CSR-taustamuistio / Meksiko

corporate-social-responsibility csr
Latinalaisen Amerikan ja Karibian yksikkö
Tiina Nikkinen
+358 295 16001
ASA-30@formin.fi
1.Millainen tilanne maassa on seuraaviin asioihin liittyen? Vaikuttaako yritystoiminnan luonne (tuonti, vienti, valmistus, huolto, alihankinta, konsultointi, yhteisyritys, logistiikka, ketjuliiketoiminta, kauppavälitys, yritysfuusiot, ulkoistaminen, jne.) näiden teemojen olennaisuuteen?

a)Järjestäytymisvapaus

Meksikossa järjestäytymisvapaus on määritelty laissa. Kuka tahansa saa järjestäytyä maassa vapaasti, kunhan toiminta ei ole aseellista. Vain Meksikon kansalaiset saavat kokoontua tai järjestäytyä toimiakseen politiikassa. Ulkomaalaiset eivät saa osallistua poliittiseen toimintaan, joksi myös mielenosoitukset lasketaan. Mielenosoitusten järjestämiseen julkisilla paikoilla ei tarvita lupaa, ja mielenosoitukset etenkin pääkaupungin keskustassa ja ministeriöiden edessä ovatkin tavallisia. 
Meksikossa järjestäytymisvapaus on määritelty laissa, mutta ristiriitainen sääntely ja eri käytännöt vaikeuttavat järjestäytymisvapauden toteutumista. Maa on ratifioinut mm. ILO:n sopimuksen nro 87, joka takaa ammattiyhdistystoiminnan vapauden. Meksikossa ammattiyhdistysliike on voimakas ja tiettyjen alojen kuten esimerkiksi opetusalan ja öljysektorin suuret ammattiyhdistykset ovat vahvoja toimijoita. Korruptio on kuitenkin etenkin suurissa ammattiliitoissa yleistä, eikä työntekijöiden oikeuksien puolustaminen ole välttämättä aina liittojen johtajien ensisijainen tavoite. Maassa on myös haamuammattiliittoja (suojeluliittoja), jotka eivät todellisuudessa edusta työntekijöitä ja joita nämä eivät usein edes tunne, mutta jotka keräävät työnantajilta erilaisia maksuja ja samalla takaavat työnantajille, ettei todellisia neuvotteluja työtekijöiden kanssa käydä. Ongelmana on lisäksi se, että ammattiyhdistysten täytyy rekisteröityä voidakseen edustaa työntekijöitä, ja rekisteröintiprosessiin liittyy usein korruptiota, joka estää työntekijöiden todellisten ammattiyhdistysten rekisteröinnin ja mahdollistaa sekä haamujärjestöt että puolueiden, työnantajien tai muiden tahojen intressejä ajavat järjestöt.
 

