Slovenia - Toimivaa infrastruktuuria ja vahvaa talouskasvua Euroopan ytimessä

investments business-environment
Suomen suurlähetystö
Budapest
+36 1 279 2500
sanomat.BUD@formin.fi
Slovenian taloustrendit ovat pääsääntöisesti myönteisiä. Euroopan komission mukaan vuonna 2017 Slovenian talous kasvoi 5,0 %, mikä oli vahvimpia EU:ssa. Vuoden 2018 ennuste on 4,7 %. Kasvu on perustunut viennin ja kotimaisen kysynnän sekä yksityisen kulutuksen kasvuun. Työllisyys ja palkat ovat kasvaneet Sloveniassa viime vuoden aikana. Työttömyys, julkisen talouden alijäämä ja valtionvelka laskevat. Inflaation odotetaan olevan hieman euroalueen keskiarvoa korkeampi. Yritykset lisäävät investointeja vastatakseen kasvavaan kotimaiseen ja kansainväliseen kysyntään. Slovenia pyrkii houkuttelemaan kansainvälisiä investointeja. Yli 49 MEUR teollisuuden tai palvelualan sekä yli 20 MEUR tutkimus- ja kehitysalan investoinnit saavat strategisen aseman ja ovat oikeutettuja valtiontukeen. Euroopan komission mukaan Slovenian talouden haasteena on valtion omistajuuden korkea osuus yrityssektorilla sekä väestön ikääntyminen ja sen vaikutukset julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen.

 

Slovenian talouden myönteinen kehitys jatkuu. Slovenian talouskasvu oli 5,0 % vuonna 2017, mikä oli vahvimpia EU:ssa. Talouskasvua vauhdittivat erityisesti vienti, kotimainen ja yksityinen kulutus sekä lisääntyneet investoinnit. Yksityisen kulutuksen lisääntyminen on seurausta työllisyysasteen ja palkkojen noususta sekä vahvasta kuluttajaluottamuksesta. Myös tuonti ja vienti ovat kasvaneet vuonna 2017 edelliseen vuoteen nähden. Tuonti on kasvanut 10,1 % vuoden 2017 aikana ja vienti 10,6 %. Vaikka vienti on kasvattanut BKT:tä, sen nettovaikutusta on vähentänyt samanaikaisesti lisääntynyt tuonti.
 
Talouskasvun odotetaan hidastuvan jonkin verran tulevina vuosina. Euroopan komission talven 2018 talousennusteen mukaan, vuoden 2018 talouskasvun odotetaan olevan 4,7 % ja laskevan 3,6 prosenttiin vuonna 2019.  Yksityisen kulutuksen odotetaan pysyvän korkeana myös tulevina vuosina. 
 
Investoinnit kasvoivat vuoden 2017 aikana noin 10,3 %. Investointien kasvua vauhdittivat erityisesti EU-tukien lisääntynyt käyttö sekä kohentunut julkisen talouden tila. Sloveniassa on toimiva infrastruktuuri, kattava maantieverkko, rautateitä ja merisatama. Myös maan keskeinen sijainti ja koulutettu kielitaitoinen työvoima houkuttelevat investointeja. 
 
Slovenia tarjoaa valtionapua, jos teollisuuden- tai palvelualan investointi on arvoltaan vähintään 49 MEUR ja luo vähintään 400 työpaikkaa tai, jos T&K-alan investointi on arvoltaan vähintään 20 MEUR ja luo vähintään 200 työpaikkaa. Tällaiset ulkomaiset aloitteet määritellään strategisiksi investoinneiksi. Helmikuussa 2018 hyväksytty investointien edistämislaki myöntää samanlaiset tuet myös kotimaisille investoinneille. Slovenian kilpailukyvyn sijoitus nousi sijalle 48 (vuonna 2016 sija 56) World Economic Forumin (WEF) vuoden 2017 kilpailukykyindeksissä. 
 
Työttömyys on tällä hetkellä alhaisimmillaan sitten globaalin finanssikriisin. Vuonna 2017 työttömyysprosentti oli 6,6 %, kun vielä vuoden 2016 lopussa se oli 8,0 %. Euroopan komission ennusteen mukaan lisääntyvä vienti, kulutus ja investoinnit tulevat jatkossa kasvattamaan työvoiman kysyntää. Slovenian työttömyysasteen odotetaan jatkavan laskuaan myös tulevina vuosina ja laskevan 5,4 prosenttiin vuonna 2018. Sloveniaa uhkaa kuitenkin työvoimapula ikääntyvän työvoiman vuoksi.
 
Vuonna 2018 inflaation ennustetaan olevan 1,9 % ja 2 % vuonna 2019. Slovenia arvioi tämän vuoden julkisen talouden olevan hieman ylijäämäinen, Euroopan komission arvion ollessa 0,5 %. Alijäämä oli 0,6 prosenttia vuonna 2017. Slovenian velkaantumisaste on vuosien aikana laskenut noin kaksi prosenttia vuodessa. Tämän vuoden ennuste on 69,3 %. 
 
Merkittävin tulevaisuuden kehityshanke Sloveniassa on toisen junaradan rakentaminen maan ainoan merisataman Koperin ja 24 kilometrin päässä sijaitsevan liikenteen solmukohdan Divačan välille. Hanke kuuluu hallituksen prioriteetteihin, ja tavoitteena on Koperin sataman kilpailukyvyn kasvattaminen. Maaston haasteellisuudesta johtuen hinnaksi on arvioitu noin 1,4 mrd euroa, josta EU-rahoituksen osuus on vajaa 250 miljoonaa euroa.
 
Slovenian talouden haasteena on Euroopan komission maakohtaisten suositusten mukaan valtion omistajuuden korkea osuus yrityssektorilla. Tällä arvioidaan olevan merkittävä vaikutus Slovenian bruttokansantuotteeseen. Haasteena ovat lisäksi Slovenian väestön ikääntyminen ja sen vaikutukset, kuten eläkkeistä aiheutuvat menot, julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen.
 
Taloutta vahvistaakseen Slovenian tulisi Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin raportin mukaan keskittyä vuonna 2018 yksityistämiseen, yritysten hallinnon parantamiseen, yritysten lainojen vähentämiseen sekä kilpailukykyä parantaviin uudistuksiin.
 
Suomen ja Slovenian välinen kauppavaihto on melko vaatimattomalla tasolla. Vuonna 2017 tuonti Sloveniasta oli noin 103 miljoonaa euroa ja vienti Suomesta noin 62 miljoonaa. Kauppavaihto on tällä hetkellä Suomelle hienoisesti alijäämäistä. Sloveniassa toimii kolmisenkymmentä suomalaisyritystä tai näiden edustajaa. Metsäalan mahdollisuuksien ohella Euroopan metsäisimpiin maihin kuuluva viinintuottajamaa Slovenia aikoo tulevina vuosina panostaa merkittävästi digitalisaatioon ja kiertotalouden kehittämiseen, johon etsitään kansainvälisiä yhteistyökumppaneita.