Hong Kongin hallinnon suunnitelmat tarjoavat mahdollisuuksia suomalaisyrityksille ja muulle yhteistyölle

vesi koulutus energia luonto terveys ympäristö kierrätys kestävä kehitys jätteet jätehuolto elinkeinot liiketoiminta liikenne tietoyhteiskunta kilpailu kestävyys luonnonsuojelu ekologia kaupungit ilmansuojelu meriensuojelu kasvatus
Suomen suurlähetystö
Peking
+86-10-8519 830
sanomat.pek@formin.fi
Hong Kongin hallinnon poliittiset suunnitelmat esitellään vuosittain hallintojohtajan linjapuheessa. Lokakuun 2018 linjapuhe piti sisällään useita kehityshankkeita ja tavoitteita, joita Suomi ja suomalaisyritykset voivat hyödyntää yhteistyön tiivistämisessä. Esillä ovat olleet etenkin rakentaminen, innovaatiot ja teknologia, älykäs kaupunki, koulutus sekä ympäristön tilan parantaminen.

Hong Kongin hallintojohtaja Carrie Lam piti toisen poliittisen linjapuheensa Hong Kongin lakiasäätävälle neuvostolle 10.10.2018 (https://www.policyaddress.gov.hk/2018/eng/speech.html) ja julkaisi toimintaohjelmansa kunnianhimoisen päivityksen otsikolla "Striving Ahead, Rekindling Hope" ("Sinnikkäästi eteenpäin toivoa herätellen", https://www.policyaddress.gov.hk/2018/eng/policy.html).

Pääpainolinja puheessa ja päivityksessä oli sosiaalisissa ja taloudellisissa aloitteissa – mm. innovatiiviset aloitteet Hong Kongia pitkään vaivanneen asunto- ja maapulan ratkaisemiseksi ja panostus tutkimukseen ja kehitykseen sekä innovaatioihin ja koulutuksen kehittämiseen Hongkongin kilpailukyvyn nostamiseksi. Näillä aloitteilla Hong Kongin johdon voi nähdä lisäävään nuorison ja perheiden toivoa paremmasta tulevaisuudesta Hong Kongissa.

Asuntoja hongkongilaiselle keskiluokalle ja vanhenevan asuntokannan uudistamista

Hong Kongissa rakennetaan liian vähän asuntoja kasvavalle väestölle, mikä on johtanut asuntojen hintojen karkaamiseen keskiluokan tavoittamattomiin ja asuntopulaan. Noin 30 % hongkongilaisista asuu kaupungin vuokra-asunnoissa ja 16 % tuetuissa omistusasunnoissa.

Asuntopulan helpottamiseksi Hong Kongin hallinto tulee rohkaisemaan yksityisten tahojen asuntorakentamista ja edellyttämään, että uusista rakentamishankkeista 70 % varataan tuetulle asumiselle. Myös vanhoja teollisuusalueita ja -rakennuksia halutaan muuttaa asuinalueiksi ja -rakennuksiksi.

Miljoonalle asukkaalle on tarkoitus rakentaa asuntoja Lantaun saaren edustalle rakennettaville tekosaarille lentokentän ja uuden Aerotropoliksen kupeeseen vuodesta 2025 alkaen. Hankkeen 500 mrd. HKD:n kokonaiskustannukset ovat kuitenkin myös herättäneet paljon arvostelua. Lisäksi rakentaminen tekosaarille on pitkän aikavälin hanke, eikä asuntorakentamiseen rohkaisu puutu gryndereiden asemaan tai ratkaise akuuttia asuntopulaa. Monet asuntorakentamishankkeet ovat jäissä, koska grynderit pitävät uusista asunnoista saatavia hintoja liian alhaisina maailman kalleimmilla kiinteistömarkkinoilla.

Hong Kongin asuntokanta kaipaa pikaista uudistamista. Yksi tapa uudistaa vanhaa asuntokantaa on tarjota uudistettuja, pienempiä asuntoja yli 70-vuotiaille ja samalla saada perheiden käyttöön isompia nyt vajaakäytössä olevia asuntoja. Houkuttimena asunnon vaihtoon uudet asunnot olisivat ikäihmisille vastikkeettomia. Toinen keino on hissien uudistaminen, jonka tukemiseen varataan 2,5 mrd. HKD. Uudistamisaloitteet eivät kuitenkaan tällaisinaan ole vielä riittäviä.