b)Korruptio ja lahjonta

Korruptio on Meksikossa laajalle levinnyt ongelma, vaikka maan korruptionvastainen lainsäädäntö onkin varsin kattava. Vuosien 2015-2017 aikana Meksikossa hyväksyttiin kattava korruption vastainen lainsäädäntöpaketti, joka sisälsi muutoksia useisiin perustuslain pykäliin, uusien lakien säätämisen sekä lainsäädännöllisiä muutoksia aikaisempiin lakeihin. Korruption vastaisella reformilla maahan luotiin korruption vastainen järjestelmä, joka yhdistää korruption vähentämiseen pyrkivät instituutiot, politiikanalat ja lainsäädännön. Reformilla perustettiin muun muassa itsenäinen korruption vastainen syyttäjä, kovennettiin rangaistuksia koskien lahjontaa, aseman hyväksikäyttöä, kavallusta ja laitonta rikastumista sekä virkamiehille asetettiin velvollisuus ilmoittaa omaisuudestaan. Myös Meksikon korkeimman tilintarkastusviraston valmiuksia suorittaa reaaliaikaisia tilintarkastuksia ja seurantaa on parannettu. Tärkeää korruption vastaisissa muutoksissa on erityisesti se, että ne koskevat valtion hallinnon kaikkia tasoja ja ne edellyttävät lisäksi kaikkia osavaltioita luomaan ja toimeenpanemaan omat korruption vastaiset järjestelmänsä. Joulukuussa 2018 valtaan tullut hallinto panostaa vahvasti korruption vastaiseen toimintaan ja on luvannut uusia reformeja tilanteen kohentamiseksi.
Kattavasta lainsäädännöstä huolimatta korruptio on edelleen yleistä Meksikossa. Vuonna 2017 Transparency International sijoitti Meksikon 180 maata käsittävässä korruptiotilastossaan sijalle 135. Tranparency Internationalin raportin mukaan 61 prosenttia meksikolaisista katsoo, että korruptio hallinnossa on laajalle levinnyttä ja että hallinto torjuu huonosti korruptiota. Korruptio on levinnyt erityisen laajalle osavaltio- ja paikallistasoilla.  
Business Anti-Corruption Portal varoittaa korruption yleisyydestä Meksikon liike-elämässä. Lahjonta on myös laajalle levinnyttä oikeuslaitoksen ja poliisin keskuudessa. Lähes kaksi kolmasosaa meksikolaisista pitää kaikkia tai melkein kaikkia poliiseja korruptoituneina. Lupahankintajärjestelmät ovat usein korruptoituneita, ja lupien saaminen edellyttää lahjontaa.  Lisäksi lahjukset ovat yleisiä, myös päivittäisessä elämässä, jossa kansalaiset antavat lahjuksia esimerkiksi välttääkseen sakot tai saadakseen parempaa tai nopeampaa palvelua – tai ylipäätään palvelua - julkisen sektorin puolelta. 
Korruptio näkyy myös rankaisemattomuuden kulttuurissa. Suuri osa rikoksista jää ilmoittamatta. Ilmoitetut rikokset ja niihin liittyvät pidätykset johtavat harvoin oikeuskäsittelyyn ja erittäin harvoin tuomioon. Rankaisemattomuuden taustalla on usein myös turvallisuus- ja oikeusviranomaisten korruptoituneisuus, etenkin paikallistasolla.
 

c)Lapsityövoima

Lapsityövoima on Meksikon lainsäädännössä kielletty ja lapsityön käyttöä onkin onnistuttu esimerkiksi Kansainvälisen työjärjestö ILO:n mukaan vähentämään, mutta käytännössä lapsia on kuitenkin töissä esimerkiksi maataloudessa ja palvelusektorin alalla.
Vuonna 2015 hyväksyttiin työlakiin muutos, jonka mukaan alaikäisen työntekijän pitää olla vähintään 15-vuotias (aiemmin lain mukaan 14-vuotiaat saivat tehdä töitä) eivätkä alaikäiset saa tehdä vaarallisia töitä, kuten työskennellä kaivoksissa. Alle 16-vuotiaat saavat tehdä vain kuusi tuntia töitä päivässä. Alaikäiset voivat lisäksi tehdä lain mukaan töitä vain paikoissa, jotka on virallisesti hyväksytty. Muutokset tehtiin ILO:n suosituksesta.
Kansallisen tilastokeskuksen INEGIn mukaan vuonna 2017 noin 3,2 miljoonaa 5-17 vuotiasta (n. 11 % ikäryhmästä) lasta teki taloudellisesti tuottavaa työtä.  Enemmistö oli poikia, sillä luvussa ei oteta huomioon taloudellisesti tuottamatonta kotityötä, johon tytöt osallistuvat poikia enemmän. Luvuissa ei oteta myöskään huomioon niitä lapsia, jotka yrittävät hankkia tuloja työskentelemällä kaduilla, esimerkiksi vahtimalla ja pesemällä autoja, kerjäämällä tai puhdistamalla kenkiä. Lähes kolmannes töissä olevista lapsista teki yli 35 tuntia töitä viikossa. 
 
