsäsektoriaan. Suriname on pinta-alaltaan maan metsäisin maa (93%) ja osa Amazonin ekosysteemiä. Maan haasteena on vähentää trooppista metsäkatoa ja metsien rappeutumista. Koulutuksen saralla haasteena Surinamessa on erityisesti 16–19 -vuotiaiden poikien koulunkäynnin keskeyttämisprosentti sekä opettajien koulutuksen taso. Suomalaisyrityksillä olisi mahdollista tarjota osaamistaan erityisesti kestävän metsätalouden ja puuhun perustuvan bioenergian saralla. Koulutussektorilla suomalaisyritykset voisivat avustaa opettajien täydennyskoulutuksessa sekä koulutuksen laadun kehittämisessä.

7) Muuta olennaista

Hyödyllisiä lähteitä
 
Surinamen perustuslaki: http://www.dna.sr/wetgeving/surinaamse-wetten/geldende-teksten-tm-2005/grondwet-suriname/
 
Business Anti-Corruption Portal: maakohtaiset profiilit liiketoiminnasta ja korruptiosta, http://www.business-anti-corruption.com/country-profiles.aspx.
Sivustoa rahoittavat eri Euroopan valtiot ja EU.
Maakohtainen tietokanta työturvallisuudesta ja – terveydestä: http://www.ilo.org/safework/countries/lang--en/index.htm

1.  http://idbdocs.iadb.org/wsdocs/getdocument.aspx?docnum=40751307

2. http://www.imf.org/en/Countries/SUR

3. https://freedomhouse.org/report/freedom-world/2016/suriname

4.  https://freedomhouse.org/report/freedom-world/2018/suriname#a2-cl

5.  https://www.transparency.org/news/feature/corruption_perceptions_index_2017#table

6.  https://freedomhouse.org/report/freedom-world/2016/suriname

7.  https://freedomhouse.org/report/freedom-world/2016/suriname

8. https://www.globalslaveryindex.org/index/

9. https://www.state.gov/j/drl/rls/hrrpt/humanrightsreport/index.htm#wrapper

10. https://www.doingbusinessdutchcaribbean.com/suriname/employment-sur/

11. https://www.doingbusinessdutchcaribbean.com/suriname/employment-sur/minimum-wages-sur/

12. https://www.gov.uk/government/publications/overseas-business-risk-suriname/overseas-business-risk-suriname

13.  https://freedomhouse.org/report/freedom-world/2016/suriname

14.  https://freedomhouse.org/report/freedom-world/2016/suriname

15.  https://www.doingbusinessdutchcaribbean.com/suriname/employment-sur/maximum-working-hours-sur/

16.  https://www.doingbusinessdutchcaribbean.com/suriname/employment-sur/safety-standards-sur/

17.  https://www.doingbusinessdutchcaribbean.com/suriname/employment-sur/annual-leave-sur/

18. https://www.doingbusinessdutchcaribbean.com/suriname/real-estate-sur/spatial-planning-sur/

19.  https://freedomhouse.org/report/freedom-world/2016/suriname

20.  http://www.worldwatch.org/node/6100

21.  http://www.nimos.org/smartcms/default.asp?contentID=1&lang=1

22.  https://forestlegality.org/risk-tool/country/suriname#tab-management

23.  https://forestlegality.org/risk-tool/country/suriname#tab-resources

24.  http://www.gov.sr/media/784137/4th_national_report_cbd_suriname.pdf

25.  https://news.mongabay.com/2017/03/sand-mining-ban-lifted-on-beach-in-suriname-causing-public-backlash/

26.  https://www.gov.uk/foreign-travel-advice/suriname/safety-and-security

27.    https://www.unglobalcompact.org

28.  https://eulacfoundation.org/es/system/files/EU_LAC_RSC_ES.pdf

29.  http://iso26000.info/countries/

Average (0 Votes)
No comments yet. Be the first.