CSR-taustamuistio/Sri Lanka

corporate-social-responsibility csr
Eteläisen Aasian yksikkö
Petri Wanner
+358 295 16001
ASA-40@formin.fi
Taustamuistiossa on tietoa vastuullisesta liiketoiminnasta Sri Lankassa ja siitä, mitä Sri Lankassa toimivien tai maahan investointeja suunnittelevien yritysten kannattaa ottaa huomioon esimerkiksi työlainsäädäntöön, korruptioon, maankäyttöön, ihmisoikeuksiin ja ympäristökysymyksiin liittyen.

​​Järjestäytymisvapaus

Pääsääntöisesti Sri Lankan perustuslaki sallii kokoontumis- ja järjestäytymisvapauden. Niitä, kuten muitakin perusvapauksia voidaan perustuslain nojalla rajoittaa esimerkiksi "rodullisen ja uskonnollisen sopusoinnun" tai kansantalouden ITUC:in (parempi kirjoittaa auki) mukaan Sri Lankan lainsäädäntö kieltää ammattiliittojen vastaisen syrjinnän, mutta se ei varsinaisesti sisällä keinoja syrjinnän ja kansallisen turvallisuuden suojelemisen nimissä1) estämiseksi.2)
Sekä julkisen että yksityisen sektorin työntekijät saavat järjestäytyä ja muodostaa omia ammattiliittojaan, mutta julkisen sektorin järjestöt eivät saa liittoutua yksityisten kanssa eivätkä julkisen sektorin työntekijät saa liittyä yksityisen puolen ammattiliittoihin. Lisäksi ammattiliittojen rekisteröinti voidaan purkaa, jos katsotaan, että ne estävät tai hidastavat "välttämättömien palveluiden" toimintaa tai toimittamista. 2)
Kansalaisjärjestöjen ja ammattiliittojen toimintaa varjostavat säännöllisesti väkivallan ja viranomaisten sekä työnantajien mielivaltaisen toiminnan uhka. Ammattiliittojen jäseniä on irtisanottu tai työntekijöitä on irtisanottu ammattiliittoon liittymisen takia, ja liittojen johtajia on pidätetty. Protestien hajottaminen voimakeinoin on tavallista. 

Korruptio

Sri Lanka sijoittuu Transparency Internationalin vertailussa Etelä-Aasian keskiarvoa paremmin, mutta jää silti kauas kansainvälisestä top-50:stä. Sri Lankan sijoitus Transparency Internationalin 2017 selvityksessä on parantunut vain neljä sijaa – sijalle 91 – ja pistesaalis on parantunut vain 2 pistettä 38 pisteeseen, mikä on täsmälleen sama luku kuin vuonna 2014. 3) Lainsäädännössä läpinäkyvyyttä edistävät toimet ovat jääneet piippuun (national audit bill). Alueen maista Intialla on enemmän pisteitä (40) kuin Sri Lankalla. Korruptio ei ole täysin yhteiskunnan rakenteet läpäisevää, kuten joissain haastavammissa bisnesympäristöissä, mutta nepotismi ja tuttavien suosiminen on yleistä, ja lahjusten maksaminen byrokratian kiertämiseksi on tavallista. Maassa on voimassaoleva antikorruptiolainsäädäntö, mutta toteuttaminen on heikkoa ja siltä puuttuu käytännön vaikuttavuus.4)   Lähes joka viides yritys ilmoittaa korruption asettavan rajoitteita liiketoimintaansa Sri Lankalla. 5) Sri Lankan oikeuslaitoksen korruptio on suuri riski. Yritykset eivät luota oikeuslaitoksen riippumattomuuteen tai kykyyn ratkaista tehokkaasti riitoja ja kyseenalaistaa hallituksen asetuksia.6)  
Noin kymmenen prosenttia yrityksistä ilmoittaa maksaneensa epävirallisesti virkamiehille lisenssi- ja rekisteripalveluiden yhteydessä, lahjussumman ollessa noin viisi prosenttia virallisen maksun suuruudesta. Korruptio vaivaa eniten isoja julkisia hankkeita ja hankintoja, ja joidenkin yritysten mielestä hankinnat suosivat paikallisia suuryrityksiä.7) Poliittiset korruptiotapaukset eivät ole epätavallisia, mutta niistä tehtävät tutkinnat ja rangaistukset jäävät usein puolitiehen. Tavallinen kansalainen joutuu maksamaan lahjuksia useimmiten poliisille.8)

