Maailman markkinat 2018-2019: Indonesia

business-environment
Jakarta
Suomen suurlähetystö
+62 212 939 3000
sanomat.jak@formin.fi
Indonesian talous kasvaa reilun 5 prosentin vauhtia. Inflaatio on kurissa. Maan finanssi- ja rahapolitiikka nauttivat laajaa kansainvälistä luottamusta. Investoinnit ovat nopeimmassa kasvussa sitten vuosikymmenen alun. Rakenneuudistusten avulla Indonesia voi nostaa talouskasvunsa kestävästi yli 7 prosentin tasolle. Indonesiassa on meneillään suuret infrastruktuurihankkeet. Hallituksen talouspoliittisena tavoitteena on teollisuuden kehittäminen ja sen jalostusasteen nostaminen sekä siirtyminen digitaaliseen talouteen. Viime vuonna Suomen vienti Indonesiaan kasvoi 63 prosenttia. Teollisuuden koneilla ja laitteilla oli hallitseva asema viennissämme. Mittavat hankkeet tarjoavat lupaavia vientimahdollisuuksia pitkälle ensi vuosikymmenen puolelle. Kiinnostavia sektoreita ovat muun muassa energia, kemian teollisuus, kaivosteollisuus, raaka-aineiden jalostus, logistiikka, terveyssektori, koulutus ja digitaalinen talous.

 

Talouden ja ulkomaankaupan kehitys

Indonesian talous on jatkanut vakaata kasvuaan tänä vuonna. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla talous kasvoi reilun 5 prosentin vauhtia piristyneiden investointien ansiosta. Toisella neljänneksellä myös yksityinen kulutuksen kasvu nopeutui. Koko vuoden kasvuksi odotetaan 5,2 prosenttia. Indonesian talous kasvaa tällä hetkellä potentiaalinsa mukaisesti. Kasvun merkittävämpi nopeutuminen edellyttää rakenneuudistuksia, joita hallitus onkin lupaillut ja pannut vireille. Rakenneuudistusten tukemana Indonesian talouskasvu on mahdollista nostaa kestävästi yli 7 prosentin tasolle.
Tänä vuonna investointien kasvu on kiihtynyt nopeimpaan vauhtiin sitten vuosikymmenen alun. Investoinnit kasvoivat vuoden alussa lähes 8 prosenttia. Samaan aikaan yksityisen kulutuksen kasvuvauhti on hidastunut alle bruttokansantuotteen keskimääräisen kasvun, mutta yksityinen kulutus osoitti piristymisen merkkejä vuoden toisella neljänneksellä. Yksityisen kulutuksen osuus bruttokansantuotteesta on ollut peräti 56 prosenttia. Talouskasvun reippaampi nopeutuminen edellyttää kulutuksen kasvun kiihtymistä. Maailmanpankki ennakoi yksityisen kulutuksen piristyvän vuoden loppua kohti osaltaan hallituksen kansalaisten ostovoimaa tukevien toimien ansiosta. Inflaatiovauhti oli huhtikuun lopussa 3,23 prosenttia. Koko vuoden inflaatiovauhdin on ennakoitu jäävän 3,5 prosenttiin. Inflaatiota hillitsee myös hallituksen käyttöön ottama polttoaineiden ja sähkön hintasäännöstely.
Indonesian taloudellinen toimintaympäristö on tullut aiempaa haastavammaksi. Tähän on myötävaikuttanut etenkin Yhdysvaltojen keskuspankin korkopolitiikka. Indonesian valuuttakurssi on reagoinut tähän herkästi sen takia, että peräti 40 prosenttia Indonesian valtion rupiamääräisistä velkakirjoista on ulkomaisten sijoittajien hallussa. Kansallinen valuutta onkin devalvoitunut lähes 6 prosenttia suhteessa Yhdysvaltojen dollariin. Keskuspankki on pyrkinyt tukemaan maan valuutta muun muassa nostamalla ohjauskorkoaan prosenttiyksiköllä 5,25 prosenttiin ja pitämällä yllä aiempaa korkeampaa valuuttavarantoa sekä sopimalla ennakollisesti tukilainajärjestelyistä muiden keskuspankkien kanssa. Lisäksi Indonesian vakautta korostava makrotalouspolitiikka ja sitä tukeva finanssi- ja rahapolitiikka ovat pitäneet yllä luottamusta Indonesian talouteen. Indonesian julkinen velka on alle 30 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämän vuoden budjettivaje on 2,19 prosenttia kansantuotteesta, mikä antaa hallitukselle finanssipoliittista liikkumatilaa.
