Singapore kehittää aktiivisesti jo nyt laadukasta koulutusjärjestelmäänsä

education-programs business-environment
Suomen suurlähetystö
Singapore
+65 625 440 42
sanomat.SIN@formin.fi
Singaporen koulutusjärjestelmä on kehittynyt ja toimiva, ja opetus kaikilla koulutusasteilla on laadukasta. Singaporelaista koulutusjärjestelmää on kuitenkin kritisoitu liiallisesta suorituskeskeisyydestä ja kilpailuhenkisyydestä. Singapore pyrkii aktiivisesti kehittämään koulutusjärjestelmäänsä vastaamaan paremmin tulevaisuuden haasteisiin. Luovuutta ja innovatiivisuutta halutaan painottaa, testausta vähentää.

Luonnonvarojen vähyys on yksi syy siihen, että Singapore on pyrkinyt kehittämään itsestään tietoyhteiskuntaa. Laadukas koulutus onkin osaltaan Singaporen menestyksen tae. Nykyinen koulutusjärjestelmä on toimiva ja kansainvälisesti arvostettu, mutta siitä löytyy omat heikkoutensa. Singaporen intressejä koulutussektorilla ovat innovaatiot, teknologian hyödyntäminen ja kehittäminen sekä elinikäinen oppiminen.

 

Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen reformit

Singaporen koulutusjärjestelmä on kehittynyt ja toimiva ja opetus kaikilla koulutusasteilla on laadukasta.  PISA- tutkimuksessa v. 2015 Singapore sijoittui lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä ensimmäiselle sijalle ja saavutti kärkisijan myös oppilaiden yhteisöllisen ongelmanratkaisun kategoriassa. Singaporelaista koulutusjärjestelmää on kuitenkin kritisoitu liiallisesta suorituskeskeisyydestä ja kilpailuhenkisyydestä. Singapore pyrkii aktiivisesti kehittämään koulutusjärjestelmäänsä vastaamaan paremmin tulevaisuuden haasteisiin. Tuloskeskeisyyttä muutetaan niin peruskouluissa, toisen asteen koulutuksessa kuin korkea-kouluopinnoissakin ja soveltava oppiminen korostuu.

Suomessa tammikuussa 2018 vieraillut opetusministeri Ong Ye Kung ilmoitti hiljattain, että testipainotteisuudesta tullaan vähitellen luopumaan, ja alkuun luovutaan standardisoiduista testauksista ala-asteella. Syksyllä 2018 opetusministeriö ilmoitti, että vuodesta 2019 alkaen alakoulun ensimmäistä ja toista luokkaa käyvät lapset eivät enää osallistu näiden tasojen standarditesteihin ja vuoteen 2021 mennessä myös luokkien 3 ja 5 testeistä luovutaan. Peruskoulun päättötesti (PSLE 6) kuitenkin säilytetään, sillä Singaporen koulutusjärjestelmää ohjaa usko meritokratiaan, eli siihen, että kaikille sama testi on oikeudenmukaisin tapa mitata osaamista ja taitoja.

Maaliskuussa 2019 opetusministeri ilmoitti myös, että Singapore poistaa vaiheittain myös oppilaiden jakamisen kokonaisvaltaisiin tasoryhmiin PSLE -tulosten perusteella. Kokeilu aloitetaan 25 koulussa vuonna 2020 ja jalkautetaan kaikkiin kouluihin vuonna 2024. Uudistuksen jälkeen oppilaat jaotellaan PSLE-tulosten perusteella ainekohtaisiin tasoryhmiin, jonka tarkoituksena on vähentää erittelyä, mahdollistaa oppilaiden liikkumisen eri tasojen välillä ja vähentää alempiin tasoryhmiin liittyvää leimaantumista ja häpeää.