Lapsityövoima

Sri Lanka on saavuttanut edistystä lapsityövoiman kitkemisessä. Maan lapsityön vastainen kansallinen ohjauskomitea on aktivoitu muutama vuosi sitten. Sri Lanka on asettanut tavoitteekseen poistaa kokonaan lapsityön pahimmat muodot (pakkotyö, kerjääminen, seksikauppa) vuoden 2016 loppuun mennessä. Vuonna 2016 koko lapsiväestöstä 2,3 prosenttia harjoitti taloudellista toimintaa (>1h per päivä), eli 103,704 lasta. Viimeksi mainittu prosenttiosuus (2008/09) oli 12,9 prosenttia, siis 10,6 prosenttiyksikön lasku.9)
Työssäkäynnin alaikäraja Sri Lankassa on 14 vuotta, tätä nuoremmista lapsista noin yhdeksän prosenttia käy töissä. Lähes kaikki maan lapset aloittavat ja käyvät peruskoulun kokonaan, joten lapsityössä osallisista lapsista moni kuitenkin myös opiskelee. Vuonna 2016 hallitus nosti koulutuksen pakollista ikärajaa 14: sta 16: een.10)  Maatalous on Sri Lankassa suurin sektori, jolla lapsityövoimaa esiintyy: kaksi kolmannesta lapsityöläisistä on maataloustyössä. Erityisesti lapsia entisiltä konfliktialueilta sekä plantaaseilta ja teetiloilta päätyy Colomboon ja muihin kaupunkeihin tekemään kotitöitä. Teollisuudessa lapsityövoima on yleisintä tuotanto-, rakennus- ja kaivosaloilla sekä ilotuliteteollisuudessa.
 

Pakkotyö

Sri Lanka on allekirjoittanut kansainväliset pakkotyötä ja sen poistamista koskevat yleissopimukset. 2010 WTO:lle tehdyssä raportissa todetaan, että laittomuudestaan huolimatta velkaorjuutta esiintyy yhä maataloudessa, kaivosteollisuudessa sekä köydenpunontatuotannossa. Myös joitain lapsia pidetään kaupungeissa velkaorjina kotiapulaisina. Prostituutioon liittyvästä ihmiskaupasta on myös havaintoja.
Global Slavery Index arvioi orjuuden ja pakkotyön esiintyvyyden Sri Lankalla olevan 0,2 % luokkaa. Käytännössä tämä tarkoittaisi siis lähes 46 000 ihmistä, jotka tekevät tahdonvastaisia työtehtäviä.

Palkkaus

Sri Lankan minimipalkka yksityisen sektorin työntekijöillä on 74 $ kuukaudessa. Tasoa nostettiin toukokuussa 2015, ja se toi kaikkien yksityisten alojen minipalkat samalle tasolle. Korotus oli alasta riippuen 15–35 prosenttia. 
Työaika
Sri Lankalla on voimassa viikoittainen 48 tunnin työaika. Ylityöaika on rajoitettu 12 tuntiin viikossa.

Syrjintä

Sri Lanka on allekirjoittanut kaikki seitsemän tärkeintä ihmisoikeussopimusta. Maan verinen sisällissota hallituksen ja tamiilitiikerien kanssa päättyi vuonna 2009, mutta tamilien syrjintä on yhä yleistä. Jopa kidutusta ja seksuaalista väkivaltaa on todennettu tapahtuneen rauhan jälkeen. 
Myös naiset kokevat yhteiskunnallista syrjintää. Vaikka he ovat koulutuksessa tasavertaisessa asemassa miesten kanssa, työelämässä heidän asemansa ei ole yhtä vahva. Heidän työttömyysprosenttinsa suhteessa miehiin on kaksinkertainen, ja he työllistyvät usein huonosti palkatuille aloille kuten tekstiiliteollisuuteen ja plantaaseille.
Maassa on kesällä 2017 tapahtunut viharikoksia maan muslimivähemmistöä kohtaan, joita maan väestöstä on n. 10 prosenttia.

Työturvallisuus ja -terveys

Sri Lankalla raportoidaan joka vuosi noin 4000 työtapaturmaa tai onnettomuutta, ja arviolta 600 000 työpäivää menetetään vuosittain työtapaturmien takia. 11) Työtapaturmaraportointi onkin puutteellista pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, ja arvioiden mukaan vain 1 prosentti kaikista työtapaturmista tulee raportoiduiksi.12)
Työturvallisuusvaatimukset on määritelty Factory Ordinance Act-laissa, mutta nimensä mukaisesti se kattaa vain tehdastyön, ja kaikki toimialat kattava yhtenäinen työturvallisuuslainsäädäntö puuttuu Sri Lankalla toistaiseksi kokonaan. ILO:n mukaan vain 30 prosenttia työvoimasta on työturvallisuus- ja työterveyslainsäädännön piirissä.6) Monet työntekijät työskentelevät tai joutuvat työskentelemään ilman asiaankuuluvia suojavarusteita.13)