Hong Kong haluaa myös pysyä maailman avoimimpana, vapaimpana ja kilpailukykyisimpänä kaupunkina. Vuoden ensimmäisen puoliskon aikana kaupungin talous kasvoi 4 %, mutta maailmantalouden tilanne ja erityisesti Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen kauppasota ja korkotason nousu tekevät tilanteesta haasteellisen. Hong Kongin talouskasvun odotetaan kuitenkin säilyvän 3,4 %:n tasolla tänä vuonna. Hong Kongissa toimii 8 700 kansainvälistä yritystä, joista 1 530:lle kaupunki on alueellinen päämaja.

Kilpailukykyä tutkimus- ja kehitystyön, innovaatioiden ja älykkään tuotannon sekä koulutuksen avulla

Jotta ikääntyvä Hong Kong pysyisi kilpailukykyisenä, se panostaa innovaatioiden ja luovien alojen sekä tutkimuksen ja kehityksen tukemiseen ja innovatiivisten sovellusten käyttöönottoon hallinnossa. Lisäksi panostetaan koulutukseen, erityisesti tiedekoulutukseen mutta myös alaluokkien taide- ja taitoaineiden koulutukseen. Panostus luo mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille.

Terveysteknologian, tekoälyn ja robotiikan yliopistotutkimuksen rahoitusta lisätään 23 mrd. HKD:lla (20 mrd. Research Endowment Fund ja 3 mrd. Research Matching Grant Scheme). Lisärahoitusta saavat myös uudet laboratoriot ja tutkija-apurahaohjelmat (fellowships). Myös yliopistojen ja yritysten yhteistyötä sekä yrittäjäkoulutusta kehitetään. Yhteistyö hongkongilaisten yliopistojen kanssa avaa mahdollisuuksia päästä käsiksi rahoitukseen myös ulkomaalaisille huippuyliopistoille. Helsingin yliopisto suunnittelee parhaillaan Hong Kongiin tiedekeskusta yhteistyössä Hongkongin teknillisen yliopiston (Hong Kong University of Science and Technology, HKUST) kanssa.

Uudelleenteollistamista ja älykästä tuotantoa tuetaan yhteensä 2 mrd. HKD:lla (2 mrd. itse tuotantoon ja 2 mrd. uusien tuotantolaitosten rakentamiseen). Valmisteilla on suuri teknologiapuisto Hongkong-Shenzhen Innovation and Technology Park (Lok Ma Chau Loop), jonka ensimmäiseen vaiheeseen ohjattiin alkuvuoden budjetissa 20 mrd. HKD. Hong Kong Science Park -tiedepuiston (https://www.hkstp.org/en) laajennus valmistuu 2019.

Suomalaisilla yrityksillä olisi paljon tarjottavaa Hong Kongin painopistealueilla. Alkuvuoden budjetissa, jota nyt julkistettu linjapuhe innovaatioiden osalta tuki, erityistä huomioita saivat varsinkin bioteknologia, tekoäly, älykäs kaupunki (smart city) ja rahoitusteknologia (fintech). Paikallisena tukena Suomen vienti- ja etablointiponnisteluille toimivat sekä Business Finlandin ja Hong Kongin Smart City Consortiumin välinen yhteistyösopimus ja -alusta marraskuulta 2017 että marraskuussa 2018 avattu Nordic Innovation House (NIH).

Hong Kongin hallinto tulee uudistamaan hankintapolitiikkansa innovaatiomyönteiseksi huhtikuuhun 2019 mennessä. Hong Kong panostaa julkisen tiedon avaamiseen suurelle yleisölle (eGovernment-verkkopalvelujen kehittäminen – tekoäly ja chatbotit yms.) sekä palveluiden kehittämiseen (Smart Government Innovation Lab, joka seuraa teknologiasektoria ja hakee sieltä ehdotuksia älykkäisiin julkisten palvelujen ratkaisuihin ja tarjoaa täten liiketoimintamahdollisuuksia paikallisille startupeille ja pk-yrityksille.) Lisäksi pyritään parantamaan lainvalvontaviranomaisten kykyjä nopeasti muuttuvassa teknologiaympäristössä älykkäillä ratkaisuilla: vankilat, rajamuodollisuudet, maahanmuuttopalvelut, kyberturvallisuus, massadata.

