CSR-taustamuistio/Malesia

business-environment csr
Suomen suurlähetystö
Kuala Lumpur
+60 342 577 746
inquiries.KUL@formin.fi
Kilpailukyvyltään maailman kärkeä oleva Malesia on kehittyvä talous, jonka talouskasvu on viime vuodet ollut 4–5 prosentin luokkaa. Malesia on kustannustehokas väylä Kaakkois-Aasian 600 miljoonan hengen markkinoille. Maassa toimii n. 50 suomalaisyritystä. Malesian sijoitus Maailmanpankin viime vuoden globaalissa Ease of Doing Business -listauksessa oli 23. Yritysten yhteiskuntavastuusta on alettu puhua laajemmin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ympäristönäkökohdista ja etenkin palmuöljytuotannon kestävyydestä käydään jatkuvaa keskustelua. EU:n ja Malesian suhde on viime aikoina heikentynyt palmuöljylle mahdollisesti koituvan syrjivän kohtelun takia. Maassa on matalapalkkaisissa töissä lähemmäs kaksi miljoonaa laitonta vierastyöläistä, joiden oikeudet eivät toteudu.

 

1) Millainen tilanne maassa on seuraaviin asioihin liittyen? Vaikuttaako yritystoiminnan luonne (tuonti, vienti, valmistus, huolto, alihankinta, konsultointi, yhteisyritys, logistiikka, ketjuliiketoiminta, kauppavälitys, yritysfuusiot, ulkoistaminen, jne.) näiden teemojen olennaisuuteen?

a) Järjestäytymisvapaus

Malesian perustuslaki takaa järjestäytymisvapauden ja vapauden liittyä järjestöihin. Tätä oikeutta voidaan kuitenkin rajoittaa etenkin yleiseen turvallisuuteen vetoamalla. Turvallisuusviranomaiset vetoavat monikulttuurisessa Malesiassa usein siihen, että erinäisiä vapauksia voidaan rajoittaa, jotta eri etnisten väestönosien (malesialaisessa kielenkäytössä rotujen) välinen yhteiselo ei järky. Näin on myös vuosien saatossa usein tehty, mikä heijastuu myös työoikeuteen. Esimerkiksi kaikenlaiset mielenosoitukset on kielletty korkeakoulujen kampuksilla. Virallisesti Malesiassa on kolmikantajärjestelmä, mutta ammattiliitot eivät muodosta erityisen merkittävää yhteiskunnallista toimijaa. Työntekijöiden ammattiliitto voi toimia vain alueellisesti koko maan edustamisen sijaan. Viimeisin merkittävä lakko on vuodelta 1962. Matalapalkkaiset vierastyöläiset muodostavat merkittävän ryhmän, mutta nämä eivät ole järjestäytyneet tehokkaasti.

b) Korruptio & lahjonta

Malesia sijoittuu tämän vuoden Transparency Internationalin globaalissa korruptiovertailussa sijalle 62, vertaisenaan Kuuba. Sijoitus laski seitsemän sijaa viime vuodesta. Malesian kansainvälinen maine on kärsinyt vuodesta 2015 lähtien, kun kävi ilmi, että pääministeri Najib oli vastaanottanut n. 700 miljoonan euron lahjoituksen henkilökohtaiselle pankkitililleen juuri ennen parlamenttivaaleja vuonna 2013. Virallisen selvityksen mukaan varat olivat lahjoitus Saudi-Arabian kuningashuoneelta. Najib käytti varoista n. 60 miljoonaa euroa ja palautti loput. Jutun käsittelyn yhteydessä vaihdetun valtakunnansyyttäjän päätöksen mukaan pääministeri ei tehnyt rikosta, joskin hänen edeltäjällään oli asiasta ilmeisesti toinen näkemys. Valtion sijoitusyhtiö 1MDB:n viime vuosien rahasiirtoihin liittyy vakavia korruptioepäilyjä, ja kansainväliset tutkinnat ovat käynnissä Yhdysvalloissa, Hongkongissa, Sveitsissä ja Arabiemiraateissa.