Vuodesta 2015 vuoteen 2017 lapsityövoiman määrä väheni 1,4 prosenttia. Vuosien 2007-2017 aikana 5-17-vuotiaiden koulunkäyntiin osallistumattomien osuus väheni 10,6 prosentista 7,2 prosenttiin.  
 

d)Pakkotyö ja ihmiskauppa

Ihmiskauppa on Meksikossa laaja ongelma. Vaikka ihmiskauppa ja pakkotyö ovat Meksikossa kiellettyjä, lainsäädännölliset toimet ja viranomaisten toiminta ovat riittämätöntä näiden kitkemiseksi.   
Noin 93 prosenttia ihmiskaupan uhreista on naisia ja 23 prosenttia alaikäisiä. Joka vuosi noin 21 000, joidenkin lukujen mukaan jopa 70 000, alaikäistä joutuu ihmiskaupparinkeihin seksuaalisen hyväksikäytön vangeiksi.  Ihmiskaupan uhreiksi joutuu erityisen helposti nk. paperittomat siirtolaiset. Usein ihmiskaupan uhrit pakotetaan prostituutioon, seksiorjiksi tai pakkotyöhön. Lisäksi järjestäytyneen rikollisuuden ryhmät ovat pakottaneet uhreja, myös alaikäisiä lapsia, muun muassa huumeiden salakuljetukseen. Luotettavia lukuja ihmiskaupan ja pakkotyön uhreista ei ole. Esimerkiksi Meksikon senaatin Belisario Domínguez- instituutin raportin mukaan 47 rikollisryhmää on mukana ihmiskaupassa, joka tapahtuu pääosin maan pääkaupungissa ja 17 muussa osavaltiossa. Global Slavery Indexin (2018) mukaan Meksikossa on noin 341 000 modernin orjakaupan uhria.  
Ihmiskaupan ja pakkotyön lisäksi maataloussektorin ja kaivosalan työntekijät joutuvat kohtaamaan usein hyväksikäyttöä Meksikossa. Pitkät työpäivät, minimipalkkaa pienemmät palkat ja ankarat työolosuhteet ovat yleisiä.  Heikossa asemassa ovat myös epävirallisella sektorilla työskentelevät, jotka joutuvat usein tekemään pitkiä työpäiviä ilman työsopimuksia ja sosiaaliturvaa. Vuoden 2019 alusta kotitaloustyöntekijöiden työehtoja parannettiin mm. velvoittamalla työnantajia liittämään heidät sosiaaliturvajärjestelmään.
 

e)Palkkaus

Meksikon työlaki määrittelee minimipäiväpalkan, joka yhtenäistettiin koko maassa vuonna 2015. Minimipäiväpalkka vuonna 2019 on 102.68 MXN / päivä. Tammikuun alusta 2019 Meksikon pohjoisrajalle luotiin uusi 25 km levyinen talousalue, jossa on lähes kaksinkertainen minimipalkka (176.72 MXN / päivä).  Minimipalkkoja ei kuitenkaan aina noudateta, ja työlainsäädännön rikkomukset palkkauksen, työajan ja työolosuhteiden suhteen ja työvoiman hyväksikäyttö ovatkin yleisiä etenkin tietyillä sektoreilla.
Meksikossa työntekijöiden palkkauksessa otetaan huomioon myös palkkaustapa. Mikäli työntekijä saa virallista kuukausipalkkaa, hän on oikeutettu erilaisiin sosiaaliturvaetuuksiin, kuten julkiseen sairaanhoitoon, lomarahaan ja mahdollisuuteen saada halpaa asuntolainaa. Monet työntekijät kuitenkin saavat vain palkkioita (honorarios), vaikka kyseessä todellisuudessa olisikin pysyvä työsuhde. Honorarios-palkkaus tarkoittaa sitä, että työntekijä ei saa lain määräämiä sosiaalietuuksia, koska on töissä ikään kuin freelancerina.
Kansallisen sosiaali- ja kehityspolitiikan neuvoston (CONEVAL) mukaan köyhyys on vähentynyt Meksikossa viimeisten vuosien aikana. Äärimmäinen köyhyys vähentyi vuoden 2014 9,5 prosentista 7,6 prosenttiin vuonna 2017. Köyhyysrajan alapuolella elää 44 prosenttia väestöstä. Huomioitavaa on, että ero varallisuudessa ja köyhyydessä elävien välillä on Meksikossa OECD-maiden suurimpia. Kymmenen prosenttia maan rikkaimmista tienaa 20 kertaa enemmän kuin kymmenen prosenttia maan köyhimmistä.  
 