Maankäyttö

Noin 85 % Sri Lankan maa-alueista on valtion omistuksessa. Suurimalla osalla maanviljelijöistä on omistusoikeussopimus viljelysmaahansa. Viljelysmaan yksityisomistus on rajoitettu 50 aariin, mutta valtio pitää itsellään oikeuden ottaa maa omaan käyttöönsä sekä rajoittaa maan jälleenmyyntiä ja vuokrausta. Tämä järjestely on perintöä Sri Lankan siirtomaahistoriasta, jolloin kaikki maat siirrettiin valtion hallintaan. 
Maanomistuksesta valtion hallinnassa seuraa, ettei maassa juurikaan osteta tai myydä maata maanomistajilta ostajille. Valtion maankäyttöä rajoittavista väliintulo-oikeuksista puolestaan seuraa se, ettei maa-alueisiin tehtäviin investointeihin ole juurikaan halukkuutta. Esimerkiksi maanviljelijöillä ei ole mahdollisuutta siirtyä pois ammatistaan muihin tehtäviin, koska eivät voi myydä maataan. Kuten odotettavaa on, tällaisessa tilanteessa kaupallisten yritysten on hyvin rajoitettua päästä ostamaan tai vuokraamaan maata omiin tarpeisiinsa. Lisäksi valtion epäjohdonmukaiset toimet maankäytön rajoitustoimenpiteet ovat johtaneet välillä pitkällisiin oikeusprosesseihin.14)

Ympäristönsuojelu ja teollisuusonnettomuudet

Metsien hävittäminen on Sri Lankan vakavin ympäristöongelma. Maan metsäpinta-ala on laskenut sadassa vuodessa 70 %:sta alle 30 %:een väestönkasvua seuranneen viljely- ja asuinpinta-alan kasvun myötä.15)  99,5 % metsistä on valtion omistuksessa ja metsätalous on kokonaan siitä vastaavan valtionyhtiön varassa. Koska laitonta puunhakkuuta ei juuri esiinny, varsinainen ympäristöongelma onkin aikaisemmista hakkuista seurannut eroosio ja tulvat ym. luonnonilmiöt. Metsien konservoinnin ja suojelun eteen tehdään paljon työtä järjestö- ja julkisella sektorilla.16)
Useimmat teollisuudessa tapahtuneet onnettomuudet ovat työsuojeluun liittyviä henkilövahinkoja. Vaatetehtaat ovat yleisimpiä onnettomuuspaikkoja johtuen jo yllä mainituista piittaamattomuudesta asiaankuuluvia suojavarusteita kohtaan. Sri Lankan virallinen kemikaalitorjuntaviranomainen on laatinut luettelon maassa tapahtuneista ympäristöä uhanneista teollisuusonnettomuuksista.17) Sen mukaan maassa on tapahtunut vuodesta 2003 alkaen noin viisikymmentä teollisuusonnettomuutta, jotka ovat useimmiten olleet tehdaspaloja ja kemikaali- tai öljyvuotoja. Esimerkiksi elokuun 2015 lopulla Coca-Cola Company ilmoitti vuotaneensa dieseliä Kelani-jokeen, josta noin 400 000 srilankalaista saa juomavetensä. Yhtiö väitetään tuomitun maksamaan 70 miljoonan dollarin sakot.

 2) Miten vapaasti kansalaisjärjestöt voivat toimia maassa? Onko tiedossa kansalaisjärjestöjä, joiden yhteiskuntavastuuseen liittyvää tietämystä maahan suuntautuvaa toimintaa suunnitteleva yritys voisi hyödyntää?