Viime vuosina myös varhaiskasvatukseen on alettu keskittää entistä enemmän huomiota. Varhaiskasvatus on perinteisesti Singaporessa ollut yksityisten koulutuksentarjoajien vastuulla ja tarjonta on ollut hyvin kirjavaa. Vuonna 2013 perustettu Early Childhood Development Agency (ECDA) toimii varhaiskasvatusta ja esiopetusta sääntelevänä ja laatua kehittävänä viranomaisena. Opetusministeriö on viime vuosina alkanut perustaa omia päiväkotejaan toimimaan laadukkaan varhaiskasvatuksen malleina ja edullisina vaihtoehtoina singaporelaisille perheille. Vuonna 2019 Singaporessa toimii 18 opetusministeriön päiväkotia, ns. MOE Kindergartens. Valtion päiväkotien lisääntymisen oletetaan vaikuttavan alan yksityisiin markkinoihin ja päiväkoteihin, joissa vuosi maksaa jopa 30 000 euroa.

 

Luovuus, yrittäjyys ja digitalisaatio

Singaporen erityisiä mielenkiinnon kohteita ovat koulutuksellinen luovuus ja innovaatio, start-up -kulttuuri, yrittäjyyskasvatus korkeakouluissa sekä koulutussektorin digitalisaatio. Suomen sijoittuminen vuodesta toiseen PISA -tutkimuksien kärkisijoille ja profiloituminen julkisrahoitteisen koulutusjärjestelmän edelläkävijänä on ollut Singaporen mielenkiinnon kohteena jo pitkään, ja lähes kaikki opetusministerin salkun haltijat ovat vierailleet Suomessa, viimeisimpänä opetusministeri Ong Ye Kung tammikuussa 2018. Singaporen mediassa Suomen koulutusjärjestelmää on kuvailtu menestyksekkääksi, mutta rennoksi ja luovaksi, opiskelijoille tarjottuja opiskeluympäristöjä inspiroiviksi ja käytettyjä opetusmenetelmiä soveltaviksi.

Suomalainen esimerkki on tervetullutta, sillä perinteinen singaporelainen koulutusjärjestelmä ei ole omiaan synnyttämään luovia kansalaisia, jotka rohkeasti testaisivat uusia ideoita ja uskaltaisivat ottaa riskejä. Kyse on kuitenkin kulttuuritaustaisista eroista yhteiskunnassa. Singaporen järjestelmä perustuu paljolti brittiläiseen koulutusjärjestelmään. Viimeaikaisten koulutusuudistusten taustalla on halu kehittää Singaporen yhteiskuntaa innovatiivisemmaksi. Koulutusjärjestelmä on keskeisessä osassa luovuuden ja laaja-alaisuuden edistämisessä, ja koulutuksen uudistamista painottavat Singaporessa kaikki korkeinta valtiojohtoa myöten. Testeihin valmistautumisen sijaan lapsille tulisi jäädä aikaa muuhun elämään, harrastuksiin, motivoituneeseen opiskeluun ja taitojen hankkimiseen. Kaikkien ei tarvitse olla akateemisesti lahjakkaita, yhteiskunnassa ja elämässä tarvitaan monenlaisia taitoja ja osaajia. On kuitenkin hidasta muuttaa vanhempien käsityksiä siitä, että lapsen menestyminen on voitava nähdä vertailuissa ikätoverien kesken. Uudistuksia kiitellään, mutta monet asiantuntijat pelkäävät, että jos alakoulun päättötestiä ei muiden testien ohella poisteta, vanhemmat korvaavat puuttuvat kokeet lisäämällä yksityisten tutorpalveluiden käyttöä entisestään.

Singaporessa on erityistä kysyntää tietoteknisten alojen osaamiselle ja yrittäjyydelle. Singaporen Smart Nation-hanke tarkoittaa koko yhteiskunnan digitalisoitumista ja siihen liittyvää luovaa osaamista tarvitaan. Myös start-up -toimintaa varten on luotu erittäin suotuisa ympäristö. Singapore tarjoaa start-upeille tiloja erilaisissa hautomoissa, verkostoja, rahoitusta ja luo yhteyksiä yliopistojen kesken. Singaporen pyrkimyksenä on vahvistaa asemaansa finanssikeskuksena Aasiassa ja hallitus on luonut niin sanotun "Fintech -hiekkalaatikon", jossa mikä tahansa rahoituspalveluihin keskittyvä start-up voi huoletta testata sovelluksia ja palveluita ilman että niitä alusta asti säännellään. Sääntelyä sovelletaan vasta, kun yritys lähtee kasvuun ja siitä tulee merkittävä tekijä finanssisektorilla. Singapore haluaa kehittää koulutustaan siihen suuntaan, että tulevaisuudessa ihmiset lähtisivät rohkeammin kokeilemaan yrittäjyyttä. Ongelmana nähdäänkin se, että valtio tekee start-upien alkutaipaleen jopa liian helpoksi, ja nämä eivät uskalla tai osaa lähteä kansainväliseen kilpailuympäristöön.