Vaihtotaseen vajeen odotetaan syvenevän tänä vuonna 2,5 prosenttiin suhteessa kansantuotteeseen. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan Indonesian valuutalla on vielä varaa hieman devalvoitua talouden tasapainon järkkymättä. Olennaista markkinoiden kannalta on, että luottamus hallituksen ja keskuspankin toimintaa kohtaan säilyy yhtä vahvana kuin se on tällä hetkellä. Uskottava finanssipolitiikka on antanut hallitukselle myös sisäpoliittista liikkumavaraa vuoden 2019 parlamentti- ja presidentinvaalien lähestyessä. Tämä on näkynyt kansalaisten ostovoiman tukemisena muun muassa energian hintasubventioiden ja säännöstelyn muodossa.
Myönteisintä tämän vuoden alun talouskehityksessä on ollut investointien kasvun nopeutuminen. Tämä on tosin näkynyt kauppataseen kääntymisenä negatiiviseksi, mihin myös öljyn hinnan nousu on osaltaan myötävaikuttanut. Niinpä vuoden ensimmäisen neljänneksen jälkeen kauppatase kääntyi 1,31 miljardin Yhdysvaltojen dollarin verran alijäämäiseksi, kun viime vuonna vastaavaan aikaan kauppatase oli vielä 5,3 miljardia Yhdysvaltojen dollaria ylijäämäinen. Myös vaihtotaseen vaje on noussut yli 2 prosenttiin. Tuonti kasvoi huhtikuussa 34 prosenttia, vienti 9 prosenttia ja myös matkailijoiden määrä oli kasvussa. Viime vuonna Indonesian kokonaisvienti oli reilut 165 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria eli viennin osuus bruttokansantuotteesta oli vajaat 17 prosenttia. Indonesian kaksi tärkeintä vientiartikkelia vuonna 2017 olivat kivihiili ja palmuöljy. Niiden osuus viennistä oli yli neljännes.
Indonesian hallituksen uusin talouspoliittinen ohjelma liittyy neljänneksi teolliseksi vallankumoukseksi kutsuttuun digitaalisen talouden läpimurtoon. Ohjelmassa nojataan vahvasti digitaaliseen teknologiaan ja investointien kasvattamiseen eräillä teollisuuden avainsektoreista tavoitteena tuottavuuden kasvattaminen ja teollisuuden osuuden nostaminen kansantuotteesta. Samalla hallitus aikoo perustaa kaksi rahastoa: työttömyysrahaston ja koulutusrahaston, joiden avulla on määrä tukea digitalisaation aiheuttamia muutoksia työmarkkinoilla.
Sähköiset palvelut ovat lyöneet itsensä läpi siinä määrin, että digitaalisen talouden osuus oli viime vuonna jo 15 prosenttia Indonesian ulkomaisista investoinneista. Mukana olivat niin Alibaba kuin Googlen emoyhtiö Alphabet. Indonesian ensimmäinen sähköiselle alustalle rakennettu kuljetuspalveluyritys Go-Jek ilmoitti tänä vuonna laajentavansa toimintaansa muihin ASEAN – maihin yhteensä yli 500 miljoonan Yhdysvaltojen dollarin investoinneilla. Yrityksellä on jo yli 400 000 kuljettajaa Indonesiassa.
