Maailman markkinat 2018-2019: Singapore

business-environment
Suomen suurlähetystö
Singapore
+65 625 440 42
sanomat.SIN@formin.fi
Singapore on maailman ehkä helpoin liiketoimintaympäristö. Sen vahvuuksia ovat vakaa sisäpoliittinen tilanne, sääntöpohjainen, ei korruptoitunut liiketoimintaympäristö, koulutettu ja englantia puhuva väestö, hyvä infrastruktuuri ja edullinen verotus. Singaporessa toimii noin 150 suomalaisyritystä. Se on markkina-alueena pieni, mutta toimii hyvin pilotti- ja referenssimarkkinana ulkomaisille firmoille, jotka pyrkivät Singaporessa lokalisoimaan tuotantonsa Aasian muita markkinoita varten tai etsivät sieltä käsin kumppaneita ja rahoitusta. Singaporen 5,9 miljoonan asukkaan kaupunkivaltio varautuu tulevaisuuden haasteisiin, joina se kokee globaalin talousarkkitehtuurin siirtymisen kohti Aasiaa, protektionismin lisääntymisen, teknologisen ja digitaalisen murroksen sekä Singaporen demografisen kehityksen väestön ikääntyessä nopeasti. Vuoden 2017 talouskasvu oli 3,6 prosenttia ja sen odotetaan jatkuvan.


Talouden ja ulkomaankaupan kehitys

Singaporen talous on lähtenyt taas vakaampaan kasvuun finanssikriisin ja vuonna 2014 tapahtuneen öljyn hintojen laskun jälkeen. Vuosiarvio on 3,5 prosentin luokkaa, mutta ajoittain on jo ylitetty 4 prosentin kvartaalikasvu. Kasvun moottorina on vielä ollut teollisuustuotanto, erityisesti elektroniikkateollisuus ja tarkkuustekniikka (precision engineering), mutta palveluiden arvioidaan nousevan suurimmaksi talouskasvun veturiksi Singaporen vahvistuessa finanssikeskuksena. Palveluiden osuus bruttokansantuotteesta on jo nyt 2/3. Erityisesti finanssi- ja vakuutusalan palvelut kasvavat nopeasti. Öljyn hinnan käännyttyä taas nousuun, kovia kokenut öljy- ja merialakin on taas vahvistamassa asemiaan.

Singapore elää ulkomaankaupasta. Ulkomaankaupan arvo on kolme kertaa sen bruttokansantuotteen suuruinen. Se toimii myös logistiikkakeskuksena ja kauppareittien solmukohtana. Viime vuonna ulkomaankaupan arvo oli 373,2 miljardia dollaria. 3/4 kaupasta menee muihin Aasian maihin ja 9,5 prosenttia Eurooppaan. Singaporen konttisatama on maailman toiseksi suurin ja uutta megasatamaa rakennetaan.

Suurimpana uhkana Singaporessa nähdään Yhdysvaltain ja Kiinan välisen kauppasodan kiihtyminen ja sen vaikutukset alueelle, joita ei vielä osata täysin arvioida. Singapore on suurin investoija Kiinassa, ja Kiinan suurin ulkomaisten investointien kohde on Singapore Yhdysvaltain aseman heikennyttyä lisääntyneen poliittisen epävakauden vuoksi. Singapore koetaan houkuttelevana kohteena myös Kiinan Silkkitien (BRI, Belt and Road Initiative) näkymien vuoksi.

Suomen ja Singaporen välinen kauppavaihto on noin 400 miljoonaa euroa perinteisissä tullitilastoissa. Suurimpia vientituotteita ovat koneteollisuuden tuotteet ja sama pätee tuontiin. Singaporessa toimii suomalaisia yrityksiä, joiden Singaporessa tai Singaporen kautta muualla Aasiassa tuottama tulos ei näy kauppatilastoissamme. Tällaisia ovat muun muassa Neste, Kone, Nokia, Aalto Executive education. Palvelut, konsultointi ja jälkimarkkinointi, mukaan lukien huoltotoiminta tuovat tulosta, joka ei ole samalla tavoin tilastoitua kuin perinteinen kauppavaihto. Suurin investointi Suomesta Singaporeen on Nesteen biodieseljalostamo, joka on toiminut vuodesta 2010 menestyksellisesti Singaporen Tuasissa. Neste suunnittelee jalostamon laajennusta tulevina vuosina.

Singaporelaisinvestoinnit Suomeen ovat vähäisiä, ja Suomea on jokseenkin vaikea markkinoida singaporelaisille investointikohteena, vaikka Singaporessa on paljon pääomaa, joka etsii uusia sijoituskohteita. Monet Euroopan maat koetaan tutumpina ja houkuttelevat muun muassa edullisen veropolitiikkansa ja sijoitushoukuttimien vuoksi.