 

Huippulaatuinen korkeakoulutus ja panostukset tutkimus- ja innovaatiotoimintaan

Singaporessa toimii kuusi julkista valtiorahoitteista yliopistoa, viisi ammattikorkeakoulua (polytechnic) ja useita yksityisiä instituutioita - esimerkiksi suomalainen Aalto University Executive Education on toiminut Singaporessa jo vuodesta 1999 ja tarjoaa liikkeenjohdon kehittämispalveluja ja koulutusta. Kansainvälisissä listauksissa singaporelaiset julkiset yliopistot sijoittuvat erinomaisesti. Esimerkiksi National University of Singapore (NUS) on sijalla 22 maailman tuhannen parhaimman yliopiston listauksessa (Times Higher Education World University Rankings 2018). Nanyang Technology University (NTU) on noussut viimeisen 15 vuoden aikana rankingeissä merkittävästi, erityisesti mittavien tutkimus- ja tuotekehityspanostusten myötä. NTU on myös maailman paras nuori yliopisto (alle 50 v) ja viisi sen aineista sijoittuvat top 10 joukkoon QS World University Rankings by Subject vuonna 2019. Opiskelijoiden kansainvälistymistä ja liikkuvuutta tuetaan ja kannustetaan, ja kaikki julkiset yliopistot tarjoavat vaihtokohteita yhteistyöyliopistoihinsa.

Laadukas tutkimus on singaporelaisen koulutusjärjestelmän elinehto. Singaporen hallitus myönsi vuodesta 2011 vuoteen 2015 16 miljardin (SGD) (10 milj.€) tuen Research, Innovation and Enterprise (RIE2015) -hankkeelle, jonka tavoitteena oli kehittää Singaporesta globaali tutkimuksen ja kehityksen keskus. RIE2015 onnistui tavoitteissaan, ja hallitus myönsi nykyiselle RIE2020-kaudelle 19 miljardin (SGD) tuen vuodesta 2016 vuoteen 2020. Korotettu tuki kytkeytyy tavoitteiltaan vahvasti Smart Nation-hankkeeseen ja uusien innovaatioiden luomiseen. RIE2020- välitarkastelu pidettiin maaliskuussa 2019. Suomesta asiantuntijana osallistui Business Finlandin toimitusjohtaja Pekka Soini.

 

Skills Future -liike elinikäisen oppimisen edistämiseksi Singaporessa

Sekä opiskelijoiden että koulujen menestys kansainvälisissä listauksissa kertoo Singaporen hyvästä koulutusjärjestelmästä. Oppimista halutaan tukea Singaporessa myös valmistumisen jälkeen. SkillsFuture-liike kannustaa elinikäiseen oppimiseen ja ammattitaidon päivittämiseen. Skills Future kokonaisuus käsittää lukuisia eri toimia, mm. jokaiselle yli 25-vuotiaalle singaporelaiselle annetun kannustinrahan (500 S$) koulutusten ja kurssien ostamiseen, uraohjausta ja neuvontaa sekä erityiskursseja liittyen kahdeksaan tunnistettuun kriittiseen alaan. Lukuisten yksityisten koulutuksen tarjoajien ohella paikalliset korkeakoulut ovat kehittäneet uusia lähestymistapoja elinikäiseen oppimiseen. Esimerkiksi National University of Singaporen (NUS) opinto-oikeus on nykyään 20 vuotta ja mahdollistaa alumnien joustavan paluun yliopiston koulutustarjonnan pariin. Osaamisen kehittäminen on sisällytetty Singaporessa vahvasti laajempaan elinkeinopoliittiseen strategiaan ja ennakointityöhön. Paikallisen talouden tulevaisuutta käsittelevän neuvoston (Future Economy Council) ohjaamat Industry Transfromation Maps (ITMs) suuntaavat 23 alan kehitystä, mukaan lukien osaamisviitekehykset alojen tulevaisuudessa tarvitsemista taidoista. Vuoteen 2018 mennessä Skills Future -kannustinrahaa on käyttänyt n. 431 000 singaporelaista, 12 000 yritystä on hyötynyt valtion tukemasta koulutuksesta ja koulutustarjoamaa kokoavassa ja osaamistilinä toimivassa MySkills Future -portaalissa on vieraillut 7,6 miljoonaa ihmistä.

