Country outlook
Market area:
Industry:

CSR-taustamuistio/Brasilia

13.08.2018
Tässä taustamuistiossa on tietoa yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyvistä ilmiöistä ja tekijöistä Brasiliassa ja siitä, mitä Brasiliassa toimivien tai maahan investointeja suunnittelevien yritysten kannattaa ottaa huomioon esimerkiksi korruptioon, työlainsäädäntöön sekä keskeisiin ihmisoikeuskysymyksiin liittyen.
Korruption vastainen taistelu ja ihmisoikeuksien noudattaminen ovat olennainen osa vastuullisten yritysten liiketoimintaa. Suomen hallitusohjelma korostaa yritysvastuun merkitystä kaupallisten ulkosuhteiden edistämisessä. Suomi on sitoutunut edistämään vuonna 2011 päivitettyjä OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeita, jotka velvoittavat yrityksiä arvioimaan ja ehkäisemään liiketoimintansa kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia eri maissa. Team Finland tukee uusilla markkinoilla toimintaansa käynnistäviä suomalaisyrityksiä tunnistamaan ja ehkäisemään ihmisoikeuksiin ja vastuullisuuskysymyksiin liittyviä riskejä, jotta yritykset välttyvät yllätyksiltä. 

Yleistä Brasiliasta 

Brasilian sotilasdiktatuurin päättymisestä on kulunut kolme vuosikymmentä. Muun yhteiskunnallisen kehityksen ohessa ihmisoikeuksien kunnioitus ja niiden täytäntöönpano ovat edistyneet merkittävästi Brasiliassa sotilasdiktatuurin jälkeen. Vuodelta 1988 peräisin oleva perustuslaki kieltää kaikenlaisen syrjinnän ja takaa kansalaisille laajat poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet sekä oikeuden ravintoon. Brasilia on ratifioinut lähes kaikki YK:n ihmisoikeussopimukset ja on sisällyttänyt ne osaksi kansallista lainsäädäntöä. Brasilian hallitus on sitoutunut edistämään ja suojelemaan ihmisoikeuksia. 
Vaikka Brasilian lainsäädäntö on pitkälle kehittynyttä, lakien toimeenpano on puutteellista. Lakien runsas määrä on myös johtanut siihen, etteivät edes oikeuselimissä tai poliisivoimissa työskentelevät välttämättä tunne kaikkia lakeja tai eivät eri syistä johtuen noudata niitä. Brasilian keskeisiä ihmisoikeusongelmia ovat poliisiväkivalta, pakkohäädöt ja asumisolojen heikkous, peruspalvelujen heikko saatavuus, rankaisemattomuus, vankilaolojen heikkoudet ja kidutus, pakkotyövoiman käyttö sekä naisten, lasten, alkuperäiskansojen ja vähemmistöryhmien heikko asema. 
Virallisesti työttömyys Brasiliassa on tällä hetkellä 12,4 prosentin tasolla.  Työttömyys nousi rajusti heikon taloustilanteen johdosta, eikä ole talouden toipumisesta huolimatta lähtenyt vielä merkittävästi laskemaan. Brasilian työmarkkinat ovat jakautuneet virallisiin ja epävirallisiin. Viimeisimpien arvioiden mukaan epävirallista työtä tekevien määrä (37 milj.) ylitti virallista työtä tekevien määrän (32,8 milj.).

1) Millainen tilanne maassa on seuraaviin asioihin liittyen? Vaikuttaako yritystoiminnan luonne (tuonti, vienti, valmistus, huolto, alihankinta, konsultointi, yhteisyritys, logistiikka, ketjuliiketoiminta, kauppavälitys, yritysfuusiot, ulkoistaminen, jne.) näiden teemojen olennaisuuteen?

 