Hallintojohtaja on ollut systemaattinen painottaessaan julkisia hankintoja innovaationäkökulmasta ja näkee, että innovatiiviset julkiset hankinnat tukevat Hong Kongissa tapahtuvaa t&k-työtä. Hän on todennut, että innovaatio- ja teknologianäkökulman tulee näkyä julkisten hankintojen kriteereissä. Prosenttiosuutta innovatiivisille julkisille hankinnoille ei ole esitetty ja on myös epäselvää, miten Hong Kongin hallinto on varautunut riittävään vuoropuheluun pienten ja keskisuurten yritysten kanssa. Viime vuonna julkisista hankinnoista vastaava Efficiency Unit -yksikkö yhdistettiin innovaatio- ja teknologiaministeriön (Innovation and Technology Bureau) kanssa edesauttamaan julkisten hankintojen uusia tavoitteita.

Luovista aloista tukea saavat erityisesti elokuvateollisuus (1 mrd. HKD) ja design – Hong Kong Design Centren (https://www.hkdesigncentre.org/) rahoitusta on lisätty. Design-yhteistyö Suomen kanssa kiinnostaa Hong Kongin hallintoa. Suomalaisella designilla on myös kasvavat markkinat vauraassa ja makutottumuksiltaan länsimaistuvassa Hong Kongissa.

Hong Kongin hallinnon tavoitteena on, että kaikilla peruskoulujen ja lukioiden opettajilla olisi tulevaisuudessa yliopistotutkinto. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi varataan vuosittain lisärahoitusta 1,5 mrd. HKD. Myös koulujen hallintoa kehitetään ja tähän varataan 570 milj. HKD vuosittain. Lisäksi vahvistetaan tukea oppilaille mm. lisäämällä kuraattorien ja psykologien määrää ja luomalla logopedipaikkoja julkisiin kouluihin. Tähän varataan 800 milj. HKD vuosittain. Suomalainen opettajakoulutus kiinnostaa Hong Kongissa.

Hong Kongin hallinto pyrkii tekemään koulutuksesta holistisempaa, jotta koulu opettaisi elämää varten: mm. terveystiedon ja ympäristöasioiden opetusta vahvistetaan. Tähän varataan vuosittain 900 milj. HKD lisärahoitusta. Myös oppilaiden paineita pyritään vähentämään kotitehtäviin ja kokeisiin liittyvää taakkaa tarkistamalla. Hong Kong on erityisesti kiinnostunut suomalaisesta ympäristökysymysten opetuksesta lapsille.

Opintotukea nostetaan maksullisia alatutkintoja suorittaville opiskelijoille ja oppisopimuspaikkoja lisätään 1 200 vuodessa.

Huhtikuussa Hong Kongiin perustettiin Youth Development Commission valtiosihteerin (Chief Secretary) alaisuuteen. Hallitus pyrkii tukemaan etenkin nuorten innovatiivisuutta, luovuutta ja yrittäjyyttä. Nuoriso kytkeytyy I&T- ja luovien alojen kehitykseen, ja hallitus pyrkii vaalimaan tätä yhteyttä. Pyritään myös tukemaan nuorison kansainvälistä liikkuvuutta: harjoittelut ulkomailla, ml. suosittu Working Holiday -järjestelmä.

Hong Kongin hallinto pyrkii kehittämään kirjastopalveluja, ja hyödyntää tässä teknologiaa ja innovaatioita älykäs kaupunki -ajatuksen mukaisesti.

Maailmanluokan aseman säilyttäminen modernisoimalla rahaliikennettä ja kehittämällä infrastruktuuria

Hong Kong pyrkii säilyttämään kärkiasemansa rahoituskeskuksena (maailman kolmanneksi merkittävin finanssikeskus Lontoon ja New Yorkin jälkeen) ja porttina Kiinaan sekä lento- ja meriliikenteen solmukohtana (maailman vilkkain lentorahtikenttä, neljänneksi suurin alusrekisteri ja kuudenneksi vilkkain konttisatama) modernisoimalla toimintaa ja kehittämällä infrastruktuuria.