f)Syrjintä

Vaikka Meksikon perustuslaki kieltää syrjimisen syntyperän, etnisen ryhmän, sukupuolen, iän, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan, uskonnon, mielipiteiden, taloudellisen tilanteen tai muiden syiden takia, syrjintä on kuitenkin yleistä. Syrjintää kohdistuu erityisesti alkuperäisväestöön, seksuaalivähemmistöihin, vammaisiin ja köyhiin, kuten vuonna 2017 tehty kansallinen syrjintäkysely  osoittaa. Kyselyn mukaan joka viides täysi-ikäinen henkilö on kohdannut syrjintää kuluneen vuoden aikana. Kyselyn mukaan syrjinnän syinä ovat erityisesti pukeutuminen, ulkonäkö, paino, pituus, uskonnollinen vakaumus ja ikä. Naiset ja miehet kokevat syrjintää kyselyn mukaan yhtä paljon. Eniten syrjintää esiintyy Pueblan, Coliman, Guerreron, Oaxacan ja Moreloksen osavaltioissa. Syrjintä näkyy eri sektoreilla, kuten koulutuksessa, terveydenhuollossa, työmarkkinoilla ja oikeusprosesseissa. 
Meksikossa esiintyy paljon rakenteellista syrjintää naisia kohtaan. Stereotypiat siitä, millaisia naisten ja miesten tulee olla, elävät edelleen vahvasti yhteiskunnassa. Naiset hoitavat suurimman osan kotitöistä sekä lasten, vanhusten ja vammaisten hoidosta. Tästä johtuen naisten on vaikeampaa päästä kiinni työelämään, ja he kohtaavat myös ennakkoluuloja ja esteitä työuralla etenemiselle.  Naiset työskentelevät (arviolta lähes 60 %) usein epävirallisella sektorilla ilman työsopimuksia ja sosiaaliturvaa. Meksikolaisnaisista ainoastaan 43 % on työelämässä (miehistä 78 %). Palkkaero naisten ja miesten välillä on 16,5 %. 
Meksikossa on otettu käyttöön naiskiintiöt vaaleissa, joiden avulla naisten osuus parlamentissa on noussut vuoden 2005 23 prosentin tasosta lähes 50 prosenttiin. Syyskuussa 2018 työnsä aloittaneessa kongressissa naisten osuus on 48,2 % edustajainhuoneessa ja 49,2 % senaatissa.
Naiset ja tytöt kohtaavat Meksikossa paljon sukupuoleen perustuvaa syrjintää ja väkivaltaa. Tämä ilmenee suullisena tai fyysisenä häirintänä, fyysisenä väkivaltana ja naismurhina (feminicidio). UN Womenin mukaan noin 66 % meksikolaisnaisista on ilmoittanut kokeneensa fyysistä tai psyykkistä väkivaltaa. Kansalaisjärjestöjen mukaan yli 40 % naisista on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Yli 80 % perheväkivallan uhreista ei ilmoita siitä viranomaisille, ja tapauksista 95 % jää rankaisematta. Meksikon tilastokeskuksen (INEGI) mukaan vuosien 2007-2015 välillä Meksikossa murhattiin 20 000 naista – eli yli 2500 naista vuosittain.
 

g)Työaika

Meksikon työlainsäädännön mukaan maksimityöaika päivässä on 8 tuntia ja viikossa 48 tuntia. Yötyöläisillä maksimityöaika on 7 tuntia vuorokaudessa ja 42 tuntia viikossa. Näitä aikoja ei kuitenkaan aina käytännössä noudateta, ja palkattomat ylityöt ovat yleisiä. Etenkin maataloussektorilla työaikoja koskevaa lainsäädäntöä rikotaan räikeästi.
Meksikon työaikalainsäädäntö löytyy osoitteesta: https://mexico.justia.com/federales/leyes/ley-federal-del-trabajo/
 