a)Järjestäytymisvapaus

 
Brasilian perustuslain mukaan työntekijöillä on järjestäytymisvapaus. Brasiliassa on yleisesti vahva ammattiyhdistysliike, mutta ammattiyhdistysten voimakkuus vaihtelee kuitenkin paljon ja etenkin maaseutualueilla ammattiyhdistykset ovat suhteellisen heikkoja. Brasilia ei ole ratifioinut kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimusta nro. 87 koskien ammatillista järjestäytymisvapautta ja ammatillisen järjestäytymisoikeuden suojelua. Perustuslain mukaan yhtä ammatillista tai taloudellista kategoriaa tietyllä alueella saa edustaa vain yksi ammattiyhdistys, ja yhdistyksen pitää olla rekisteröitynyt. Ainoastaan nämä rekisteröityneet ammattiyhdistykset voivat mm. edustaa työntekijöitä oikeudessa, neuvotella työehtosopimuksista ja päättää lakoista. Laki säätää minimityöehdot sekä minimipalkan, ja ammattiyhdistykset ja työnantajat voivat neuvotella vain tätä paremmista työehdoista. Ammattiyhdistysten ja työnantajien neuvoteltua minimistandardeista, voidaan tätä paremmista eduista neuvotella vielä yritystasolla. Työlain uudistuksen myötä Marraskuussa 2017, työntekijöiden ei ole enää pakollista maksaa yhden työpäivän palkan suuruinen vuosittainen ammattiyhdistysmaksu/vero riippumatta siitä kuuluvatko he ammattiyhdistykseen vai eivät. 
 
Mielenosoitusten järjestäminen on sallittua ja mielenosoitukset ovat yleisiä. Mielenosoitusten järjestämiseen ei tarvita lupaa, vaan ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle riittää, mikäli toista mielenosoitusta ei ole suunniteltu pidettäväksi samaan aikaan samassa paikassa. Vain rauhalliset ja aseettomat mielenosoitukset ovat sallittuja.
 

b)Korruptio & lahjonta

 
Transparency Internationalin listauksessa Brasilia on sijalla 96 (vuoden 2017 yhteensä 180 maata käsittävässä korruptiotilastossa). Korruptiota esiintyy etenkin verojen hallinnoinnissa, julkisissa hankinnoissa ja luonnonvarasektorilla. 
 
Brasilian verojärjestelmä on yksi maailman monimutkaisimmista. Yritysten mukaan verotuksen monimutkaisuus on yksi suurimmista esteistä Brasiliassa toimimiselle. Maailman Pankin ”Doing Business” –raportin mukaan vuonna 2018 Brasiliassa toimivat yritykset käyttävät keskimäärin 1958 tuntia vuodessa verotuksen suunnitteluun, veroilmoitusten laatimiseen ja verojen maksuun. 
 
Valtion öljy- ja kaasuyhtiö Petrobrasissa paljastui laajamittainen korruptiovyyhti vuonna 2014, josta alkoivat maan historian mittavimmat korruptiotutkinnat; ns. "operaatio Lava Jato". Lava Jato -korruptiotutkintojen myötä on otettu merkittäviä edistysaskelia korruption vastaisessa toiminnassa. Vuoden 2018 alkuun mennessä korruptiotutkinnoissa tuomittujen määrä on 140. Heidän joukossaan on poliitikkoja, julkisen sektorin virkamiehiä, nimekkäitä yrittäjiä ja Petrobrasin johtajia. Viimeisin lisätyistä nimistä on ex-presidentti Luiz Inácio Lula da Silva, joka tuomittiin syylliseksi passiivisesta korruptiosta ja rahanpesusta. Toisaalta yhtäkään 140:stä tähän asti tuomituista ei ole tuomittu korkeimman oikeuden kautta, joka vastaa kansanedustajiin ja ministereihin kohdistuvien syytösten tutkinnasta
 
Lava Jaton myötä myös korruption vastaisia lakeja on kiristetty. Vuonna 2014 voimaan tulleen lain mukaan tarjouskeinottelu ja lahjukset ovat kiellettyjä. Yrityksillä on ankara vastuu työntekijöidensä harjoittamista korruptiorikoksista. Yrityksen saama tuomio saattaa käsittää yrityksen tulokseen suhteutetun sakon, pääoman takavarikon, rajoituksia liiketoiminnan harjoittamiselle tai jopa yrityksen purkamisen. Lahjuksien ja ns. voitelurahojen (facilitation payments) välillä ei tehdä eroa. Myös lahjojen antaminen on kiellettyä.
 
Vaikka operaatio Lava Jato on edustanut irtiottoa maan poliittista eliittiä suojelleeseen rankaisemattomuuden kulttuuriin, tuo uusin Trasnparency Internationalin sijoitus julki sen, ettei
aiempien vuosien kehitys korruptionvastaisessa toiminnassa ole jatkunut toivotulla tavalla. Vuonna 2016 tutkintojen yhteydessä esitetty lakipaketti kymmenestä korruptionvastaisesta toimenpiteestä ei ole edennyt kongressissa. Transparency Internationalin Brasilian edustusto on laajentanut paketin 80 toimenpiteen ehdotukseksi, jotka jäävät seuraavan hallituksen koetinkiveksi korruption torjumisen kehittämisessä.
 

