Skip to content

Heikko ilmanlaatu ja -saasteet ovat New Delhissä jokavuotinen ongelma

corona air-quality business environment
Suomen suurlähetystö

Kabul

+93 730 749 353
sanomat.kab@formin.fi
Tänä syksynä Pohjois-Intiassa, ml. pääkaupungissa New Delhissä on tuttuun tapaan kärsitty heikentyneestä ilmanlaadusta. Talvikautena, joka alkaa lokakuun lopulla lämpötilat laskevat, ilmankosteus vähenee, tuuli tyyntyy ja sääolosuhteiden muutoksen seurauksena ilmamassat ja myös ilmansaasteet pysyvät alueella pidempään paikallaan.

Viime maaliskuussa covid-19 pandemian vuoksi tehdyn yhteiskunnan sulun aikaan ilmanlaatu nousi keväällä Delhissä tehtaiden sulkemisen ja teiden tyhjentämisen myötä hetkellisesti paremmaksi. Punjabin osavaltiossa raportoitiin jopa ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin Himalajan vuorijonon näkyvän 150 kilometrin päähän. Tämä muutos ei kestänyt kuitenkaan kauaa, sillä kun maa avattiin uudelleen kesällä, niin jo lokakuussa mitattiin ensimmäisen kerran New Delhissä ilmanlaatuindeksissä huonon ilmanlaadun ylittävät lukemat. Intian kansallisen ilmanlaatumittariston (AQI) mukaan asteikolla yli 100 arvoja pidetään vielä tyydyttävänä. Tänä syksynä New Delhissä on totuttu näkemään 300 - 400:n ylittäviä arvoja. Pahimpina viikkoina marraskuussa jopa 800:n arvot menivät rikki. Asteikossa 500 tarkoittaa erittäin epäterveellistä ilmanlaatua (Hazardous).

Ilmanlaatuindeksi mittaa ilmassa olevia pienhiukkastasoja (PM 2,5-tasoja). Pienhiukkasia, joiden läpimitta on alle 2.5 mikrometriä ja vastaavasti alle 10 mikrometriä vapautuu muun muassa palamisprosessissa, liikenteestä ja teollisuusprosesseista. Pienhiukkasilla on haitallisia terveysvaikutuksia, sillä ne kulkeutuvat hengityksen mukana keuhkoihin aiheuttaen pahimmillaan vakavia sairauksia.

Kansainvälisissä ilmanlaatua koskevissa vertailuissa Intia on jo pitkään ollut kärkipaikalla. Maailman ilmanlaaturaportin (World Air Quality Report) mukaan vuonna 2019 maailman 30 pahiten ilmansaasteista kärsivistä kaupungista 21 löytyy Intiasta. New Delhi on luokiteltu maailman saastuneimmaksi kaupungiksi.

Nopea kaupungistuminen lisää haasteita

Pohjoisen suurissa kaupungeissa ja erityisesti New Delhissä ilmanlaatua ovat jo vuosia heikentäneet kasvavat ajoneuvojen päästöt. Intian pääkaupungissa on lähes 10 miljoonaa ajoneuvoa enemmän kuin muissa Intian kolmessa suurkaupungissa Mumbaissa, Chennaissa ja Kolkatassa yhteensä.

Useimmat Pohjois-Intian kuivat alueet, mukaan lukien New Delhi kamppailevat pölyn kanssa, joka on yksi yleisimmistä ilman epäpuhtauksista. Rakennusalan tarvitsemaa raaka-aineita, kuten kiveä ja soraa louhitaan läheisiltä vuorilta, jotka ovat osin toimineet luonnollisena esteenä Tharin autiomaasta tulevalta pölyltä.

Myös yleinen jätteiden heikko käsittely ja polttaminen ovat osa ongelmaa. Kylmenevät sääolosuhteet pakottavat köyhimmät ihmiset polttamaan roskia pitääkseen itsensä lämpimänä. Jäteongelman lisäksi katupöly, ​​voimalaitosten päästöt sekä marraskuun juhlakaudella (Diwali) käytettävät ilotulitulitteet ovat kaikki osa kokonaisuutta, jotka muodostavat terveydelle haitalliset olosuhteet kaupungin asukkaille. 

Yksi erityinen syy ilman saastumiseen syksyisin löytyy kuitenkin maaseudulta

Pohjois-Intian vilja-aitan alueella Punjabissa ja Haryanassa pellot palavat syksyisin. Viljeltyjen peltojen kaskeaminen ja maan valmisteleminen seuraavalle sadolle, on yksi Intian ilmansaasteiden tärkeimmistä tekijöistä. Pelloilta nouseva savu kulkee osavaltion rajojen yli ja jää leijumaan ilmaan.