h)Työturvallisuus ja työterveys

Meksikon työturvallisuus- ja työterveyslainsäädännön normatiivinen perusta on Meksikon perustuslain 1, 5 ja 123 artiklassa, jota täydentää erilaiset lait ja asetukset. Näiden säädösten toteutumista valvoo työ- ja sosiaaliministeriö yhdessä viranomaisten, työnantajien ja työntekijöiden kanssa. Lain mukaan jokaisessa työpaikassa täytyy olla turvallisuus- ja hygieniakomissio, johon kuuluu myös työntekijöiden edustajia. Komissiot voivat tehdä tarkastuksia, tutkia työpaikalla tapahtuvia onnettomuuksia ja ehdottaa työterveyttä ja turvallisuutta parantavia muutoksia. Vaikka monet normit sääntelevät työturvallisuutta ja –terveyttä, niiden tosiasiallisessa toteutumisessa on parantamisen varaa sekä säädökset ovat hajallaan toisistaan ja vaikeaselkoisia. Tästä esimerkkinä asbestin käytön kielto, joka tapahtui 2011, mutta siitä huolimatta asbestia käytetään edelleen rakentamisessa.  
Meksikon sosiaaliturvainstituutti IMSS:n mukaan vuonna 2016 Meksikossa rekisteröitiin 512 734 työtapaturmaa, 12 622 henkilöä sairastui työperäisiin sairauksiin ja 1408 henkilöä kuoli suorittaessaan työtehtäviään tai niiden seurauksena. 
 

i)Maankäyttö

Maankäyttöoikeudet, etenkin alueilla, joissa on paljon alkuperäisväestöä, ovat yleinen kiistanaihe. Maankäyttöön liittyviä kiistoja käydään monella eri tasolla, niin yksityishenkilöiden kuin kokonaisten kylien välillä ja myös yhteisöjen ja yritysten välillä. Kiistat johtavat toisinaan väkivaltaisiin konflikteihin.
Maankäyttökiistat liittyvät usein kollektiiviseen maanomistukseen ja/tai alkuperäiskansojen maihin. Esimerkiksi kylillä tai yhteisöillä voi olla ejido-maita, jotka ovat kollektiivisessa omistuksessa. Aiemmin yhteisön jäsenet käyttivät näitä maita, mutta niitä ei voitu myydä. 1990-luvulla lakimuutos teki ejido- maiden myymisen ja vuokraamisen mahdolliseksi, mikä on johtanut siihen, että näiden maiden pinta-ala on pienentynyt. Ostomahdollisuus on myös johtanut väärinkäytöksiin ja joskus painostukseen yhteisöjen jäseniä kohtaan. Ejido-maiden myymiseen ja vuokraamiseen liittyy monia rajoituksia, joten maata Meksikosta ostavien tai vuokraavien yritysten on syytä varmistua ennakkoon maanomistussuhteista ja mahdollisista maanomistuskiistoista. 
Meksiko sijaitsee rikkaalla maaperällä, mistä löytyy monipuolisesti mineraaleja. Lukuisat meksikolaiset ja ulkomaiset kaivosfirmat suorittavat tutkimushankkeita eri puolilla maata. Kaivostoiminta kattaa yhteensä yli 112.82 miljoonaa hehtaarin suuruisen alueen.  Vuonna 2018 oli käynnissä 120 kaivostoimintaan liittyvää konfliktia.  Konfliktien tukahduttamiseen on käytetty usein armeijan ja poliisin joukkoja. Myös vesi-, tuuli – ja aurinkovoimalaprojektien yhteydessä on esiintynyt maankäyttökiistoja. 
 