Hong Kongin tavoitteena on tulla älykkääksi kaupungiksi. Hallintojohtaja on ottanut tavoitteen yhdeksi painopistealueekseen, eikä myöskään taloudellisista panostuksista ole puutetta. Hong Kongin Smart City Consortium (jonka kanssa Suomella, Business Finlandilla, on yhteistyösopimus) on alusta, joka yhdistää sekä paikalliset että ulkopuoliset toimijat. Tänä vuonna julkaistiin Smart City Blueprint -kehityssuunnitelma.

Älykäs kaupunki -hankkeella halutaan vastata useisiin tulevaisuuden haasteisiin. Suunnitelma yhdistää innovaatioiden ja teknologian hyödyntämisen ja tehostaa kaupungin hallintoa ja kestävää kehitystä, ja sen avulla halutaan vahvistaa Hong Kongin houkuttelevuutta kansainvälisenä keskuksena. Painopistealueet ovat älykäs liikkuvuus, älykäs eläminen, älykäs ympäristö, älykkäät ihmiset, älykäs hallinto ja älykäs talous.

Maksutapahtumia on helpotettu, kun yhteinen QR-koodistandardi eri e-maksujärjestelmille otettiin käyttöön viime kuussa. Se mahdollistaa reaaliaikaiset rahansiirrot missä ja milloin vain puhelinnumeron tai sähköpostiosoitteen perusteella tilinumeron sijaan. Hong Kong tulee vuodenvaihteessa antamaan ensimmäiset virtuaalipankkilupansa, joiden kautta pankkipalveluja voidaan sujuvoittaa. Hallinto pyrkii myös edistämään ympäristöystävällisiä rahoituspalveluja – valmistelussa ensimmäiset Green Bond -velkakirjat.

5G-verkon käyttöönottoa pyritään edistämään sallimalla tukiasemat julkisissa rakennuksissa. Hong Kongin hallinnon 5G-kärkihankkeena pilotoidaan IoT Smart City -teeman alla kulkevaa ”monitoiminnallisten älykkäiden katulamppujen verkostoa” (Multi-functional Smart Lamppost). Hong Kongiin asennetaan 400 älykästä katulamppua keskeisimmille kaupunkialueille. Nämä varustetaan sensoreilla, datayhteyksillä ja muilla digitaalisilla sovelluksilla, jotka pystyvät monitoroimaan säätä, ympäristöä, liikennettä, ihmisvirtoja reaaliajassa. Kerätty data tulee olemaan avoimesti hyödynnettävissä hallinnon dataportaalissa. Älykkäät katulamput voivat toimia myös 5G-asemina. Ensimmäinen 5G-pilotti on suunniteltu alkamaan 2019 puolivälissä.

Hong Kongin hallinto esittää ruuhkamaksuja maaliikenteen sujuvoittamiseksi ja tarkistaa tie- ja tunnelitulleja sekä lisää parkkipaikkojen määrää. Hallinto tukee uusien lauttayhteyksien perustamista. Myös vesitaksipalvelu on tarkoitus perustaa. Lisäksi hallinto pyrkii kehittämään kaupunkirakennetta jalankulkumyönteisemmäksi.

Viime syksynä ilmoitettua juomaveden laadun parannusohjelmaa jatketaan. Suomalaiselle maailmanluokan vesiosaamiselle voisi olla kysyntää Hong Kongissa.

Ympäristöllisesti kestävässä kehityksessä haasteita

Hong Kongin hallinto pyrkii rohkaisemaan ympäristöllisesti kestävämpään kehitykseen, mutta rahallisia kannustimia on vielä vähän, ja lisää toimia tarvitaan. Suomalaisille cleantech-ratkaisuille on nähtävissä markkinamahdollisuuksia, mutta tietoisuuden lisääminen on tärkeää, jotta markkinat avautuisivat kunnolla.

Hong Kong tulee luopumaan vähitellen dieselajoneuvoista ja edistää ympäristöystävällistä liikennettä (mm. sähköajoneuvot, vähäpäästöiset kulkuneuvot, lauttaliikenteen vihertäminen, ekoturismi) ilmanlaadun parantamiseksi. Myös päästörajoituksia tiukennetaan.

Kiinan kiellettyä jätteiden tuonnin Hong Kongin maakaatopaikat tulevat täyttymään vuoteen 2020 mennessä. Hongkongin hallinto tuleekin asettamaan jätteille maksun, jolla pyritään ohjaamaan kansalaisten toimintaa: tuottamaan vähemmän jätettä, erityisesti muovijätettä, ja kierrättämään. Hong Kongin jätteistä 97 % päätyy täyttömaaksi.