c)Lapsityövoima

 
Lapsityövoiman käyttö on edelleen yleistä sen laittomuudesta huolimatta. Brasilian tilastotutkimuskeskuksen IBGE:n vuoden 2016 tietojen mukaan 190 000 alle 14-vuotiasta lasta ja 808 000 14–17 -vuotiasta nuorta oli säännöllisessä työssä.  Alle 13-vuotiaat eivät saa tehdä työtä missään olosuhteissa. Yli 14-vuotiaat voivat puolestaan tehdä työtä erityisissä olosuhteissa, kuten oppisopimuksella. Yhteensä laittomasti teki työtä 998 000 ala-ikäistä.    Kotiapulaisina toimivien lasten osuus laski vuosien 2014 ja 2015 välillä jopa 60 prosenttia, yhteensä 406 000 lapsesta 156 000:een.
 
Vain vähemmistö alle 14-vuotiaista säännöllisesti työtä tekevistä lapsista ansaitsee palkkaa. Vuoden 2016 Tilastokeskuksen tietojen mukaan lapsista vain 26 prosenttia ansaitsi palkkaa, keskimäärin 25–30 euroa kuukaudessa. Tytöt ansaitsevat kaikissa ikäryhmissä poikia vähemmän. Lapsityövoimasta suurin osa on poikia, ja heidän osuutensa alle 14-vuotiaiden ryhmästä on huomattavasti suurempi kuin samanikäisten tyttöjen. Säännöllistä työtä tekevistä lapsista suuri osa tekee työtä maatiloilla ja rekisteröimättömissä työpaikoissa. Tyttöjen suurin työllistäjä oli kodinhoito ja kotiapulaisena toimiminen. ILO:n arvioiden mukaan 9 prosenttia 10–14-vuotiaista tytöistä oli töissä kotiapulaisina ansaiten alle puolet Brasilian minimipalkasta. Vuonna 2015, 10–17-vuotiaista kotiapulaisista 88,7 prosenttia oli tyttöjä ja 71 prosenttia afrobrasilialaisia.
 

d)Pakkotyö

 
Pakkotyövoiman määrän arvellaan vähentyneen merkittävästi Brasiliassa 1990-luvun jälkeen, jolloin Brasilian hallitus tunnusti virallisesti pakkotyövoiman olemassaolon. ILO:n mukaan vuoden 1995 jälkeen lähes 50 000 työntekijää on vapautunut orjatyötä vastaavista olosuhteista. ILO arvioi, että vuonna 2010 Brasiliassa oli noin 25 000 pakkotyöllistettyä, lähes orjan asemaan verrattavaa henkilöä, useimmat näistä köyhillä alueilla Koillis-Brasiliassa ja maan pohjoisosissa. Kaikki kymmenen eniten pakkotyövoimaa käyttäneistä kaupungeista sijaitsevat Amazonian alueella, joista kahdeksan yksistään Parán osavaltiossa. Todellisen tilanteen arvioiminen on tosin vaikeaa.  Suurin osa vapautetuista on maan sisäisiä muuttajia tai maahanmuuttajia, jotka ovat lähteneet etsimään uusia ansaintamahdollisuuksia, usein valheellisten lupausten saattelemana. Pakkotyöntekijöistä 95 prosenttia on miehiä, 85 prosenttia 18–44-vuotiaita ja 33 prosenttia lukutaidottomia. Pakkotyöläisiä käytetään yleisimmin karjan kasvatuksessa, riisin viljelyssä, alkoholin valmistamisessa, ruokosokerin viljelyssä ja rakennusalalla. Myös ihmiskauppaa esiintyy Brasilian sisällä ja naapurimaiden välillä.
 

e)Palkkaus

 

Minimipalkasta säädetään lailla, ja se on tällä hetkellä 954 realia (n. 220 euroa) 1).   Minimipalkkatasot tarkistetaan vuosittain. Ammattiyhdistykset voivat neuvotella tietylle alalle korkeamman minimipalkan. Vaikka tuloerot ovat kaventuneet viime vuosikymmenen aikana, on Brasilia edelleen maailman kymmenen epätasa-arvoisimman maan joukossa tulonjaon suhteen.  Viime vuosien talouskriisi ja sitä seuranneet sosiaalileikkaukset ovat heikentäneet erityisesti kaikkein köyhimmän väestönosan asemaa ja suistaneet monia vuosituhannen alussa köyhyydestä nousseita takaisin köyhyyteen.
 