Suomella ja suomalaisella osaamisella on hyvä maine Singaporessa. Erityisesti koulutus- ja innovaatiojärjestelmämme ovat olleet Singaporen kiinnostuksen kohteena jo parin vuosikymmenen ajan ja Suomesta on käyty hakemassa oppia niin koulutuksen uudistamiseen kuin innovaatioarkkitehtuurin luomiseen. Kaikki Singaporen hallituksessa opetusministerin salkkua joskus hallinneet ministerit ovat vierailleet Suomessa. Kiinnostavana koetaan koulutusjärjestelmämme niin sanottu pehmeämpi puoli, eli kaikkien mukaan ottaminen, tukiopetus, liikunnan lisääminen ja luovuuden kehittäminen. Kasvavaa kiinnostusta osoitetaan myös digitaalisiin opetusmetodeihin ja edutechiin. Toinen alue, jossa yhteistyömme tiivistyy, on terveys- ja hyvinvointiteknologia sekä yksilöllistetty terveys ja vanhusten hoito.

Vuonna 2017 Suomi näkyi Singaporessa yli sadassa eri Suomi100 -tapahtumassa, jotka Singaporen suurlähetystö, Team Finland ja vapaaehtoisten SF100 yhdistys toteutti yritys- ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Tavoitteena oli Suomen tunnettuuden lisääminen ja maakuvamme vahvistaminen niin, että Suomi koettaisiin varteenotettavana kauppakumppanina, investointikohteena, opiskelupaikkana ja matkailumaana. Monin osin onnistuttiinkin ja jatkotyötä tehdään tänä vuonna.

Parannuksia taloudellisiin suhteisiimme on odotettavissa, kun Suomi poistaa Singaporen niin kutsutulta verotuksen harmaalta listalta vuoden 2019 alusta ja EU:n ja Singaporen välinen vapaakauppasopimus astuu voimaan. Nämä molemmat ovat myönteinen signaali Singaporen suuntaan. Suomalaisyritysten on jatkossa tärkeä perehtyä EU-Singapore -vapaakauppasopimuksen hyötyihin.

Yhteiskunnallinen ja poliittinen tilanne

Singapore on poliittisesti vakaa 53-vuotias kaupunkivaltio, jonka menestyksen on pitkälti luonut maan ensimmäisen pääministerin Lee Kuan Yewn rohkea visio siitä, kuinka pienestä kalastajakylästä voidaan luoda viidessä vuosikymmenessä yksi maailman rikkaimmista maista, joka pitää kärkisijoja monissa samoissa vertailuissa, joissa Suomikin pärjää.

Singaporella ei ole luonnonvaroja, ja kasvun taustalla onkin koulutettu väestö, korruptoitumaton poliittinen johto, joka nauttii korkeaa palkkaa, avoimuus kansainväliselle kaupalle ja sääntöpohjainen järjestelmä. Singaporelaisia on saarella noin 3,6 miljoonaa, yli kaksi miljoonaa väestöstä on ulkomaalaistaustaisia, joko monikansallisten yritysten johtohenkilöitä tai siirtotyöläisiä, jotka tekevät ne työt, joita singaporelaiset eivät halua.

Maan koulutusjärjestelmään on panostettu, ja kaksi maan kuudesta yliopistosta NUS ja NTU nousee raketin lailla yliopistorankingeissä, ja uudemmatkin tulokkaat SMU, SUTD menestyvät hyvin. Suomen ja Singaporen välillä on tarkoitus vahvistaa koulutussektorin yhteistyötä ja akateemista vaihtoa.

Pääministerinä on nyt ensimmäisen pääministerin poika, Lee Hsien Loong, joka on ollut tehtävässä vuodesta 2004 alkaen, mutta on sanonut jäävänsä sivuun kuluvan vaalikauden loppuun mennessä vuonna 2021. Silloin tulee Leen perheen hegemonia mitä todennäköisimmin päättymään. Uusi pääministeri tultaneen valitsemaan niin sanotun neljännen polven poliittisten johtajien joukosta. Kärkinimiä on nyt kolme: Chan Chun Sing, Ong Ye Kung sekä Heng Swee Keat. Kukaan ei Singaporessa voi tulla edes ministeriksi yllättäen, taustalla on aina moniportainen, vuosia kestävä koulutus, jolloin nuoria poliitikkoja valmennetaan vastuuseen antamalla näille tehtäviä apulaisministerin roolissa eri ministeriöissä.