Korkean tason korruptiota on ilmennyt julkisella puolella, minkä vuoksi monet ulkomaiset yritykset eivät suoraan osallistu paikallisiin julkisiin tarjouskilpailuihin. Tavanomaisessa ulkomaisten yritysten kaupankäynnissä korruptiosta ei kuitenkaan puhuta isona ongelmana. Alalla toimiva viranomainen, Malaysian Anti-Corruption Commission, teki viime vuoden aikana useita näyttäviä korkean tason pidätyksiä ja takavarikoita. Vaalirahoitusta ei ole maassa säädelty lainkaan, mikä altistaa poliitikot epäterveellisille sidonnaisuuksille. Julkisen ja yksityisen sektorin raja ei ole aina selkeä. Reilut puolenkymmentä valtionyritystä hallitsee suurta osaa maan taloudesta. Tiedonsaantioikeutta viranomaisten asiakirjoista on rajoitettu.

b) Pakkotyö

Orjuus ja pakkotyö on kielletty maan perustuslaissa. Rakennustyömailla, ravintoloissa ja palmuöljyplantaaseilla työskentelee valtava määrä sekä laillisia että laittomia vierastyöläisiä etenkin Bangladeshista, Myanmarista ja Indonesiasta, ja varsinkin laittomat vierastyöläiset altistuvat pakkotyölle ja ihmiskaupalle. Myös elektroniikkateollisuuden piiristä on ilmiannettu raakoja pakkotyötapauksia. Viranomaiset ovat paljastaneet rikollisryhmiä, jotka järjestävät laittomia maahantuloja ja alistavat työläisen velkavankeuteen. Malesialla on ihmiskaupan vastainen kansallinen toimintaohjelma. Malesia ratifioi syksyllä Kaakkois-Aasian yhteistyöjärjestö ASEANin piirissä tapahtuvaa ihmiskauppaa kitkemään pyrkivän valtiosopimuksen. Malesia nousi viime vuonna kakkoskategoriaan (Tier 2) Yhdysvaltain julkaisemassa globaalia ihmiskauppaa vertailevassa listauksessa.

Maassa oleskelee n. 150 000 pakolaista, mutta Malesia ei kuulu YK:n pakolaisoikeussopimukseen, minkä vuoksi näillä ei ole virallista pakolaisten statusta eikä oikeutta työhön. Tämä ruokkii laittomia työmarkkinoita. Pääosin Indonesiasta ja Filippiineiltä rekrytoitavat kotiapulaiset kohtaavat toisinaan hyväksikäyttöä työnantajiensa tahoilta.

c) Lapsityö

Laki kieltää lapsilta (alle 14-vuotiailta) täysipäiväisen työnteon Malesiassa. Borneolla elää kymmeniätuhansia kansalaisuudettomia filippiiniläisiä ja indonesialaisia lapsia, joista osan on epäilty työskentelevän palmuöljyplantaaseilla.

d) Palkkaus

Malesia on Aasian viides maa, joka on allekirjoittanut ILO:n erityisen minimipalkkasopimuksen (Minimum Wage Fixing Convention, 1970). Työvoimaministeriö (Human Resources Ministry) asettaa minimipalkan ja tarkastelee sitä määräajoin. Tällä hetkellä minimipalkka on n. 200e/kk Malesian niemimaalla ja n. 190e/kk Borneon osavaltioissa, Sabahissa ja Sarawakissa. Mainitun ministeriön alainen palkkaneuvosto, National Wages Consultative Council, tarkistaa minimipalkan määrän tämän vuoden aikana.

e) Työaika

Enin sallittu työaika on 48 tuntia viikossa, kahdeksan tuntia päivässä kuutena päivänä. Työläisen oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään Employment Actissa (1955). Malesiassa on useita uskonnollisia pyhäpäiviä.

f) Syrjintä

Yhdenvertaisuusperiaate mainitaan perustuslaissa. Samassa lainkohdassa mainitaan kuitenkin myös ns. bumiputralauseke, jonka mukaan maan islaminuskoinen malaijiväestö ja Borneon saaren alkuperäiskansat katsotaan kuuluvan poikkeusmenettelyn piiriin. Tämän positiivisen syrjinnän periaatteen pohjalta maan malaijiväestöä on suosittu 1970-luvulta lähtien mm. yliopistojen pääsykiintiöissä. Yritysten omistuksesta tietty osa tulee olla malaijeilla, pörssiin listautuvilla 30 %. Kiinteistörakennushankkeissa tietty osa asunnoista tulee varata malaijeille, ja näille tulee antaa mahdollisuus lunastaa asunto subventoituun hintaan. Julkisista tarjouskilpailuista tietty osa tulee myöntää malaijiyrityksille. Ulkomaisen yrityksen on hyvä tarkistaa bumiputrasäännökset, kun se on perustamassa yritystä tai rekrytoimassa työvoimaa. Lakisääteinen äitiysloma on 90 päivää, mutta naisten (erityisesti raskaana olevien) syrjintää ilmenee malesialaisessa työelämässä.