Brasilialla ei ole yhtä virallista köyhyysrajaa, vaan köyhyyttä voidaan arvioida eri mittarein. Tulonsiirto-ohjelma Bolsa Famílian mittareiden mukaan äärimmäisessä köyhyydessä (kuukausitulot alle 85 realia/hlö) elää noin 13 miljoonaa brasilialaista edustaen 6,5 prosenttia koko väestöstä. Köyhyydessä (tulot alle 400 realia) puolestaan elää jopa lähes yksi neljäsosa eli 52 miljoonaa brasilialaista. Maailmanpankki on ilmaissut huolensa Brasilian "uusien köyhien" kasvun suhteen ja kehottanut maata laajentamaan Bolsa Famíliaa.
 
Vaikka tuloerot kaventuivat viime vuosikymmenen aikana, ovat ne lähteneet talouskriisin myötä uudelleen kasvuun. Tilastokeskuksen mukaan Brasilian maan yksi rikkain prosentti (889 000) ansaitsi vuonna 2016 keskimäärin R$ 27.085 realia (n. 6 310 euroa) samalla kun työvoiman köyhempi puolisko (44,4 milj.) R$ 747 realia (n. 174 euroa) kuukaudessa. Yli puolet Brasilian köyhästä väestöstä asuu Koillis-Brasilian alueella. Sosiaalisten indikaattorien välillä onkin suuria eroja eri puolella maata, ja työmarkkinat ovat jakautuneet laillisiin ja laittomiin. Epävirallista työtä tekevien palkka jää usein jälkeen virallisesta minimipalkasta. 
 
Yritysten on lain mukaan maksettava työntekijöille ylimääräinen palkka joulun alla (Gratificação Natalina tai Décimo terceiro salário). Tämä palkka maksetaan kahdessa osassa vuoden loppuun mennessä, ja sen on vastattava 1/12 jokaisen kyseisenä vuotena työskennellyn kuukauden palkkaa. Kaikilla työntekijöillä on oltava työ ja sosiaaliturva-kirjanen, Carteira de Trabalho e Previdência Social (CTPS), johon merkitään työskentelypaikka ja -palkka. CTPS:n avulla työntekijä voi hakea mm. työttömyysturvaa.
 
 

f)Syrjintä

 
Noin 55 prosenttia eli yli puolet Brasilian väestöstä kuuluu afrikkalaista alkuperää oleviin brasilialaisiin, kun otetaan huomioon sekä musta väestö että alkuperältään montaa eri etnistä ryhmää edustavien osuus. Työmarkkinoilla esiintyy vakavaa syrjintää afrobrasilialaista väestöä kohtaan, jotka ovat suhteessa yliedustettuina yhteiskunnan köyhimmissä luokissa. Heistä myös suuri osa on muuta väestöä vähemmän koulutettua, pienituloista ja sosiaalisesti syrjäytynyttä. Brasilian väestöstä 11,8 miljoonaa ovat lukutaidottomia, puolet aikuisista on käynyt vain peruskoulun, hieman yli 26 prosenttia on käynyt lukion ja 15 prosentilla väestöstä on korkeakoulututkinto. Suurin osa heikoimmin koulutetusta väestöstä asuu Koillis-Brasilian alueella. Alkuperäiskansoihin kuuluvat joutuvat usein uhkailun ja väkivallan kohteeksi maariidoissa. He kokevat myös syrjimistä koulutukseen pääsyssä ja terveys- ja sanitaatiopalveluja hakiessaan.
 
Positiivinen kehityssuunta Brasilian työmarkkinoilla on naisten kasvanut osuus. Naisten osuus työvoimasta kasvoi vuosien 2003–2018 välillä 40,5 prosentista 48,5 prosenttiin. Naisten osuus yritysten johtopaikoilla on noussut 37,8 prosenttiin (vuonna 1997 lukema oli 11 prosenttia). Naiset muodostavat nykyisin myös enemmistön yliopisto-opiskelijoista. Toisaalta edelleen joka viides brasilialainen työssäkäyvä nainen työskentelee kotiapulaisena. Brasilia on ratifioinut ILO:n yleissopimuksen koskien samanarvoisesta työstä miehille ja naisille maksettavaa samaa palkkaa ja työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvaa syrjintää. Tästä huolimatta ero miesten ja naisten palkkatasossa on merkittävä. Palkkaero on suurempi korkeakoulutettujen miesten ja naisten välillä. ILO:n tietojen mukaan työssäkäyvistä naisista myös huomattavan suuri määrä (43 prosenttia) tekevät työtä heikossa asemassa. 
 