Singapore aloitti ”Smart Nation” -strategiansa vuonna 2014 ja on siitä lähtien systemaattisesti rakentanut älyvaltiota panostamalla digitalisointiin voimakkaasti. Hallinnon digitalisointiin katsotaan mallia myös Virosta. Smart Nation -strategian toimeenpanosta vastaa pääministerin kanslian alla suoraan toimiva yksikkö SNDGO. Strategia sisältää seuraavat asiakokonaisuudet:

  1. Kansallinen digitaalinen identiteetti (National Digital Identity)
  2. Sähköinen maksaminen (e-payments)
  3. Smart Nation Sensor Platform ja IoT, sensorien hyödyntäminen myös kansallisen turvallisuuden ylläpitämisessä
  4. Smart Urban Mobility, tekoälyn ja autonomisten kulkuvälineiden hyödyntäminen ja julkisen älykkään liikenteen kehittäminen
  5. Moments of Life, kansalaisen elämänsä aikana tarvitsemat hallinnon palvelut sähköisesti.

Vuonna 2017 ”Tulevaisuuden talouskomitea” Committee for Future Economy antoi loppuraporttinsa, jonka perusteella Singaporea alettiin uudistaa sektori sektorilta. Talous oli rakenneuudistuksen tarpeessa. 23:lle eri sektorille laadittiin Industry Transformation Maps (ITM’s) jotka muodostavat kartan siihen, miten kukin sektori tullaan modernisoimaan niin, että ne sopeutuvat digitaaliseen murrokseen, että työvoima pysyy muutoksessa mukana ja Singapore säilyttää kilpailukykynsä ja relevanssinsa.

Suomalaisilla yrityksillä on paljonkin annettavaa Singaporen älyvaltiokehitykseen. Erityisesti kyberturvallisuus on alue, joka on erityisen kehittämisen alla. Heinäkuussa 2018 valtion terveysviranomaisen tietokoneisiin tehtiin kyberhyökkäys, ja 1,5 miljoonan kansalaisen terveystiedot joutuivat vääriin käsiin. Singaporen kansalliset virastot käyttävät hackathoneja ja public-private innovaatiotyöpajoja ja haastekilpailuita keinoina löytää uusia innovatiivisia ratkaisuita huomisen haasteisiin. Näihin on mahdollista myös ulkopuolisten toimijoiden osallistua.

Singapore on myös vuoden 2018 ASEAN puheenjohtajuutensa aikana lanseerannut ASEAN Smart Cities -verkoston, johon yhteensä 26 kaupunkia Kaakkois-Aasian maista on tulossa mukaan. Marraskuussa 2018 ASEANin huippukokouksessa julkistetaan toimintasuunnitelma ASCN:lle.

Singaporea voidaan kaikin tavoin pitää modernina menestystarinana, se on noussut 53 vuoden itsenäisyytensä aikana maailman vauraimpien maiden joukkoon ja on edelläkävijä monilla sektoreilla. Ulkopolitiikassaan Singapore haluaa olla hyvissä väleissä kaikkien kanssa, ja se on onnistunut tasapainottelemaan Yhdysvaltain ja Kiinan suhteissaan. Singapore on ASEANin perustajavaltioita. Maalla on vahvat puolustusvoimat ja sisäiseen turvallisuuteen panostetaan modernia teknologiaa hyödyntäen. Miehillä on pakollinen armeija, joka kestää kaksi vuotta ja heitä kutsutaan säännöllisesti uudelleen koulutukseen reservistä. Kansalaistottelevaisuus on korkealla tasolla, länsimaisesta demokratiasta ei käytännössä yhden valtapuolueen järjestelmässä voi puhua. Kansalaisten etu on kuitenkin poliitikkojen päämotiivi ja kansanedustajat tapaavat vaalipiirinsä äänestäjiä jatkuvasti. Näin voidaan varmistaa myös se, että yllätyksiä ei ruohonjuuritasolta tule. Päämotiivina on hallitsevan Peoples’ Action Partyn pysyminen vallassa.

Vaikka Suomi ja Singapore voivat yleensä ylpeillä loistavilla sijoituksilla kansainvälisissä vertailuissa, on maidemme välillä yksi merkittävä ero. Singapore on sanan- ja median vapaudessa Venäjääkin alhaisemmalla sijalla. Media onkin hallituksen tarkassa valvonnassa ja itsesensuuri toimii. Kampanja valeuutisia vastaan on aktiivista.

Singapore on myös Arktisen neuvoston pysyvä tarkkailijajäsen ja toimii aktiivisesti ilmastonmuutoksen estämiseksi ja on mukana tiedettä ja koulutusta tukien myös arktisen alueen kehityksessä.

Sääntely-ympäristön kehitys

Singapore on avoin talous, ja kuuluu vahvoihin vapaakaupan puolustajiin. Suurimpana uhkana koetaankin protektionismin lisääntyminen. Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasota tulee varmasti vaikuttamaan Singaporen talouteen ja tuotantoon. Singapore on myös mukana 32 vapaakauppajärjestelyssä yhteensä 21 maan kanssa ja uusia neuvotellaan.