g) Työturvallisuus ja -terveys

Malesiassa työturvallisuus- ja terveyslakien noudattamista valvoo työvoimaministeriön alainen virasto Department of Occupational Safety and Health, DOSH. Merkittävimmät lainsäädännölliset määräykset koskevat tehdastyötä ja laitteiston huoltoa, sekä yleisemmin työturvallisuutta. Teollisuuden parissa sattuu silti edelleen nelinkertainen määrä tapaturmia toiseksi vaarallisimpaan maatalous- ja metsätyöhön verrattuna. DOSH:n mukaan jälkimmäinen työturvallisuus- ja terveyslaki koskee lähes 90 %:a työvoimasta. Se velvoittaa myös työnantajaa laatimaan yrityksen henkilöstöä koskevat turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät linjaukset. Lakiin kohdistuva kritiikki liittyy sen sovellettavuuteen pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joissa työturvallisuus ei ole prioriteetti. Ministeriön alla toimii myös erillinen instituutti, National Institute of Occupational Safety and Health, joka kouluttaa työnantajia. ASEAN-maiden työministerit antoivat viime syksynä yhteisen lausunnon työturvallisuuteen panostamisesta.

h) Maankäyttö

Kaikissa Malesian isoimmissa kaupungeissa on käynnissä laajoja rakennushankkeita, jotka koskevat pääosin uusia asuinhuoneistoja ja toimistotiloja. Myös isoja infrastruktuurihankkeita on käynnistetty. Rakennusluvat haetaan kunkin kaupunginosan omalta virastolta. Kaupunkisuunnittelussa on kolme kerrosta: paikallistaso, osavaltiotaso ja liittovaltiotaso. Ulkomaisen yrityksen tulee saada osavaltion lupa, jos se haluaa hankkia teollisuusmaata omistukseensa. Maankäyttökysymykset ovat erityisen ajankohtaisia Borneolla, jossa sademetsiä on raivattu palmuöljyplantaasien tieltä laillisesti ja laittomasti. Alkuperäiskansojen oikeudesta perinteisten alueidensa käyttöön aiheutuu ajoittain ristiriitoja, kun käyttöoikeutta on annettu myös yrityksille.

i) Ympäristönsuojelu ja teollisuusonnettomuudet

Kansallinen ympäristölinjaus vuodelta 2002 pyrkii turvaamaan puhtaan ympäristön nykyisille ja tuleville sukupolville, vaalimaan maan luonnon ja kulttuurin monimuotoisuutta sekä saavuttamaan kestävän tason kulutuksessa ja tuotannossa. Ympäristölinjaus velvoittaa kaikkia sektoreita toimimaan kestävällä tavalla talouskasvun turvaamiseksi. Malesian oma mittari, Malaysia Environmental Performance Index, seuraa ympäristölinjauksen mukaisten tavoitteiden toteutumista kaikissa osavaltioissa. Malesia on ratifioinut Pariisin ilmastosopimuksen ja sitoutunut siihen, että 50 % sen pinta-alasta pysyy sademetsien peitossa. Joidenkin arvioiden mukaan tämän rajoilla ollaan kuitenkin jo nyt.

Malesia on siirtynyt verrattain nopeasti maatalousperusteisesta maasta teolliseksi kansantaloudeksi. Maan runsaita luonnonvaroja on hyödynnetty läpi historian, ja jokseenkin kestämätön käyttö jatkuu edelleen. Luonnon rappeutuminen ja kiihtyvän urbanisaation sekä kulutuksen lisääntymisestä aiheutuneet saasteet ovat Malesian merkittävimmät ympäristöongelmat.

EU on uudistamassa uusiutuvan energian direktiiviä, minkä yhteydessä palmuöljy saatetaan poistaa biopolttoaineeksi kelpaavien raaka-aineiden joukosta nopeammin kuin muut kasviöljyt. Tämän taustalla on ympäristöhuoli sademetsien katoamisesta palmuöljyplantaasien tieltä. Malesia on reagoinut asiaan voimakkaasti, sillä se kokee aloitteen palmuöljyä syrjiväksi. Keskustelua käydään siitä, mikä ympäristösertifiointi katsotaan riittäväksi palmuöljytuottajan kannalta. Malesialla on oma kansallinen sertifikaatti, minkä lisäksi se osallistuu ylikansallisen Roundtable on Sustainable Palm Oil-järjestelyn piirissä käytävään keskusteluun.