j)Ympäristönsuojelu ja teollisuusonnettomuudet

Lähes 80 % Meksikon väestöstä asuu kaupungeissa.  Ympäristöongelmiin on Meksikossa perinteisesti suhtauduttu, niin hallintotasolla kuin kansalaisten keskuudessa, melko välinpitämättömästi. Osaltaan haasteena on ollut ympäristöasioihin suunnattu vähäinen valtion budjetti, sekä ympäristöpolitiikan ja kansanterveyden erottaminen toisistaan julkisessa päätöksenteossa.
Maiden ja vesistöjen saastumiseen liittyvät kulut kasvavat vuosi vuodelta ja vaikuttavat negatiivisesti ihmisten terveyteen, ympäristön tilaan ja talouteen. Kansallinen ekologiainstituutti (Instituto Nacional de Ecología) mainitsee saastumisen pääasiallisiksi lähteiksi riittämättömän jätehuollon, teollisuusjätteiden puutteellisen käsittelyn ja säilytyksen, vaarallisten jätteiden laittoman kaatamisen luontoon, vesistöihin tai tarkoitukseen sopimattomille kaatopaikoille sekä teollisuusonnettomuudet (vuodot, tulipalot, kuljetusonnettomuudet, räjähdykset). Talouden alalla erityisesti kemianteollisuus, kaivostuotanto ja öljyteollisuus sekä tuottavat vaarallisia jätteitä että saastuttavat luontoa. Maataloudessa ongelmana on torjunta-aineiden liiallinen käyttö ja niiden puutteellinen säilytys. Meksikossa on käytössä paljon sellaisia torjunta-aineita, jotka on monissa muissa teollisuusmaissa kielletty.
Erityisesti vesihuollossa ja juomakelpoisen veden saatavuudessa esiintyy paljon ongelmia. Kaupunkien nopea kasvaminen on johtanut siihen, että kaupunkien omat vesivarannot eivät riitä, ja vettä on tuotava kaukaisemmilta alueilta, jolloin näillä alueilla asuvat yhteisöt jäävät ilman vettä. Pintavesien laatu huonontuu jatkuvasti ja pohjavesiä liika käytetään.  Jätevesien käsittelyssä ei onnistuta hyvin. Meksiko on Kiinan jälkeen seuraava maa maailmassa, joka käyttää eniten raakaa jätevettä kasteluun. Ilmansaasteet ovat vakava ongelma, joka aiheuttaa yli 20 000 kuolemaa vuodessa. Laittomat hakkuut ovat yleisiä, joka johtuu valvonnan puutteesta, korruptiosta sekä raskaasta ja vaikeaselkoisesta sääntelystä. Noin 70 prosenttia Meksikossa käytettävästä puusta on hankittu laittomasti. 
Meksiko on sitoutunut vahvasti ilmastonmuutoksen torjuntaan. Ilmastomuutoksen vaikutukset (ml. voimistuneet hurrikaanit, kuivuuskaudet) ovat olleet Meksikolle jo tähän mennessä vakavia. 
 
 

2.Miten vapaasti kansalaisjärjestöt voivat toimia maassa? Onko tiedossa kansalaisjärjestöjä, joiden yhteiskuntavastuuseen liittyvää tietämystä maahan suuntautuvaa toimintaa suunnitteleva yritys voisi hyödyntää?

 
Meksikossa kansalaisjärjestöjen toiminta on melko vapaata ja hallitus käy myös poliittisia konsultaatioita järjestöjen kanssa. Maan ihmisoikeustilanne on kuitenkin huolestuttava. Meksiko on maailman vaarallisimpia maita toimittajille ja viime vuosien aikana toimittajien ja ihmisoikeuspuolustajien turvallisuustilanne on edelleen heikentyneet.  Tehdyt ilmoitukset johtavat harvoin oikeuskäsittelyyn ja uhrit jättävät usein ilmoittamatta rikoksista. Järjestäytynyt rikollisuus on vastuussa suuresta osasta väkivallan tekoja, mutta tiedossa on useita tapauksia, joissa on osoitettu viranomaisten (liittovaltion tai paikallinen poliisi tai muu viranomainen) osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin.
 

3.Toimiiko maassa yhteiskuntavastuun verkostoa, kuten paikallista Global Compact- tai World Business Council for Sustainable Development -verkostoa?

 
Meksikossa on toiminut vuodesta 2005 YK:n Global Compact –yritysvastuualoitteen paikallinen verkosto Red del Pacto Mundial México. 
http://www.pactomundial.org.mx/site/
Meksikon Global Compact verkostossa on yli 450 yritysjäsentä. 
Lisäksi Meksikossa toimii CESPEDES (La Comisión de Estudios del Sector Privado para el Desarrollo Sustentable), joka on World Business Council for Sustainable Development –verkoston jäsen. 
 

4.Onko maassa toimiviin yrityksiin kohdistunut OECD:n monikansallisille yrityksille suunnattuihin toimintaohjeisiin liittyviä yksittäistapausten selvityksiä?

