Maailman Markkinat 2018-2019: Namibia

business-environment
Embassy of Finland
Windhoek
+264-61-221 355
sanomat.win@formin.fi
Suomella ja Namibialla on poikkeuksellisen pitkäaikaiset ja vahvat suhteet. Suomella on hyvä maine sitoutuneena ja luotettavana kumppanina Namibiassa, mikä luo erinomaisen pohjan liiketoiminnan ja yhteistyön kehittämiselle. Myös suomalaista teknologiaa ja osaamista arvostetaan. Namibia toimii varteenotettavana porttina eteläisen Afrikan markkinoille esimerkiksi Walvis Bayn sataman ansiosta.
 
Talouden ja ulkomaankaupan kehitys
 
Namibian kansantalouden pääsektorit ovat kaivostoiminta, kala- ja maatalous sekä turismi. Niin ikään julkinen sektori on huomattava työllistäjä. Namibian bruttokansantuote oli 12,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2016. Samana vuonna kauppataseen alijäämä oli noin kaksi miljardia dollaria viennin kokonaisvolyymin ollessa noin 3,5 miljardia dollaria. 
Mineraalisektorin osuus bruttokansantuotteesta on noin kymmenennes ja viennistä peräti puolet. Timanttien, kuparimalmin, kullan, uraanin ja muiden mineraalien ohella tärkeitä vientiartikkeleita ovat maataloustuotteet. Näistä keskeisimpiä ovat kala, liha, olut ja viinirypäleet. Merkittävimmät tuontituotteet ovat puolestaan polttoaineet, ajoneuvot, raakatimantit sekä -kupari. 
 
Itsenäistymisen jälkeisen nopean talouskasvun johdosta Namibia nousi ylemmän keskitulon maiden joukkoon vuonna 2009. Monen hyvän vuoden jälkeen talous kääntyi laskuun vuonna 2016. Syitä ongelmiin ovat olleet muun muassa maailman heikko taloustilanne, naapurimaiden haasteet sekä Namibiaa vaivaava kuivuus. Lisäksi uraanin alhaisella maailmanmarkkinahinnalla on ollut vaikutusta talouden sakkaamiseen. Kivuliaiden viime vuosien jälkeen tämänhetkiset ennusteet ovat hyvin maltillisia. Maan keskuspankin mukaan noin prosentin kasvun katsotaan olevan mahdollista vuonna 2018. Eniten positiivista liikehdintää enteillään tapahtuvan kaivosteollisuudessa, hotelli- ja ravintola-alalla sekä muovinvalmistuksessa. Myös esimerkiksi energiasektorilla ja karjataloudessa nähtäneen tänä vuonna plussalla olevia lukuja. 
 
Hiipunut talouskasvu on tuonut mukanaan leikkauksia Namibian valtion budjettiin. Vuoden 2018/19 talousarviossa merkittävimmät säästöt kohdistuivat liikenteeseen ja korkeakoulutukseen. Neljäsosa budjetista menee kuitenkin edelleen koulutukseen. Tämän jälkeen suurimmat menot ovat valtionvarain-, sosiaali- ja terveys- sekä puolustusministeriöillä. Puolustusmenot ovat prosentuaalisesti maailman korkeimpien joukossa, ja niitä on kritisoitu runsaasti. Maailmanpankin mukaan puolustukseen suunnattiin 4,2 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2016. 
 
Valtionvelan osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut dramaattisesti. Budjettivuonna 2014/15 velkasuhde oli noin 25 prosenttia, nyt eri arvioiden mukaan jopa 45 prosenttia. Tämä on vaikuttanut Namibian luottoluokitukseen. Sekä Moody’s että Fitch ovat laskeneet luokituksiaan, jotka ovat tällä hetkellä Ba1 ja BB+. 
 
Namibia on pieni talous. Se on hyvin riippuvainen naapurimaiden talouskehityksestä. Etenkin Etelä-Afrikan ja Angolan merkitys on huomattava. Tulliunioni SACU:n jäsenyys on taannut Namibialle arvokkaan tulonlähteen kattaen suuren osuuden valtion budjetista. SACU-alueen sisällä tavarakauppa on tullitonta ja alueen mailla on yhteiset tullitariffit suhteessa kolmansiin maihin. SACU-maat muodostavat yhteisen valuutta-alueen, jonka puitteissa Namibian dollari on sidottu Etelä-Afrikan randiin. Namibia kuuluu SACU:n lisäksi Eteläisen Afrikan kehitysyhteisön SADC:n muodostamaan vapaakauppa-alueeseen.
 
Namibian ylivoimaisesti tärkein talouskumppani on Etelä-Afrikka. Muita keskeisiä partnereita ovat Sveitsi, EU, Botswana ja Sambia. Myös Kiinan taloudellinen vaikutusvalta Namibiassa on kasvussa. Namibian kauppa lisääntyy koko ajan Angolan kanssa, tosin öljyn maailmanmarkkinahinnan lasku on hidastanut sitä. 
 