Indonesia tarjoaa myös suomalaisyrityksille monia mielenkiintoisia liiketoimintamahdollisuuksia pitkälle tulevaisuuteen. Suomalaisilla on jo pitkät perinteet Indonesian energiasektorilla, jolla mittavat investoinnit tulevat jatkumaan seuraavan vuosikymmenen aikana. Teollistamisohjelma tarjoaa myös mielenkiintoisia mahdollisuuksia niin suomalaiselle laite- kuin palveluviennille. Perinteisen energiasektorin lisäksi tällaisia mahdollisuuksia löytyy muun muassa kemian teollisuudessa, elektroniikkateollisuudessa ja kaivosteollisuudessa sekä luonnonvarojen edelleen jalostuksessa ja toimintojen digitalisoinnissa. Koulutuksen kehittäminen on lisäksi Indonesiassa merkittävä haaste niin peruskoulutuksen kuin ammattikasvatuksen osalta. Terveyden huolto kuuluu niin ikään hallituksen tärkeisiin prioriteetteihin ja tarjoaa monia mahdollisuuksia alan yrityksille.
Vuonna 2017 Suomen tavaraviennin arvo Indonesiaan oli 255,7 miljoonaa euroa. Tämän myötä Indonesia oli selvästi ASEANin alueen suurin markkina-alue suomalaisyrityksille. Viennistämme oli koneita ja laitteita lähes 79 prosenttia. Paperin ja kartongin osuus oli reilut 10 prosenttia ja kemikaalien reilut 3 prosenttia. Tavaratuonnin arvo oli 151 miljoonaa euroa, joten ylijäämää kertyi reilut 100 miljoonaa euroa. Tuonnissa suurin ryhmä olivat erilaiset valmiit tavarat etenkin kengät ja vaateet, joiden osuus oli 31 prosenttia, kemikaalien osuus oli 26 prosenttia ja koneiden ja laitteiden 19 prosenttia. Vienti kasvoi edellisvuodesta 63 prosenttia ja tuonti 33 prosenttia.
Vuonna 2017 suomalaisyritykset vahvistivat etabloitumistaan Indonesiaan. Indonesiassa vihittiin suomalaisen yrityksen huoltokeskus ja teknologia- ja koulutuskeskus. Myös Nokian brändilla varustettujen matkapuhelinten valmistus aloitettiin Indonesiassa. Suomalaisyritys käynnisti myös investoinnin valmistelut Indonesian jäte- ja energiasektorille.

Yhteiskunnallinen ja poliittinen tilanne

Indonesian yhteiskunnallinen kehitys on ollut viimeisen parin vuosikymmenen ajan vakaata. Vaalit ovat sujuneet rauhallisesti. Yleinen elintaso on kohentunut nopeaan tahtiin. Varaus ei tosin edelleenkään jakaudu tasaisesti. Maan eri osien ja rikkaiden ja köyhien väliset erot ovat suuria, vaikkakin ne ovat gini-indeksillä mitattuna vähitellen pienentyneet. Hallituksen tavoitteena on vähentää yhteiskunnallisia eroja kohdentamalla sosiaalipoliittisia toimia vähäosaisen väestön ja maan syrjäseutujen hyväksi. Lisäksi hallitus on sitoutunut käyttämään koulutukseen 20 prosenttia ja terveydenhuoltoon 10 prosenttia budjetista. Resursseja pyritään lisäämään lisäksi verouudistuksen avulla, jonka tavoitteena on tehostaa veronkantoa ja laajentaa veropohjaa. Näin hankitaan lisää resursseja muun muassa epätasa-arvon vähentämiseksi.
Indonesiassa järjestetään presidentinvaalit ja parlamenttivaalit 17.4.2019. Vaalien läheisyys näkyy poliittisessa ilmapiirissä. Tämä on näkynyt hallituksen talouspolitiikassa hintatukien ottamisena uudestaan käyttöön aiempaa laajemmin kansalaisten ostovoiman tukemiseksi. Toistaiseksi istuva presidentti Joko Widodo (Jokowi) johtaa selvästi mielipidemittauksia. Indonesian opposition voimahahmo on kenraali evp. Prabowo Subianton, jonka presidentti Jokowi voitti niukasti vuoden 2014 presidentin vaaleissa. Presidentin tärkeimmät tukijat vaaleissa ovat hänen oma "taisteleva demokraattinen puolueensa" PDI-P ja vanha valtapuolue Golgar, joka tuki vielä edellisissä vaaleissa kenraali Prabowoa, mutta on sittemmin siirtynyt tukemaan istuvaa presidenttiä. Prabowon johtaman oppositiorintaman ehdokasasettelu on vielä kesken. Tällä hetkellä näyttää siltä, että oppositio tulee nojaamaan hallitusta vahvemmin oppositiossa olevien islamilaisten puolueiden tukeen. Myös Jokowin edeltäjän presidenttinä on ilmoittanut tukevansa vaaleissa Prabowoa.