 
OECD raportoi seuraavista yksittäistapauksista: 
1)Sopimusrikkomukset, meksikolainen monikansallinen yritys Meksikossa, 2012
2)Työoikeudellisten suositusten rikkominen, suomalainen monikansallinen yritys Meksikossa, 2013
3)Sopimusrikkomukset ja ympäristöongelmien aiheuttaminen, kanadalainen monikansallinen yritys Meksikossa, 2012
4)Työntekijöiden irtisanominen, meksikolainen monikansallinen yritys Meksikossa, 2010
5)Tuotantolaitoksen sulkeminen, saksalainen monikansallinen yritys Meksikossa, 2005
https://www.gob.mx/se/acciones-y-programas/responsabilidad-social-empresarial
 

5.Miten yleistä yhteiskuntavastuuraportointi on?

 
Viime vuosina yhteiskuntavastuuraportointi on lisääntynyt. Myös hallitus on pyrkinyt lisäämään raportointia omistamissaan yrityksissä, kuten valtio öljy-yhtiö PEMEXissä.
 

6.Onko maassa yhteiskuntavastuun toteuttamiseen ja/tai kestävään kehitykseen liittyviä kysymyksiä tai haasteita, joiden ratkaisemisessa suomalaisyritykset voisivat auttaa, esimerkiksi ympäristöön (ympäristöjohtamisjärjestelmät, jätehuolto, vesi ja sanitaatio) tai koulutukseen liittyen?

 
Suomalaisyritykset voisivat auttaa esimerkiksi koulutusjärjestelmän kehittämisessä ja ympäristöystävällisen toiminnan tehostamisessa. Ympäristönsuojelussa esimerkiksi energiatehokkuuden kehittäminen, jätteiden hyödyntäminen ja kestävä metsätalous ovat esimerkkejä aloista, joilla suomalaista osaamista voi hyödyntää.
 

7.Onko jotain muuta olennaista yhteiskuntavastuuseen liittyvää, esimerkiksi lainsäädännön ja sen toimeenpanon, verotuksen, yritystoimintaan liittyvän läpinäkyvyyden tai kuluttajansuojan suhteen, mitä vienninedistämismatkalle osallistuvien olisi hyvä tietää?

 
Meksikon energiasektori on lakimuutosten myötä avautunut ulkomaisille yrityksille. Energia- ja kaivosalan yritysten on kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että näiden sektorien suurprojekteihin liittyy usein ympäristö-, maankäyttö- ja ihmisoikeuskonflikteja. Esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointi sekä paikallisväestön konsultoiminen (consulta indígena) ovat lain mukaan tämänkaltaisissa projekteissa pakollisia. 
Vaikka nämä kysymykset jäisivät todennäköisesti pääosin paikallisten kumppanien harteille, suomalaisten yritysten kannattaa Meksikoon tullessaan pitää huolta, että paikalliset yritykset hoitavat asiat niin kuin vaaditaan, että vältytään turhilta viivästyksiltä ja mahdollisilta konflikteilta paikallisten yhteisöjen kanssa.
 

1) INEGI: El modulo trabajo infantil (MIT) 2017. http://www.beta.inegi.org.mx/contenidos/proyectos/enchogares/modulos/mti/2017/doc/mti2017_resultados.pdf

2)  Instituto Belisario Domínguez, Senado de la República. Al día: las cifras hablan. http://www.bibliodigitalibd.senado.gob.mx/bitstream/handle/123456789/3560/AD-70.pdf?sequence=1&isAllowed=y

3)  Encuesta Nacional Sobre Discriminación (ENADIS). 2017. http://www.beta.inegi.org.mx/contenidos/saladeprensa/boletines/2018/EstSociodemo/ENADIS2017_08.pdf

4)  https://www.conapred.org.mx/userfiles/files/FichaTematica_Mujeres.pdf

5)  Agenda Ambiental 2018 Diagnóstico y Propuesta. Universidad Nacional Autónoma de México (UNAM). http://agendaambiental2018.susmai.unam.mx/wp-content/uploads/2018/03/Libro-Merino-Agenda-Amb-UNAM-web.pdf

6)  World Bank. United Nations Population Division. World Urbanization Prospects: 2018 Revision. https://data.worldbank.org/indicator/SP.URB.TOTL.IN.ZS