2) Miten vapaasti kansalaisjärjestöt voivat toimia maassa? Onko tiedossa kansalaisjärjestöjä, joiden yhteiskuntavastuuseen liittyvää tietämystä maahan suuntautuvaa toimintaa suunnitteleva yritys voisi hyödyntää?

Malesiassa toimii lukuisia kansalaisjärjestöjä, joiden toimintavapaus on verraten suuri. Perustuslaki takaa yhdistymisvapauden, mutta sisäministeriö voi evätä yhdistyksen perustamisen. Isompien yleisten tapahtumien järjestäminen on hankalaa, sillä järjestäytymis- ja kokoontumisvapautta on usein rajoitettu yleiseen turvallisuuteen vetoamalla. Suomalainen yritys voi olla Suomen Malesian-suurlähetystöön yhteydessä yhteiskuntavastuuseen liittyvän paikallisen kansalaisjärjestön tavoittamisen osalta.

3) Toimiiko maassa yhteiskuntavastuun verkostoa, kuten paikallista Global Compact- tai World Business Council for Sustainable Development -verkostoa?

Malesiassa toimii sekä Global Compact Network Malaysia että The Business Council for Sustainable Development Malaysia.

4) Onko maassa toimiviin yrityksiin kohdistunut OECD:n monikansallisille yrityksille suunnattuihin toimintaohjeisiin liittyviä yksittäistapausten selvityksiä?

Malesia ei ole OECD:n jäsen, eikä OECD:n listauksessa ole mainintaa OECD:n monikansallisille yrityksille suunnattuihin toimintaohjeisiin liittyviä yksittäistapausten selvityksistä Malesiassa.

5) Miten yleistä yhteiskuntavastuuraportointi on?

Malesian liittovaltio ajaa vahvasti liiketoiminnan yhteiskuntaraportoinnin käyttöönottoa, vaikka varsinaiset lait eivät siihen vielä velvoita. Maan pörssi laati vuonna 2015 pörssinoteeratuille yrityksilleen yhteyskuntavastuuohjeistuksen, joka velvoittaa kaikkia yrityksiä julkaisemaan vastuullisuusraportin vuosikertomuksen yhteydessä tästä vuodesta lähtien. Yritykset ovat kiinnittäneet asiaan aiempaa suurempaa huomiota viime vuosien aikana. Palkinnoilla on erityinen merkitys malesialaisessa kulttuurissa, ja yhä useampia CSR-palkintoja myönnetään ansioituneille yrityksille. Malesia myöntää lisäksi verohelpotuksia tiettyjen yhteiskuntavastuutekojen perusteella.

Malesian parlamentti päätti vuonna 2015 käynnistää valmistelun ihmisoikeuksien toteutumista yritystoiminnassa ohjaavasta kansallisesta toimintaohjelmasta.

6) Onko maassa yhteiskuntavastuun toteuttamiseen ja/tai kestävään kehitykseen liittyviä kysymyksiä tai haasteita, joiden ratkaisemisessa suomalaisyritykset voisivat auttaa, esimerkiksi ympäristöön (ympäristöjohtamisjärjestelmät, jätehuolto, vesi ja sanitaatio) tai koulutukseen liittyen?

Suomalaisella cleantech-osaamisella on kysyntää vesi- ja jätehuollon saralla. Maassa on vireillä useampia älykaupunkihankkeita, joiden bisnesmahdollisuuksia Malesian Team Finland-tiimi tutkii. Tulvat aiheuttavat etenkin itärannikolla toistuvia ongelmia monsuunikauden aikana. Kierrätyskulttuuri on Malesiassa vasta kehittymässä, ja Suomi voisi pönkittää kiertotaloutta Malesiassa.

Malesian suurimmassa osavaltiossa Sarawakissa on myös maan suurimmat sademetsät. Sarawakin osavaltiojohto vieraili viime vuonna Suomessa, ja yhteistyö suomalaisviranomaisten kanssa kestävän metsänhoidon saralla on käynnistetty.

7) Onko jotain muuta olennaista yhteiskuntavastuuseen liittyvää, esimerkiksi lainsäädännön ja sen toimeenpanon, verotuksen, yritystoimintaan liittyvän läpinäkyvyyden tai kuluttajansuojan suhteen, mitä vienninedistämismatkalle osallistuvien olisi hyvä tietää?

Malesialaiset viranomaiset ja yritykset ovat entistä avoimempia yhteiskuntavastuukysymyksille, mitä s​uomalaisyritykset voivat hyödyntää tarjoamalla esimerkkejä oman liiketoimintansa kestävyydestä ja yhteiskunnallisten näkökohtien tiedostamisesta.​