Suomalaisyritysten kannalta merkittävin on EU-Singapore -vapaakauppasopimus, jonka odotetaan astuvan voimaan vuoden 2019 alkupuolella. Kyseessä on moderni sopimus, joka avaa yrityksillemme uusia mahdollisuuksia helpottamalla vientiä Singaporeen ja alentamalla kaupan oheiskustannuksia. Sopimuksen voimaan tulon myötä tullit poistuvat ja toimintaympäristö vakautuu. Teknisiä kaupan esteitä tullaan myös purkamaan. Päällekkäisiä tarkistuksia karsitaan, kuluttajaelektroniikan, telekommunikaatiolaitteiden ja moottoriajoneuvojen sekä niiden osien markkinoillepääsy nopeutuu. Sopimus tulee säästämään yritysten aikaa ja rahaa. Sopimus tulee lisäksi vapauttamaan palveluiden kauppaa entisestään kansainväliselle kilpailulle. Sopimus edistää suomalaisten yritysten palveluvientiä muun muassa televiestinnän, tietotekniikan ja tietopalveluiden toimialoilla sekä ympäristö-, insinööri-, arkkitehti- ja meriliikennepalveluissa. Myös osallistuminen viranomaishankintoihin helpottuu. Lisää mahdollisuuksia avautuu muun muassa valtiollisesta vedenjakelusta huolehtivan viraston (PUB), kansallisen ympäristöviraston (NEA) ja energiaviraston hankkeissa. Singapore haluaa nousta puhtaan teknologian edelläkävijäksi. Sopimus tulee tältä osin helpottamaan uusiutuvaan energiaan liittyviä hankkeita seuraavasti:

  1. Hankkeissa ei saa vaatia paikallista osuutta tai paikallista kumppania.
  2. Hankkeita koskevan päätöksenteon, sertifioinnin sekä lisensoinnin on oltava läpinäkyvää ja syrjimätöntä.
  3. Käytäntöjen tulee pohjautua kansainvälisiin standardeihin.

Singapore on ratifioinut Trans Pacific Partnership (CPTPP) -sopimuksen, jonka odotetaan astuvan voimaan pikapuoliin 11 valtion välillä Yhdysvaltain jäätyä pois valmiiksi neuvotellusta sopimuksesta viime vuonna Trumpin tultua valtaan. Singapore toimii myös vuonna 2018 ASEANin puheenjohtajamaana. Sen tavoitteena on saattaa valmiiksi RCEP (Regional Comprehensive Economic Partnership) vapaakauppaneuvottelut, joissa on mukana 10 ASEANin maan lisäksi myös Kiina, Intia, Australia, Uusi-Seelanti, Japani ja Etelä-Korea. RCEP ei ole yhtä moderni ja kunnianhimoinen sopimuksena kuin TPP, mutta Kiinan ja Intian mukana olo vahvistaa sen merkitystä.

ASEANin alueen (Brunei, Filippiinit, Indonesia, Kambodza, Laos, Malesia, Myanmar, Singapore, Thaimaa ja Vietnam) talouskasvu on keskimäärin huima kuusi prosenttia vuodessa. Aasian markkinat ja etenkin Kaakkois-Aasian markkinat ovat tällä hetkellä maailman tärkein kasvun moottori. ASEAN -maiden yhteenlaskettu bruttokansantuote on kasvanut seitsemässä vuodessa 80 prosenttia ja ASEANista on mahdollista tulla maailman suurimpia talousalueita. ASEANin talousalue lanseerattiin 31.12.2015, mutta sen käynnistyminen on alkanut hitaasti. ASEAN on kuitenkin 630 miljoonan ihmisen yhteisönä suurempi kuin EU tai Pohjois-Amerikka. Talouskasvu alueella on 5,5 prosentin luokkaa ja Singaporea lukuun ottamatta väestö on varsin nuorta keski-iältään.

Suurempia kaupan esteitä ei Singaporessa ole. Singaporeen on ulkomaalaisenkin helppoa perustaa yritys. Economic Development Board (EDB) auttaa Singaporeen etabloituvia yrityksiä ja se tarjoaa hyviä etuja niille, jotka tuovat uutta osaamista ja luovat uusia hyviä työpaikkoja singaporelaisille. Rekrytointi on joskus vaikeaa, singaporelaiset ovat koulutettuja, mutta eivät aina taivu uudenlaisia ajatusmalleja vaativiin tehtäviin. Myös Ministry of Manpowerin rajoitukset ulkomaisen työvoiman lupapolitiikkaan koetaan hankalina, koska Singaporen hallitus haluaa pitää huolta ensisijaisesti omista kansalaisistaan ja varmistaa, että nämä saavat hyviä työpaikkoja.