YK:n naisjärjestön mukaan naiset törmäävät edelleen myös ”lasikattoon” erityisesti julkisen sektorin tehtävissä, eikä heitä ole vielä riittävästi julkisen sektorin johtotehtävissä tai politiikassa. Brasilia on sijalla 90 (yhteensä 144 maasta) World Economic Forumin kansainvälisessä naisten työelämään, koulutukseen ja politiikkaan osallistumista sekä terveyttä mittaavassa tutkimuksessa. Kaikista heikointa on naisten edustus politiikassa (vrt. kongressin alahuoneen 513 jäsenestä vain 51 naisia ja senaatin 81 jäsenestä 11 naisia). Vuonna 2017 Brasilia sijoittui kansainvälisessä naisten poliittista osallistumista mittaavassa vertailussa sijalle 152, mikä on myös Latinalaisen Amerikan maiden huonoin sijoitus.
 

g)Työaika

 
Brasilian työlainsäädännön mukaan työajan maksimipituus on 8 tuntia päivässä ja 44 tuntia viikossa. Yötyöläisillä maksimityöaika on 7 tuntia päivässä. Ylityötunteja saa normaalitilanteessa tulla enintään 2 per päivä. Viikoittain on oltava vähintään yksi 24 tuntia kestävä vapaapäivä. Työntekijöillä on oikeus vuosittaiseen lomaan, jonka pituus vaihtelee 12 ja 30 päivän välillä riippuen siitä, kuinka paljon poissaoloja työntekijällä on.
 

h)Työturvallisuus ja -terveys

 
Brasilian perustuslaki ja työlainsäädäntö säätelevät työturvallisuuskysymyksiä. Brasiliassa on voimassa 
useita ILO:n kansainvälisiä työturvallisuussopimuksia. ILO:n viimeisimpien tilastojen mukaan kuolemaan johtavia työtapaturmia oli 7,4/100 000. Työtapaturmia jotka eivät johtaneet kuolemaan, oli 1609,3/100 000. Työturvallisuutta valvoo työministeriö, joka voi tehdä tarkastuksia työpaikoille.
 
Kaikkien työntekijöiden palkasta vähennetään automaattisesti 8-11 prosenttia jolla rahoitetaan sosiaaliturva, joka kattaa mm. työonnettomuudet ja työttömyyden. Työnantaja maksaa sosiaaliturvaan n. 12 prosenttia. Vaikka sosiaaliturva on kattava, eivät korvaukset ole minimipalkkaa saaville tarpeeksi suuria kattaakseen välttämättömät elinkustannukset. 
 
Lain mukaan työtapaturmat ja työperäiset sairastumiset on rekisteröitävä Comunicação de Acidente do Trabalho:ssa (CAT) 48 tunnin sisällä onnettomuuden tapahtumisesta. Työministeriön ja Brasilian sosiaaliturvainstituutti INSS:n mukaan vuonna 2014 rekisteröitiin 559 061 työtapaturmaa / työperäistä sairastumista, mutta jos myös rekisteröimättömät työtapaturmat otetaan huomioon, tapahtui vuonna 2014 yhteensä noin 704 00 työtapaturmaa / työperäistä sairastumista.
 

i)Maankäyttö

 
Syrjäseutujen maanomistuksiin liittyy usein epäselvyyksiä. Koska väestörekisteri ja henkilötiedot ovat puutteellisia, on usein mahdotonta osoittaa kenelle maa kuuluu.  Alkuperäiskansoihin kuuluvat joutuvat edelleen usein uhkailun ja väkivallan kohteeksi maariidoissa. Metsälaki (Codigo Florestal) antaa suuremmat oikeudet pienviljelijöille metsän raivaukseen maanviljelysmaaksi. Laki tuo konfliktit maanviljelijöiden ja alkuperäisväestön välillä edelleen lähemmäksi alkuperäisen väestön asuinalueita.
 