Sri Lankan edellinen hallitus rajoitti ankarasti kansalaisjärjestöjen ilmaisunvapautta kieltämällä niiltä tiedotustilaisuudet sekä lehdistötiedotteiden julkaiseminen.18) Näitä toimia on sittemmin peruttu sen jälkeen, kun 2015 demokraattisesti valittu hallitus astui valtaan. Järjestöjen sensuuri on lieventynyt ja toimintavapaudet parantuneet. Freedom Housen vuoden 2016 raportissa maa on ollut yksi suurimmista nousijoista, ja se saa kiitosta muun muassa kansalaisyhteiskunnan parantuneesta tilanteesta.19) Tähän sisältyy myös järjestäytymisvapausoikeuksien parantuminen.  Poliittisten toisinajattelijoiden ja aktivistien toiminta ei ole koskematonta.
Kaikkien kansalaisjärjestöjen on pitänyt vuoden 2014 heinäkuun jälkeen rekisteröityä viralliselle kansalaisjärjestösihteerille. Rekisteröityneitä kansalaisjärjestöjä on tämän sivujen mukaan vuonna 2018 1469 kappaletta, 20) mutta Aasian kehityspankin vuoden 2013 arvion mukaan maassa olisi 20 000–50 000 kansalaisjärjestöä.21)
Järjestöjen, erityisesti ihmisoikeuksia puolustavien, toimintaa on myös aikaisemmin häiritty säännöllisesti sekä kansalaisten että viranomaisten toimesta.22) Vaikka maan kehitys on positiivista, erityisesti maan itäalueilla ihmisoikeustoimijat eivät saa toimia rauhassa.23)
 

3) Toimiiko maassa yhteiskuntavastuun verkostoa, kuten paikallista Global Compact- tai World Business Council for Sustainable Development -verkostoa?

Sri Lankalla on toiminut YK:n Global Compact-verkosto vuodesta 2011 lähtien. Sri Lanka on ollut vuodesta 2003 lähtien myös WBCSD-verkoston jäsen.
 

4) Onko maassa toimiviin yrityksiin kohdistunut OECD:n monikansallisille yrityksille suunnattuihin toimintaohjeisiin liittyviä yksittäistapausten selvityksiä?

OECD raportoi neljästä tapauksesta:
1.Kumintuotanto, australialainen monikansallinen yritys, 2013
2.Urheiluvaatteiden valmistus, itävaltalainen yritys, 2006
3.Tekstiilisektori, belgialainen yritys, 2005
4.Työselkkaus, kanadalainen monikansallinen yritys, 2005

5) Miten yleistä yhteiskuntavastuuraportointi on?

Yritykset tekevät yhteiskuntavastuuraportointia melko vähän. Global Reporting Initiativen tietokannassa on 17 vuoden ajalta vain 70 raporttia verrattuna esimerkiksi Suomen yli 800:aan. Raportointi lienee yleistymässä, sillä yksistään viime vuonna raportteja tehtiin 15 kappaletta. 

6) Onko maassa yhteiskuntavastuun toteuttamiseen ja/tai kestävään kehitykseen liittyviä kysymyksiä tai haasteita, joiden ratkaisemisessa suomalaisyritykset voisivat auttaa, esimerkiksi ympäristöön (ympäristöjohtamisjärjestelmät, jätehuolto, vesi ja sanitaatio) tai koulutukseen liittyen?

Jätehuolto ja saasteet

Yhdyskuntajätteen käsittely on Sri Lankalla yhä suuri haaste. Jätteenkeräyksen saralla on tapahtunut edistystä, ja erilaisilla valistuskampanjoilla on saavutettu tuloksia, mutta jätteen loppukäsittely on suuri ongelma. Pääkaupunki Colombossa jopa 90 % jätteestä kerätään, mutta niiden sijoitus kaatopaikalle alkaa olla kantokykynsä äärirajoilla. Käsittelemätön ja lajittelematon yhdyskuntajäte on ympäristöriski ja ongelma paikallishallinnolle.

Luonnonvarojen kestävä hallinta ja ympäristöjohtaminen

Sri Lankan biodiversiteetti on yksi maailman monimuotoisimpia, noin 25 % maassa tavattavista lajeista ei löydy muualta maapallolla. Metsien hävittäminen on vain yksi ympäristöä uhkaavia prosesseja, vaan maata vaivaa myös vesien saastuminen, eroosio, ilmansaasteet sekä kaivostoiminnan ulkoisvaikutukset. Suomalaisella ympäristöalan osaamisella on potentiaalisia markkinoita myös Sri Lankalla. 

Vesivarojen hallinnointi

Sri Lankalla on mittavat vesivarannot, noin 92 % väestöstä on mahdollisuus käyttää puhdasta vettä, mutta niitä ei hyödynnetä parhaalla mahdollisella tavalla. Monilla alueilla kärsitään vesivarojen niukkuudesta, ja niiden käytöstä eri sektoreille (maatalous, turismi, kotitaloudet) käydään kovaa kilpailua. Ilmastonmuutoksen eteneminen kiihdyttänee tätä kilpailua ja lisää kestävän ja tehokkaan vesivarojen hallinnoinnin merkitystä ja tärkeyttä.24) 

7) Onko jotain muuta olennaista yhteiskuntavastuuseen liittyvää, esimerkiksi lainsäädännön ja sen toimeenpanon, verotuksen, yritystoimintaan liittyvän läpinäkyvyyden tai kuluttajansuojan suhteen, mitä vienninedistämismatkalle osallistuvien olisi hyvä tietää? 