Indonesian valtioideologian lähtökohtana on ollut uskonnon ja politiikan pitäminen erillään toisistaan. Demokraattisen kehityksen myötä uskonto on tullut kuitenkin aiempaa näkyvämmin mukaan politiikkaan. Kaikkien yllätykseksi se oli ratkaisevassa asemassa Jakartan kuvernöörin vaaleissa viime vuonna. Sen ei odoteta kuitenkaan saavan yhtä näkyvää asemaa seuraavissa presidentin ja parlamenttivaaleissa. Poliittinen tilanne Indonesiassa on vaalien läheisyydestä huolimatta rauhallinen. Tämä näkyy muun muassa investointien vahvana kasvuna viime kuukausina.
Indonesiassa tehtiin keväällä 2018 yksittäisiä terroritekoja, jotka eivät kuitenkaan järkyttäneet Indonesian yhteiskuntarauhaa. Indonesiassa on ollut jo vuosikymmenten ajan yksittäisiä ääri-islamilaisia terroristisoluja, jotka eivät kuitenkaan ole koskaan onnistuneet saamaan taakseen laajaa väestön tukea. Maan turvallisuus tilanne on näin edelleen vakaa.
Indonesian poliittisen elämän tärkeimpiä muutoksia on sosiaalinen median vahva läsnäolo politiikassa. Niin maan presidentti kuin oppositiojohtaja käyttävät sosiaalista mediaa aktiivisesti. Presidentillä on Twitter- ja Facebook –tili, ja hän kuuluu Kaakkois-Aasian seuratuimpiin poliitikkoihin sosiaalisessa mediassa. On odotettavissa, että sosiaalisella medialla tulee olemaan tärkeä rooli myös tulevissa vaaleissa. Sosiaalisen median rinnalla televisio on pääasiallinen uutiskanava. Lehdistöllä on Indonesiassa selvästi tätä vähäisempi merkitys.

Sääntely-ympäristön kehitys

Indonesian talous on edelleen varsin vahvasti raaka-aine riippuvainen. Toisaalta samaan aikaan yksityisestä kulutuksesta on tullut keskeinen talouden moottori. Huomattava osa kulutuksesta kohdistuu tuontitavaroihin. Tämä kuvastaa sitä, että yksi Indonesian talouden rakenteellista haasteista on teollisuuden liian pieni osuus kansantuotteesta (noin 20 prosenttia bruttokansantuotteesta) suhteessa talouden kokoon ja nopeasti kasvavaan kuluttajien määrään.
Tämä on ollut osaltaan seurausta ulkomaankaupan raaka-ainevetoisuudesta. Indonesia hyötyi raaka-aineiden nopeasta hinnannoususta varsinkin viime vuosikymmenellä, mikä osaltaan myötävaikutti teollisuuden kehityksen hidastumiseen. Talouden rakenteellisen epätasapainon korjaamiseksi on tärkeää, että Indonesia pystyy lisäämään kotimaista tuotantoaan ja nostamaan teollisuutensa jalostusastetta. Tämä heijastuu Indonesian sääntely-ympäristössä monella eri tavalla ja tekee sääntelyn oikeasta mitoittamisesta ja kohdentamisesta haasteellista. Eri intressit joutuvat tässä tilanteessa usein vastakkain poliittisessa kädenväännössä ja saattavat johtaa vaikeasti ennakoitavissa oleviin muutoksiin.