Maankäyttökiistoja esiintyy alkuperäisväestön ja suuryritysten välillä suurprojektien yhteydessä. Ongelmia on esiintynyt etenkin vesivoimaloiden rakentamisalueella asuvien ja sieltä siirrettävien perheiden asianmukaisen kompensaation sekä alkuperäiskansojen oikeuksien ja kalastajien perinteisen elinkeinon harjoittamiselle aiheutuvien esteiden kannalta. Esimerkiksi Belo Monten jättipatoprojektissa Parán osavaltiossa Amazon – sivujoella vedottiin siihen, että vesivoimalalle ei voida antaa lupaa ennen kuin alkuperäiskansaan kuuluville paikallisille kalastajille on taattu korvaus vahingoista, joita heille ja heidän elinpiirilleen (kalastus, maanviljely, muu maankäyttö) aiheutuu tehtaan rakentamisesta. Brasilian kaivos- ja energiaministeriön mukaan mm. vesivoiman rakentamisessa on aina otettava huomioon alkuperäiskansoille merkityt maa-alueet ja kansanryhmille, joille rakentamisesta aiheutuu vahinkoa, on maksettava asianmukainen korvaus.
 
Brasiliassa toimii yksi Etelä-Amerikan suurimmista kansanliikkeistä, maattomien liike MST (Movimento dos Trabalhadores Sem Terra), joka vaatii maareformia. Alkuperäisväestön ja tilanomistajien yhteenotot ovat yleisiä.
 

j)Ympäristönsuojelu ja teollisuusonnettomuudet

 
Brasilian perustuslain mukaan kansalaisilla on oikeus puhtaaseen ja elinkelpoiseen ympäristöön. Ympäristöministeriö vastaa ympäristönsuojelusta Brasiliassa. Ympäristöpolitiikan täytäntöönpanosta, mm. valvomisesta ja ympäristölupien myöntämisestä, vastaa IBAMA (Instituto Brasileiro do Meio Ambiente e dos Recursos Naturais Renováveis). Yli 16 prosenttia Brasilian pinta-alasta on ympäristönsuojelualuetta. Brasilia on edelläkävijä uusiutuvassa energiassa, ja miltei 80 prosenttia Brasilian sähköstä tuotetaan vesivoimalla.
 
Brasiliassa suurimpia ympäristöongelmia ovat luonnon monimuotoisuuden väheneminen metsäkadon ja tulipalojen vuoksi, maaperän köyhtyminen, vesipula vesivarojen ja vesistöalueiden huonon käytön ja hallinnan vuoksi, vesistöjen saastuminen jätteiden vuoksi ja ilmansaasteet kaupungeissa. Jätteiden lajittelu on harvinaista, ja osa jätteistä ajautuu järviin ja meriin. Myös kuivuus on vuosittainen ongelma Brasiliassa; ongelmaa esiintyy koko maassa, kuitenkin eniten Koillis-Brasiliassa. 
 
Teollisuusonnettomuuksia on esiintynyt Brasiliassa. Brasilian lähihistorian vakavin ympäristöonnettomuus tapahtui marraskuussa 2015 Minas Geraisin osavaltiossa, kun maailman suurimman kaivosyhtiön BHP Billitonin ja brasilialaisen Vale S.A:n omistaman rautamalmikaivoksen kahden jätealtaan pato murtui ja valtava määrä myrkyllistä jäteliejua tuhosi lähes täysin läheisen Bento Rodriquesin kylän ja saastutti Rio Doce-joen. Deutsche Bank on arvioinut, että kaivosonnettomuuden siivoustöiden hinta voi nousta jopa miljardiin dollariin, ja asiantuntijat varoittavat, että joen puhdistamiseen menee vuosikymmeniä.
 

k)Turvahenkilöstön käyttö

 
Turvahenkilöstön käyttö ja turvallisuustoimenpiteet kuten ajoneuvojen panssarointi on Brasiliassa yleistynyt ja sen odotetaan kasvavan myös tulevaisuudessa. Vuonna 2017 rekisteröitiin yli 15 000 ajoneuvojen panssarointia, joista 65 prosenttia tehtiin yritysjohtajien ja toimitusjohtajien ajoneuvoille. Yhteensä maassa on 200 000 rekisteröityä panssaroitua ajoneuvoa. Yksityinen turvallisuussektori työllistää jopa 700 000 työntekijää eli kolminkertaisen määrän esimerkiksi armeijaan nähden (219 663 työntekijää). Turvallisuussektorin kasvu on tehnyt sen käytöstä edullisempaa.
 