Sri Lanka verottaa yrityksiä Etelä-Aasian keskiarvoa ankarammin, ja verohallinnon viranomaisilla on suuri harkintavalta, joka mahdollistaa virkamiesten korruptiotoimintaa. Huonosti toimivan antikorruptiolainsäädännön lisäksi hallinto ei pysty toimeenpanemaan verotustaan. Arviolta vain 5,3 % srilankalaisista maksaa tuloveroa. 25) Heikosti valvottu ja vaikea verojärjestelmä onkin yksi liiketoiminnan hidasteista maassa.
Sri Lankan kuluttajansuojalainsäädäntö on Aasian alueen vanhimpia, mutta käytännössä kuluttajansuojaa Sri Lankalla valvova virasto on vallan ja resurssien puutteessa täysin hampaaton, eikä pysty valvomaan kuluttajan oikeuksia mandaattinsa valvomalla tavalla.26) 
 
1)Freedoms of Assembly and Association in Sri Lanka, INFORM Human Rights Documentation Centre  http://srilankabrief.org/wp-content/uploads/2014/09/Freedom-of-Assembly-+-Association-in-Sri-Lanka-INFORM-20Sep20141.pdf
2) http://survey.ituc-csi.org/Sri-Lanka.html#tabs-2 
3) https://www.transparency.org/news/feature/corruption_perceptions_index_2017
4) http://www.business-anti-corruption.com/country-profiles/south-asia/sri-lanka/public-procurement.aspx
5) http://www.business-anti-corruption.com/country-profiles/south-asia/sri-lanka/tax-administration.aspx
6)  https://www.business-anti-corruption.com/country-profiles/sri-lanka/
7)  http://www.state.gov/documents/organization/227438.pdf
8)  http://www.transparency.org/gcb2013/country/?country=sri_lanka
9)  http://www.ilo.org/ipec/Informationresources/WCMS_IPEC_PUB_30055/lang--en/index.htm
10)  https://www.dol.gov/agencies/ilab/resources/reports/child-labor/sri-lanka
11)  ILO in Sri Lanka. http://www.ilo.org/colombo/areasofwork/safety-and-health-at-work/lang--en/index.htm 
 12)  http://www.dailymirror.lk/36948/dying-to-work-why-health-and-safety-in-workplace-an-important-economic-issue
13)  http://www.sundaytimes.lk/131006/news/building-on-safety-64977.html
14)  Land administration in Sri Lanka.  https://www.conftool.com/landandpoverty2016/index.php/Zainudeen-338-338_paper.pdf?page=downloadPaper&filename=Zainudeen-338-338_paper.pdf&form_id=338&form_version=final.
15)  http://www.worldbank.org/en/news/feature/2017/06/05/protect-environment-ensure-sustainable-growth
16)  http://www.thesundayleader.lk/2012/07/08/environmental-protection-and-sustainable-development-in-sri-lanka/
17)  Country Situation Report. Task Force on Chemical Accident Prevention and Preparedness Programme in Sri Lanka http://www.capp.eecentre.org/Upload/images/proj_srilanka_CountrySituation.pdf
18)  Sri Lanka's NGO Clampdown. Foreign Policy. http://foreignpolicy.com/2014/07/25/sri-lankas-ngo-clampdown/
19) Freedom in the World 2016. Freedom House. https://freedomhouse.org/sites/default/files/FH_FITW_Report_2016.pdf
20) http://www.ngosecretariat.gov.lk/web/index.php?option=com_statistics&Itemid=67&lang=en
21) http://www.adb.org/sites/default/files/publication/31161/csb-sri-lanka.pdf
22) https://ihrdc.files.wordpress.com/2014/08/freedom-of-assembly-association-in-sri-lanka-inform-20sep2014.pdf
23)  https://www.gov.uk/government/publications/democratic-socialist-republic-of-sri-lanka-human-rights-priority-country/democratic-socialist-republic-of-sri-lanka-human-rights-priority-country
24) http://www.iwmi.cgiar.org/2015/05/boosting-water-management-in-sri-lanka/
25) http://www.newindianexpress.com/world/2016/oct/27/though-having-a-population-of-around-20-million-sri-lanka-has-only-694000-income-tax-payers-1532436.html
26) http://lmd.lk/consumer-protection/