Tuontia korvaavan teollisen tuotannon kehittäminen ja vientiin suuntautuneen teollisuuden jalostusasteen nostaminen näkyy Indonesian kauppapolitiikassa kahdella tavalla: Indonesia pyrkii yhtäältä laajentamaan vientimarkkinoitaan ja korostaa markkinoiden avoimuuden ja vapaakaupan keskeisyyttä kauppapolitiikassaan. Toisaalta samalla se haluaa suojata orastavaa teollisuutta, mikä näkyy erilaisina tullien ulkopuolisina kaupan esteinä, kotimaisuusastevaatimuksina sekä investointeja koskevina negatiivilistoina.
Toisaalta ulkomaista pääomaa ja teknologiaa tarvitaan teollisuuden kehittämisessä ja sen teknologisen tason nostamisessa, minkä takia Indonesia pyrkii samaan aikaan poistamaan ulkomaisia investointeja rajoittavia esteitä ja kehittämään sääntely-ympäristöään ulkomaisia investointeja helpottavaksi. Indonesia onkin saavuttanut tältä osin myönteisiä tuloksia. Indonesia on parantanut sijoitustaan Maailman pankin liiketoimintaympäristötilastossa vuoden 2014 120. sijalta vuoden 2018 72. sijalle.
Kauppapoliittisten ponnistelujen painopiste on tällä hetkellä Indonesian ja Australian välisen vapaakauppasopimuksen neuvottelujen päättäminen. Sopimusta ei onnistuttu samaan aikaan vielä viime vuoden loppuun mennessä. Nyt neuvottelut ovat edenneet niin pitkälle, että sopimus olisi mahdollista saada aikaan tämän vuoden loppuun mennessä. Lisäksi Indonesia käy vapaakauppaneuvotteluja myös EFTA:n kanssa. EU:n kanssa ovat käynnissä kattavaa talouskumppanuutta koskevat vapaakauppaneuvottelut (Comprehensive Economic Partnership Agreement, CEPA), jonka on määrä kattaa tullien lisäksi muun muassa julkiset hankinnat ja investoinnit. Näissä neuvotteluissa on käyty ensimmäiset neuvottelukierrokset hyvässä hengessä. Konkreettisia tarjouksia ei ole kuitenkaan toistaiseksi vielä vaihdettu.
Indonesian ja EU:n välejä on viime aikoina hiertänyt palmuöljyn kohtelu biodieselin raaka-aineena EU:n uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin muutosesitykseen liittyen. Direktiivin tekstiä on kuitenkin saatu kehitettyä Indonesian kannalta myönteisempään suuntaan. Indonesian vahva reaktio on ymmärrettävissä sen takia, että palmuöljy on kivihiilen ohella Indonesian tärkein yksittäinen vientituote, jonka viljelyllä on laajat sosiaaliset vaikutukset Indonesian sisällä. Indonesia edellyttää, että palmuöljyä tulee kohdella tasapuolisesti muiden biodieselin raaka-aineiden rinnalla. Samalla Indonesia on pyrkinyt eri toimin parantamaan palmuöljyn viljelyn kestävyyttä muun muassa EU-maiden tuella.
Indonesia käy ASEANin maiden kanssa neuvotteluja alueellisesta kauppasopimuksesta (Regional Comprehensive Economic Partnerhip Agreement, RCEP), jossa ovat mukana ASEAN maat, Intia, Kiina, Etelä-Korea, Japani, Australia ja Uusi-Seelanti. Nämä neuvottelut koskevat lähinnä vain tullikysymyksiä. Indonesia ei ole toistaiseksi lähtenyt mukaan APECin puitteissa neuvoteltuun TPP:n sopimuksen korvanneeseen CPTPP -sopimukseen (Comprehensive and Progressive Trans-Pacific Partnership), jonka ulkopuolelle Yhdysvallat jättäytyi Trumpin hallinnon noustua valtaan. Indonesia on indikoinut julkisuudessa viime aikoina tutkivansa myös tätä sopimusta.