Suomen ja Namibian välinen kauppa on vielä suhteellisen vaatimatonta, ja vuosittaiset vaihtelut ovat olleet suuria. Osa Suomen viennistä kulkee Etelä-Afrikassa olevien tytäryhtiöiden kautta. Vienti Suomesta Namibiaan on ollut vuositasolla noin kahdeksan miljoonan euron luokkaa kuluneen viiden vuoden aikana. Suomesta on viety lähinnä koneita, laitteita ja polttoainetta. Tuonti Namibiasta on pysytellyt keskimäärin alle miljoonan euron tasolla. Suurimpia tuontiluokkia ovat olleet lihatuotteet sekä hedelmät ja pähkinät. 
 
Maidemme välisten kaupallistaloudellisten suhteiden vahvistaminen on Suomen Namibian-suurlähetystön prioriteetti. Edustusto edistää liikekumppanuuksien syntymistä ja tukee suomalaisten yritysten pääsyä Namibian markkinoille muun muassa tarjoamalla arvovaltapalveluita ja verkottumismahdollisuuksia. Suomen toistaiseksi suurin kauppa Namibiaan on Outotecin toimittama rikkihappolaitos. Toinen huomionarvoinen kauppa oli Namibian kalastusministeriön STX:n telakalta Raumalta hankkima merentutkimusalus. Suomella ja Namibialla on kahdenvälinen investointisuojasopimus. Suurlähetystö edistää Suomen ja Namibian välistä sopimusta kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi. 
 
                                          
 
Yhteiskunnallinen ja poliittinen tilanne
 
Namibia on Afrikan mittapuun mukaan yhteiskunnallisesti ja poliittisesti vakaa valtio. Maalla on moderni ja demokratian arvoja kunnioittava perustuslaki. Namibiassa järjestettyjä parlamentti- ja presidentinvaaleja on yleisesti pidetty vapaina, oikeudenmukaisina ja avoimina. Valta on siirtynyt presidentiltä toiselle äänimäärällä, joka on antanut kullekin heistä vahvan mandaatin maan johtoon ja uudistusten toteuttamiseen. Riippumaton ja vapaa tiedonvälitys on tuonut Namibialle kansainvälistä tunnustusta sananvapauden arvioinneissa. 
 
Namibialla on edessään myös haasteita, jopa siinä määrin, että lähivuodet saattavat olla ratkaisevia maan kestävän kehityksen ja vaurauden kannalta. OECD:n määritelmän mukaisesti Namibia on kuulunut vuodesta 2009 ylemmän keskitulon maiden kategoriaan, mutta se ei ole vielä onnistunut ratkaisemaan köyhyyden ja syvän eriarvoisuuden juurisyitä. Parhaillaan maassa tapahtuu merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia. Väestö siirtyy maaseudulta kaupunkeihin paremman elintason ja elämänlaadun toivossa. Perinteet murtuvat, työt ja ammattirakenteet muuttavat muotoaan. Suvun ja kyläyhteisön tarjoamat luotettavat turvaverkot puuttuvat uusilla asuinsijoilla. Kasvuvuosista huolimatta Namibian talous ei ole pystynyt luomaan riittävää määrää työpaikkoja. Korkea työttömyys, isot tuloerot, osattomuus ja näköalattomuus ovat nuorten namibialaisten nykypäivää. Esimerkiksi nuorisotyöttömyys on pysynyt huolestuttavan korkealla (48,5 prosenttia) yleisen työttömyysasteen ollessa 34 prosenttia. 
 
Windhoek, joka vetää eniten puoleensa sisäistä muuttovirtaa, kärsii raaistuvasta rikollisuudesta. Nopea kaupungistuminen on johtanut niin ikään asuntopulaan. Nopeimmin kasvavat epäviralliset asuinalueet. Vauraus ja hyvinvointi jakaantuvat Namibiassa todella epätasaisesti. Inhimillisen kehityksen indeksillä mitattuna Namibia on alle kansainvälistä keskitasoa. Gini-kertoimen (59,7/100) mukaan Namibia sijoittuu tulonjakautumisessa maailman viiden epätasa-arvoisimman maan joukkoon. HIV/AIDS on keskeinen ongelma koskettaen noin 13 prosenttia aikuisväestöstä. 
 
Presidentti Hage Geingob, jonka SWAPO (South West Africa People’s Organization) valitsi marraskuussa 2017 puolueen puheenjohtajaksi ja joka on nykysääntöjen mukaan puolueen ehdokas vuoden 2019 presidentinvaalissa, on vakuuttanut sitoutumistaan eriarvoisuuden ja työttömyyden ratkaisuun. Hänen vuonna 2016 lanseeraamansa HPP (Harambee Prosperity Plan) ja keväällä 2017 julkaistu NDP5 (National Development Plan) pyrkivät nopeuttamaan maan kehitystä. 
 