l)Kotiapulaisten asema 

 
Brasilia ratifioi tammikuussa 2018 ILO:n kotityötä koskevan yleissopimuksen nro. 189. 2) Yleissopimuksen ratifiointi on tärkeä askel, joka tukee toimenpiteitä joita Brasilian hallitus on ryhtynyt tarjoamaan kotitaloustyöntekijöiden työsuhteisiin sovellettavista vähimmäisehdoista. Näitä toimenpiteitä ovat mm. perustuslain muutos huhtikuussa 2013 jolla perustettiin työviikon maksimimääräksi 44 tuntia, ja vuonna 2015 astui voimaan kotiapulaisten aseman parantamista koskeva laki ILO:n yleissopimuksen mukaisesti joka kieltää nuorten alle 18-vuotiaiden henkilöiden pitämisen työssä, Brasilian työlainsäädännön mukaisen työajan, oikeuden palkalliseen lomaan, perusteettoman irtisanomisen sakon ja pääsyn sosiaaliseen suojeluun. Kotiapulaiset ovat nykyään oikeutettuja eläketurvan ohella työttömyysturvaan. Lain toimeenpanon haaste on se, että vain 32 prosenttia kotiapulaisista on virallisesti rekisteröityjä, mikä vaikeuttaa oikeuksien toteutumista käytännössä. Epävirallisesti työskentelevien valvonta on käytännössä vaikeaa.
 
Arvioiden mukaan Brasiliassa on noin 7 miljoonaa kotityöntekijää, joka on enemmän kuin missään muussa maassa. Kuitenkin viime aikoihin asti, nämä työntekijät jätettiin pois tietyistä työlainsäädäntöjen suojauksista. Suurin osa kotityöntekijöistä on naisia ja alkuperäiskansat ja afro-jälkeläiset ovat usein yliedustettuina.
 

2) Miten vapaasti kansalaisjärjestöt voivat toimia maassa? Onko tiedossa kansalaisjärjestöjä, joiden yhteiskuntavastuuseen liittyvää tietämystä maahan suuntautuvaa toimintaa suunnitteleva yritys voisi hyödyntää?

Kansalaisjärjestöjen toiminta Brasiliassa on vapaata. Kansalaisjärjestöjen toimintaan voi kuitenkin liittyä riskejä, esim. maattomien liikkeen MST:n (Movimento dos Trabalhadores Sem Terra) johtajia on jopa tapettu. Järjestöt toimivat pääosin palkkatyövoimalla, eikä vapaaehtoistyö tai järjestöihin kuuluminen ole kovin yleistä. Cidadania-instituutin tutkimuksen mukaan vain 15 prosenttia brasilialaisista osallistuu asuinympäristössään perinteiseen kansalaistoimintaan.

3) Toimiiko maassa yhteiskuntavastuun verkostoa, kuten paikallista Global Compact- tai World Business Council for Sustainable Development -verkostoa?

Brasiliassa on toiminut vuodesta 1997 lähtien BCSD Brazil (http://www.cebds.org/), vuodesta 1998 lähtien yksityissektorin perustama instituutti Ethos (https://www3.ethos.org.br/) ja vuodesta 2003 lähtien Pacto Global Rede Brasileira (http://www.pactoglobal.org.br/).

4) Onko maassa toimiviin yrityksiin kohdistunut OECD:n monikansallisille yrityksille suunnattuihin toimintaohjeisiin liittyviä yksittäistapausten selvityksiä?

OECD on raportoinut 25 yksittäistapauksesta:
1.Työntekijän luvaton irtisanominen, italialainen monikansallinen yritys, 2015
2.Ihmisoikeusrikkomukset ja ympäristöasiat, hollantilainen monikansallinen yritys Van Oord, 2015
3.Vientiluottovakuutukseen liittyvien säännösten rikkominen, hollantilainen monikansallinen yritys Van Oord, 2015
4.Turvallisuusala, espanjalainen monikansallinen yritys, 2013
5.Valmistustekniikka, ranskalainen monikansallinen yritys Mappel, 2013
6.Ihmisoikeudet ja ympäristöasiat, kanadalainen monikansallinen yritys Kinross, 2013
7.Työntekijöiden oikeudet, saksalainen monikansallinen yritys, 2013
8.Finanssi- ja vakuutusala, brasilialainen pankki Banco do Brasil, 2013
9.Joukkolomautukset pankkialalla, monikansallinen pankki Itaú Unibanco, 2012
10.Puhelinmyynti, monikansallinen yritys Atento, 2012
11.Työllisyys- ja työmarkkinasuhteet, Unilever, 2010
12.Työntekijän irtisanominen, Banco Santander, 2010
13.Finanssi- ja vakuutusala, Fidelity National BPO, 2010
14.Tehdasteollisuus, Nestlé, 2010
15.Työllisyys- ja työmarkkinasuhteet, BASF, 2010
16. Ammattiyhdistysten toiminnan estäminen, monikansallinen pankki Santander, 2009
17.Ammattiyhdistysten toiminnan estäminen, monikansallinen pankki Itaú Unibanco, 2009
18.Ympäristöasiat, saksalainen monikansallinen yritys, 2007
19.Työllisyys- ja työmarkkinasuhteet, ABN AMRO, 2007
20.Voittopalkkiojärjestelmäneuvottelut, C&A Modas, 2007
21.Moottoriajoneuvojen markkinoilta pois vetäminen, General Motors do Brasil, 2006
22.Ympäristöasiat ja työntekijöiden terveys, Empresa Shell Brasil ja Esso Brasileira de Petróleo, 2006
23.Työllisyys- ja työmarkkinasuhteet, Pertech, 2005
24.Rakennusala, Usina Canabrava, 2004
25.Työllisyys- ja työmarkkinasuhteet, General Motors do Brasil, 2003