Keskeisenä keinona taistelussa ilmastonmuutosta vastaan Hong Kong pitää uusiutuvan energian edistämistä ja asteittaista luopumista hiilivoimasta. Hallinto varaa tähän 1 mrd. HKD vuosittain. Hong Kongin hallinto pyrkii rohkaisemaan yksityistä sektoria uusiutuvan energian käyttöön ja johtamaan esimerkillä. Hallinto pyrkii parantamaan erityisesti rakennusten energiatehokkuutta, sillä 90 % Hong Kongin sähkönkulutuksesta tulee rakennusten kulutuksesta. Hong Kong rohkaisee panostamaan aurinkoenergian käyttöön luomalla mm. kelluvia aurinkoenergiapuistoja.

Ikääntyvässä Hong Kongissa jatketaan vahvaa panostusta terveydenhuoltoon ja vanhusten hoitoon

Hong Kongiin tullaan perustamaan kaupunginosakohtaisia sosiaali- ja terveyskeskuksia sairaalojen taakkaa helpottamaan ja siirretään painopistettä sairaanhoidosta sairauksien ennaltaehkäisyyn. Ensin on tarkoituksena perustaa pilottikeskus ja sen pohjalta laajentaa konseptia (vrt. Kalasataman terveys- ja hyvinvointiasema). Keskukset on tarkoitus toteuttaa julkista ja yksityistä rahoitusta yhdistämällä (public-private partnership), mistä Hong Kongissa on kokemusta muilla aloilla, kuten liikenteessä. Yksityisille suomalaisille sosiaali- ja terveysalan toimijoille Hong Kong voi olla mielenkiintoinen markkina.

Sairaaloiden uudistusohjelmaa jatketaan ja sairaaloiden kapasiteettia laajennetaan 9 000 vuodepaikalla. Vanhusten hoitokotipaikkojen määrää lisätään 2 000:lla. Ikäihmiset saavat jatkossa myös asumistukea Guangdongin maakunnassa manner-Kiinan puolella asumiseen, mistä monet ovat alun perin lähtöisin. Tämä voi luoda mahdollisuuksia suomalaistoimijoille myös Guangdongissa.

Yksi linjapuheen konkreettisimpia esityksiä oli sähkötupakoiden täyskielto.

Tasa-arvoisempi ja humaanimpi Hong Kong kilpailuetuna

Hong Kongin ensimmäisenä naisjohtajana Lam kiinnitti linjapuheessaan huomiota naisten aseman parantamiseen. Korkeakoululuissa enemmistö opiskelijoista on naisia, mutta naiset ovat edelleen aliedustettuina työelämässä ja johtotehtävissä. Suurena tasa-arvon esteenä on työn ja perheen yhdistäminen. Hongkongin työttömyysaste on 2,8 %, joten Hong Kong hakee ratkaisua yritysten rekrytointiongelmiin perheellisistä naisista.

Hong Kong haluaa myös edistää humaanimpaa kaupunkia luomalla kansalaisille parempia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia, vaikka usein suunnitelmat päätyvät jälleen uuden luksusostoskeskuksen rakentamiseen lisääntyvälle määrälle mannerkiinalaisia turisteja.

Työn ja perheen yhdistämisen helpottamiseksi äitiyslomaa pidennettiin 10 viikosta 14 viikkoon hallinnon rahallisella tuella ja isyyslomaa kolmesta päivästä viiteen päivään. Myös erilaisia päivähoitopalveluja parannetaan ja julkisesta päivähoidosta tulee maksutonta. Myös tukea vammaisille henkilöille ja etnisille vähemmistöille vahvistetaan.

Kulttuurin osalta suunnitteilla on useita museoita, mm. kaksi maailmanluokan museota West Kowloon Cultural District -alueelle (https://www.westkowloon.hk/en). Näiden lisäksi suunnitteilla on uusia urheilualueita, ja myös liikunnan tukemista lisätään.

Teksti:

Johanna Karanko, pääkonsuli, Hongkong
Sari Arho Havrén, konsuli, Business Finland, Hongkong
Ari-Joonas Pitkänen, Edufi-harjoittelija, Hongkong