Presidentti Geingobilla on johdateltavana myös oma puolue uudelle aikakaudelle. SWAPO:n uusi johto valittiin marraskuussa 2017 pitkälti puolueen vanhan poliittisen eliitin joukosta poikkeuksellisen repivän kampanjoinnin ja sisäisen valtataistelun jälkeen. Vapaustaistelijoiden aikakausi on jäämässä historiaan, ja vallansiirto nuoremmalle sukupolvelle on vääjäämättä edessä. Menneeseen ei voi jäädä kiinni, vaan politiikan tulee enenevässä määrin puhutella nuoria, joille koulutus, työ ja tasavertaiset mahdollisuudet ovat tärkeitä. Parlamenttivaaleissa SWAPO:n saama ääniosuus on liikkunut 74–80 prosentin välillä, mikä kertoo puolueen valta-asemasta Namibiassa. Näillä näkymin poliittinen liikehdintä tapahtuu jatkossakin SWAPO:n sisällä, koska elinvoimaiselle oppositiolle ei ole tilaa eikä mitä ilmeisimmin vielä tilaustakaan. 
 
Maareformi on tällä hetkellä keskeisimpiä sisäpoliittisia kysymyksiä. Siirtomaa-ajoilta perua oleva monimutkainen ja pirstaloitunut maanomistukseen liittyvä lainsäädäntö vaatii selkeyttämistä. Asia on ollut vireillä pitkään, maan itsenäistymisestä lähtien. Reformin myötä valtio pyrkii lunastamaan maata yksityisiltä maanomistajilta. On epäselvää, mitä lunastetulla maalla tullaan tekemään. Syksylle 2018 on suunniteltu tärkeä asiaa käsittelevä konferenssi. 
 
Sääntely-ympäristön kehitys
 
Ulkomaisten investointien saaminen maahan on haastavassa taloustilanteessa entistäkin tärkeämpää. Namibia tarvitsee investointeja ja vireää yritystoimintaa sekä talouden elvyttämiseksi että uusien työpaikkojen luomiseksi. Hankaluuksia kohdataan kuitenkin monesti esimerkiksi rakennus- ja työlupien kanssa. Myös erinäiset epävarmuustekijät ovat horjuttaneet sijoittajien ja yrittäjien luottamusta maan tarjoamiin mahdollisuuksiin. Viime aikoina erityistä huolta on aiheuttanut parlamenttikäsittelyä odottava tasavertaisen taloudellisen voimaannuttamisen lakiesitys. Tavoitteena on nostaa aikaisemmin heikossa asemassa olleita köyhiä ja marginalisoituja ryhmiä mukaan liike-elämään. Heille on tarkoitus taata erityisiä etuja edistäen samalla paikallisten yritysten mukaanpääsyä edullisiin ja kestäviin tuotantoprosesseihin – mahdollisesti ulkomaalaisten yritysten kustannuksella. 
 
Toinen investointihalukkuuteen vaikuttava kysymys on viime vuonna voimaan astunut laki julkisista hankinnoista. Julkisen sektorin edustajien on nyt mahdollista suunnata kilpailutukset sellaisille yrityksille, joista namibialaiset omistavat yli puolet. Käytännössä laki mahdollistaa ulkomaalaisten yritysten rajaamisen hankintaprosessien ulkopuolelle. 
 
Kaikesta huolimatta Namibian investointiympäristö on yksi Afrikan suotuisimpia. Maailmanpankin Doing Business -indeksissä Namibia on sijalla 106/190. Investointi-ilmastoon myönteisesti vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa poliittinen vakaus sekä maan hyvä ja kehittynyt infrastruktuuri. 
 
Namibian valtio on sitoutunut edistämään talouskasvua. Maan haasteena ei ole linjausten ja suunnitelmien puute, vaan niiden toimeenpano. Myöskään käytännön tulkinnat eivät aina vastaa avointa markkinataloutta, jollaiseksi maa virallisesti tunnustautuu. Korruptio on ongelma, mutta Namibian pitkäjänteinen panostus sen vastaiseen työhön on tuottanut tulosta. Transparency Internationalin korruptioindeksissä Namibia on viidenneksi vähiten korruptoitunut maa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa kokonaissijalla 53/180. Namibiaa onkin kiitelty hallinnon läpinäkyvyyden vahvistamisesta sekä lainsäädäntöprosessien ripeästä edistämisestä.
 
Pirkko-Liisa Kyöstilä toimii suurlähettiläänä ja Johanna Unha-Kaprali edustuston päällikön sijaisena ja Team Finland -koordinaattorina Windhoekin suurlähetystössä. ​