Arvioiden mukaan kasken polton osuus Delhin ilmansaasteisiin vaihtelee 1-42% tuulen nopeudesta ja suunnasta riippuen. Viime vuosina kaskiviljelyn haittavaikutuksia on pyritty rajoittamaan kannustamalla uuden teknologian käyttöönottoon. Hallitus on osoittanut viljelijöille tukia mm. laitehankintoihin, kuten silppuamis- ja kylvökoneisiin, tai biohajottajiin (bio-decomposer), jotka muuttavat viljelyjätteet lannoitteeksi 15-20 päivässä. Joillakin alueilla on alettu käyttämään sadonkorjuukoneita sadon keräämiseksi. Kuluvana syksynä on joissakin osavaltioissa kehotettu viemään olkia lehmien suojelukeskuksiin kuivikkeiksi.

Maanviljelijöiden mukaan tuet eivät ole riittäviä käytäntöjen muuttamiseksi. Hallituksen lupaamia tukia investointeihin ei ole pystytty maksamaan. Koneelliset puimurit jättävät todellisuudessa enemmän viljelyjätettä pellolle kuin manuaalisen kerääminen. Lisäksi on paljon halvempaa ja tehokkaampaa polttaa jäännökset, sillä satokausien välillä ei ole aikaa tuhlattavaksi. Sijoitus uuteen tekniikkaan ja traktoriin maksaa helposti valtion tuesta huolimatta liian paljon tavalliselle maanviljelijälle, ja vaikka rahoitus löytyisikin, on koneen saaminen osoittautunut vaikeaksi pitkien odotusaikojen vuoksi.

Jotkut kriittiset tahot toteavatkin tilanteen mahdottomaksi, sillä keskustelu ja toimet tulisi kohdistaa asioiden perimmäisiin syihin; esim. lopettaa viljan ja riisin viljelyn tukeminen, myös ympäristövaikutusten ja alueen vesivarantojen ehtymisen vuoksi. Tarvitaan kestäviä muutoksia Intian ilmansaastetilanteen korjaamiseksi, sillä lyhytaikaiset ratkaisut todella valtavan kriisin lieventämiseksi eivät toimi.

Maatalouden kaskenpolttokausi kestää keskimäärin noin 60 päivää ja on nyt joulukuussa jo pääsääntöisesti ohitse. Katseet ovat kohdistettu etsimään ongelmia Delhin huonolle ilmanlaadulle muualtakin kuin maanviljelystä. Joulukuussa on luettu lehdistä annetuista määräyksistä katujen puhdistamiseksi, jätteenpolttamisen rajoittamiseksi ja rakennusjätteen hävittämiseksi. Kuntia on myös kehotettu istuttamaan ruohoa ja vihreitä kasveja, jotka sitovat katupölyä. Lisäksi Delhissä on tehty ehdotuksia suosituksista käyttää julkisia kulkuvälineitä kaupunkiin saapumiseen sekä etätyöskentelystä.

Korona-pandemia lisää paineita toimenpiteille

Ilmansaasteet aiheuttavat Intiassa kansanterveyskriisin ja vaarantavat satojen miljoonien ihmisten terveyden. Tänä talvena on uusi pelko siitä, että saastuminen voi lisätä Covid-19:n riskejä entisestään. Ilmansaasteiden arvioidaan yleisesti vahingoittavan immuunijärjestelmää, niin ihmiset ovat alttiimpia infektioille korkeamman saastumisen olosuhteissa. Positiivisesti ajatellen ihmisten jo pitämät kasvosuojukset ja toteuttamat varotoimet voivat tänä vuonna suojata paremmin sekä ilmansaasteilta että koronalta. Viime vuosina alueen sairaalat ovat jo kamppailleet kapasiteetin ja esim. ilmanpuhdistimien kanssa, ja jos koronatilanne entisestään pahenisi, ilmansaasteista kärsivistä uusista potilaista koituisi suuria ongelmia sairaaloihin.

Delhin hallitus on myös myöntänyt (noin 2,73 miljoonaa dollaria) kahden ”savu-tornin” rakentamiseen (Kiinassa toimien mallien mukaisesti), jotka toimivat jättimäisinä ilmanpuhdistimina. Kaksi tornia ei valmistu vielä 10 kuukauteen, mutta jos ne osoittautuvat onnistuneiksi, kaupunki voisi rakentaa useita muita.