Konkreettisin ulkomaan kauppaan liittyvä edistysaskel on saavutettu konttien tullausmenettelyissä. Siinä on otettu käyttöön yhden luukun elektronisiin dokumentteihin perustuva käytäntö. Tämän myötä satamien tullaustoiminnot ovat nopeutuneet. Parhaista satamista kontit on saatu ulos satamasta reilussa kahdessa päivässä ja ylikuormitusta Jakartan satamasta keskimäärin noin neljässä päivässä ja joskus tätäkin nopeammin. Tavoitteena kaikkialla on saada kontit ulos satamasta alle kolmessa päivässä. Lisäksi tullausmahdollisuus on avattu myös kuivasatamista, mikä helpottaa satamien ja lentokenttien ruuhkia. Tosin laivat joutuvat edelleen odottamaan varsin pitkiä aikoja päästäkseen purkamaan lastejaan. Näihin liikenneruuhkiin on odotettavissa helpotusta meneillään olevien satamainvestointien valmistumisen myötä. Yhden luukun periaate on määrä laajentaa koskemaan myös investointilupia. Myönteisiin uudistuksiin kuuluu niin ikään presidentin antama uusi asetus työlupabyrokratian helpottamisesta, vaikka lupien ehtoja ei ole juurikaan helpotettu. Tämä päätös on otettu myönteisesti vastaan Indonesiassa toimivien ulkomaisten yritysten keskuudessa.
Indonesian sääntely-ympäristön haasteena on sääntelyn selkeyden ja johdonmukaisuuden parantaminen. Tämä koskee niin presidentin antamien asetusten ja ministeriöiden antamien määräysten yhdenmukaisuutta kuin keskus-, alue- ja paikallishallinnon antamien säännösten yhteensopivuutta. Näiden väliset ristiriidat aiheuttavat usein hämmenystä niin koti- kuin ulkomaisille yrityksille. Lisäksi vientiä ja tuontia koskevissa säännöksissä on epäjohdonmukaisuuksia, mikä johtuu osaltaan hallinnon sisäisen koordinaatin puutteista. Myös monet kaupan ulkopuoliset esteet haittaavat edelleen niin ASEAN–maiden kuin ASEANin ulkopuolisten maiden kanssa käytävää kauppaa. Esimerkiksi vaikka Indonesia on solminut ASEANin puitteissa monia tutkintojen vastavuoroista tunnustamista koskevia sopimuksia, on työlupien saanti edelleen hyvin hankalaa. Tämän lisäksi Indonesiassa on edelleen käytössä hyvin byrokraattinen lupamenettely esimerkiksi maataloustuotteiden tuonnissa.
Ulkomaista omistusta rajoitetaan monin tavoin. Indonesialla on muun muassa negatiivilista sektoreista, joille ei hyväksytä ulkomaisia investointeja tai joissa niitä rajoitetaan. Indonesian uusi halal – lainsäädäntö kuuluu maailman tiukimpiin. Sen täytäntöönpanon valmistelu on herättänyt huolta etenkin eurooppalaisen lääketeollisuuden keskuudessa. Maataloustuotteiden tuonnin rajoitukset johtavat siihen, että tuontilupien hankkiminen vie usean vuoden ajan. Tämä johtuu siitä, että Indonesian tavoitteena on maatalouden omavaraisuus. Säännökset ovat tiukkoja huolimatta siitä, että Indonesia pystyy esimerkiksi tuottamaan vain vajaat 20 prosenttia tarvitsemastaan maidosta.
Lähestyvät vaalit ovat näkyneet siinä, että kotimaisten intressien suojelun painoarvo säädösympäristön kehityksessä on korostunut jopa aiempaa enemmän. Samalla uudistusten vauhti on hieman hidastunut ja eräät uudistukset ovat jääneet toteutumatta. Yksi näistä on kilpailulainsäädännön uudistus, joka kohtasi vastustusta parlamentissa. Samaan aikaan hallitus on kuitenkin edelleen vannonut uudistuspolitiikan jatkuvuuden nimiin, minkä vuoksi on odotettavissa, että uudistukset saavat lisäpuhtia vaalien jälkeen ensi vuosikymmenen alussa. Pieniä helpotuksia voidaan panna täytäntöön jo ennen tätä kuten työlupa- ja investointihelpotukset osoittavat. Suuremmat uutta lainsäädäntöä edellyttävät hankkeet joutunevat kuitenkin odottamaan vaalien jälkeistä aikaa.