Skills Future -liikkeen suurin haaste liittyy perinteisten asenteiden muuttamiseen. Pelkän akateemisen menestyksen sijaan taitojen ja tiedon jatkuvaa päivittämistä tulisi korostaa. Elinikäisen oppimisen idean sisäistäminen edellyttää kansalaisten, työnantajien ja laajemmin yhteiskunnan asennemuutosta.

 

Suomi-Singapore-koulutusyhteistyö

Aalto yliopisto solmi strategisen kumppanuuden Singapore University of Technology and Designin (SUTD) kanssa syksyllä 2018. Muutoin Suomella on muutamia lähinnä opiskelijavaihtosopimuksia Singaporen yliopistojen kanssa ja vuosittain n. 100 suomalaista opiskelijaa tekee vaihto-opintoja Singaporessa. Aallon lisäksi erityisesti Helsingin ja Tampereen yliopistoilla (ent. Tampereen teknillinen) on vaihtosopimus sekä NUS:n että NTU:n kanssa. Helsingin yliopisto tekee lisäksi opettajaopiskelijoiden harjoitteluyhteistyötä NTU:n alaisen National Institute of Educationin, NIE:n kanssa. Suomalaisilla yliopistoilla on lisäksi tutkimushankkeita singaporelaisten yliopistojen kanssa ja paljon yksittäisiä kontakteja. Turun yliopisto toteutti vuonna 2018 merenkulkuun liittyvän opiskelijoiden Innovation Campin Singaporessa paikallisten kumppanien kanssa. Turun ammattikorkeakoulu on tehnyt NTU:n kanssa yhteistyötä vanhuksille suunnattujen pelien kehittämisessä. Myös muutama Singaporen polytechnic on tehnyt vaihto- ja harjoitteluyhteistyötä suomalaisten ammattikorkeakoulujen tai start-up -yritysten kanssa.

Suomalaiset korkeakoulut ovat kiinnostuneet lisäämään korkeakoulutus- ja tutkimus-yhteistyötä Singaporessa. Tutkinto-opiskelijoita on vielä varsin vähän ja myös tohtori-opiskelijoiden määrää olisi mahdollista lisätä, erityisesti sellaisilla sektoreilla, joihin Singaporen korkealaatuiset tutkimuslaitokset ja laboratoriot antavat hyvät puitteet. Singapore on kuitenkin tottunut toimimaan maailman parhaiden kanssa, eli suomalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen on pystyttävä osoittamaan sekä huippuosaamista että usein vähintään tekemään in kind-investointeja päästäkseen Singaporen huippulistattujen yliopistojen kanssa yhteistyöhön. Esimerkiksi National Research Foundationin rahoittamat CREATE -laboratoriot ja muut strategiset tutkimushankkeet tarjoavat hyvät puitteet ja kiinnostavan alustan huippututkimukselle, mutta vaativat usein aiempaa tuloksellista tutkimusyhteistyötä. Yksi kiinnostava aloite on eri yliopistojen ja polytechnicien yrittäjyyden harjoitteluohjelmat (mm. NUS Overseas Colleges, NTU Overseas Entrepreneurship Programme), joissa opiskelijat lähetetään noin vuoden opiskelu- ja harjoittelujaksoille eri maihin, joissa on singaporelaisia kiinnostava start-up ekosysteemi. Singapore on kiinnostunut aloittamaan yhteistyötä harjoitteluyhteistyössä myös Suomen kanssa, mutta vastavuoroinen järjestely vaatinee valtiotason sopimusta tai ohjelmaa, jolla myös suomalaisten opiskelijoiden harjoittelujaksot ja oleskeluluvat Singaporessa mahdollistetaan.

 

 

Anna Korpi, Team Finland Knowledge -verkosto, anna.korpi@formin.fi​