5) Miten yleistä yhteiskuntavastuuraportointi on?

Viime vuosina yhteiskuntavastuuraportointi on lisääntynyt. Brasilia on jäsen Friends of paragraph 47-ryhmässä, joka kannustaa yrityksiä yhteiskuntavastuuraportointiin. Brasilian pörssi, BM&FBOVESPA, suosittelee pörssissä listattuja yrityksiä  raportoimaan tai antamaan selityksen siitä, miksi he eivät ole raportoineet. Pörssi julkaisee vuosittain listan, jolla ovat ne yritykset, jotka ovat joko yhteiskuntavastuuraportoineet, tai vaihtoehtoisesti antaneet selityksen sille, miksi he eivät ole raportoineet. Vuonna 2017 kaikista pörssissä listautuneista yrityksistä 33 prosenttia (147 yritystä) oli tällä listalla. Listalla olevista yrityksistä 40 prosenttia oli tehnyt yhteiskuntavastuuraportin, ja loput olivat antaneet selityksen siitä, miksi eivät kyseistä raporttia olleet tehneet.

6) Onko maassa yhteiskuntavastuun toteuttamiseen ja/tai kestävään kehitykseen liittyviä kysymyksiä tai haasteita, joiden ratkaisemisessa suomalaisyritykset voisivat auttaa, esimerkiksi ympäristöön (ympäristöjohtamisjärjestelmät, jätehuolto, vesi ja sanitaatio) tai koulutukseen liittyen?

Suomella on erinomainen maine Brasiliassa koulutuksen mallimaana ja tämän vuoksi mahdollisuudet koulutuspalvelujen myyntiin ovat suuret. Julkisen opetussektorin ohella Brasilian teollisuusliiton alaiset koulutuspalveluja tarjoavat tahot ovat mahdollisia kumppaneita suomalaisyrityksille. Koska Brasilialla on haasteita mm. jätehuoltoon ja vedenpuhdistusteknologiaan liittyen, on suomalaisyrityksillä mahdollisuuksia myydä teknologiaa cleantech- ja biotalousaloilla. Myös Brasilian tekemä sitoumus 3)  osana Pariisin ilmastosopimusta joulukuussa 2015 osaltaan luo maassa uusia mahdollisuuksia suomalaisille puhtaille teknologioille. Uusiutuvien energialähteiden osuus Brasilian energiamatriisista on huomattavan korkea, noin 45 prosenttia, ja tämä luo suomalaisyrityksille mahdollisuuksia, etenkin tuulivoiman osalta, joka on nopeimmin kasvava uusiutuva energialähde Brasiliassa. Myös biomassan, aurinkovoiman ja pienoisvesivoimaloiden käytön energialähteenä voidaan odottaa kasvavan.

7) Onko jotain muuta olennaista yhteiskuntavastuuseen liittyvää, esimerkiksi lainsäädännön ja sen toimeenpanon, verotuksen, yritystoimintaan liittyvän läpinäkyvyyden tai kuluttajansuojan suhteen, mitä vienninedistämismatkalle osallistuvien olisi hyvä tietää? 

Lainsäädäntö Brasiliassa on hyvin monimutkaista ja runsasta, joten on hyvä varautua että esim. verotuksen suunnitteluun ja hallinnointiin menee runsaasti enemmän resursseja kuin Suomessa. On myös otettava huomioon, että vaikka lainsäädäntö on runsasta, on lakien toimeenpano usein heikkoa. 

 

Average (0 Votes)
No comments yet. Be the first.