Skip to content

Vientiin potkua Malediiveilta

business environment
Kiertävä suurlähettiläs

ASA-11

+358 29 535 0217
asa-11@formin.fi
Malediivit päätti kääntää kurssinsa diktatuurista kohti kansanvaltaa runsaat kaksi vuotta sitten. Suunta on pitänyt ja maan hallitus haluaa nyt kehittää kaupallis-taloudellisia suhteita erityisesti länsimaihin. Maan talous on ollut varsin yksipuolinen ja nojannut lähes tyystin matkailuun. Nyt taloutta monipuolistetaan. Satamanrakennushankkeisiin, kala- ja maatalouden kehittämistalkoisiin ja ympäristöystävälliseen energiantuotantoon etsitään innovaatioita ja teknologiaa myös EU:n jäsenmaista. Joitain menestystarinoita on Malediiveilla suomalaisyritystenkin piirissä jo syntynyt, useammalle on vielä tilaa.

​Runsaat kaksi vuotta sitten Intian valtameressä, päiväntasaajan pinnassa, sijaitseva Malediivien saari-valtio teki poliittisen u-käännöksen diktatuurista kohti demokratiaa. Ensi töikseen maa palasi Kansain-yhteisön jäseneksi ja etsii nyt aktiivisesti kauppakumppaneita lännestä – muualtakin kuin Britanniasta.​​

Malediivien suurlähetystö Berliinissä ja Saksan elinkeinoelämän keskusliitto BWA (Bundesverband für Wirtschaftsförderung und Auβenwirtschaft) isännöivät 27.1.2021 Malediivien investointimahdollisuuksia esittelevän webinaarin.

Perusfaktat

Lähes 600.000 asukkaan saarivaltio koostuu 1200 saaresta, joista vajaat 200 on asuttuja ja 90 on varattu yksinomaan matkailukäyttöön. Etäisyys maan eteläisimmiltä atollisaarilta pohjoisimmille saarille on sama kuin Hangosta Ivaloon.

Maan tärkein elinkeino on matkailu, mutta hallitus panostaa määrätietoisesti talouden monipuolistamiseen.

Hallituksen harjoittaman uuden talouspolitiikan neljä kulmakiveä ovat:

  1. Vallan ja päätöksenteon hajauttaminen sekä saarten autonomian vahvistaminen.
  2. ”Sinisen” talouden eli valtameritalouden vahvistaminen.
  3. Maan kriisinsietokyvyn ja huoltovarmuuden vahvistaminen; saarten välisten kuljetusyhteyksien parantaminen; merenkulkupalvelujen kehittäminen; kotimaisen tuotannon ja pakkausteollisuuden kehittäminen.
  4. Vapaan markkinatalouden edistäminen ja liiketoiminnan helpottaminen.

Malediivit elää matkailusta

Poliittisen suunnanmuutoksen myötä matkailijavirrat Malediiveille lähtivät kasvuun. Vuonna 2019 matkailijoiden lukumäärä kasvoi 15 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen 2018, jolloin maata vielä hallitsi itsevaltiaan ottein presidentti Yameen. Vuonna 2019 matkailijoiden lukumäärä oli 1,7 miljoonaa. Menneenä vuonna, 2020, korona-pandemia sulki matkailuelinkeinon ja turistien lukumäärä jäi vaivaiseen 0,6 miljoonaan.

Kuluvana vuonna Malediivien matkailuministeriö arvioi matkailijoiden lukumäärän nousevan yhteen miljoonaan. Ensi vuoden tavoite, 1,5 miljoonaa, on realistinen, mikäli pandemia saadaan taltutettua vielä tänä vuonna. Vuodelle 2023 tavoitteena on saavuttaa kahden miljoonan kävijän raja. Jos nämä tavoitteet toteutuvat, pääsee Malediivit verrattain nopeasti takaisin jaloilleen korona-myrskyjen jälkeen, sillä Malediivien korkeatasoiset ja hinnakkaat lomakohteet on suunnattu pääosin maksukykyisille asiakkaille, joista korona-sulkujen jälkeen ei tule olemaan pulaa. Reppureissaajien osuus lomailijoista on häviävän pieni, joskin sekin on kasvussa.

Koronan aiheuttama talouden pahin aallonpohja on jo ohitettu

Ennen korona-pandemiaa maan BKT:n kasvu vuositasolla oli seitsemän prosenttia. Vuonna 2020 pandemian seurauksena talous romahti peräti 29,3 prosenttia. Malediivit sai kokea, miltä tuntui hetkessä muuttua ”from low-income country to no-income country”. Aallonpohja on ohitettu ja talous on kääntynyt kasvuun. Tälle vuodelle povataan 34,1 prosentin kasvua. Ensi vuonna tilanteen uskotaan jo tasaantuvan ja talouskasvun yltävän 11,6 prosenttiyksikköön.

Mitä Malediivit odottaa lännen markkinoilta

Länsimaista teknologiaa ja osaamista Malediivit kaipaa erityisesti seuraavilla aloilla:

  • Pääkaupungin Malén uusi satamarakennushanke ja kaikki siihen liittyvä, ml. sataman logistiikkaratkaisut, merenkulun turvallisuus, nosturit, välivarastot, pakkaukset yms​​​. Malén kontti-sataman lisäksi tarkoitus on rakentaa nykyaikainen risteilysatama, joka tulevaisuudessa voisi vastaanottaa kansainvälisiä risteilyaluksia.
  • Kalatalouden tuottavuuden parantaminen.
  • Maatalouden kehittäminen ja erityisesti hyötykasvien viljely atollisaarilla – omavaraisuuden lisääminen.
  • Uusiutuvien energialähteiden kehittäminen. Malediivien kunnianhimoisena tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2030 mennessä. Fossiiliset polttoaineet korvaavien energiaratkaisujen kehittämiseen sekä kiertotalouden vahvistamiseen hallitus toivoo apua EU:n jäsenmaiden yrityksiltä. Jätteistä energiaa -teknologialle on kysyntää.

Erityisesti kestävään ja ympäristöystävälliseen kalankasvatukseen ja kalatuotteiden vientiin halutaan panostaa. Nykyisellään kalatalouden osuus BKT:sta on vaatimattomat 4,2 prosenttia. Ottaen huomi​oon, että Malediivit sijaitsee maailman rikkaimpien kalavesien keskellä, voisi kalatalouden osuus olla huomattavasti suurempi. EU-maista toivotaankin siksi kumppaneita nimenomaan kalatalouden kehittämiseen, mutta myös vihannesten ja hyötykasvien viljelyn kehittämiseen. Niin ikään kananmunatuotannon kehittäminen on hallituksen prioriteettilistalla.

Ottaen huomioon pitkät välimatkat atollisaarten välillä löytyy kysyntää kaikenlaisille digi-ratkaisuille, niin pankki- ja maksuliikenteessä kuin opetuksessa ja terveydenhuollossa. Onpa joitain menestystarinoita suomalaisyritystenkin keskuudessa jo syntynyt. Esim. suomalainen TietoEvry on toimittanut Malediiveille instant mobile pay -maksujärjestelmän, joka helpottaa erityisesti saarten välistä maksuliikennettä.

Malediivien start up -skene on vielä lapsen kengissä. Kasvuyritykset ja nuoret yrittäjät kaipaavat virikkeitä ja kontakteja ulkomailta. Helsingin Slush kiinnostaa myös Malediiveilla.

Maan sisäinen liikenne ja kuljetukset

Vuonna 2019 liikenteen ja kuljetusten osuus BKT:sta oli viisi prosenttia. Liikenneyhteydet ovat tehottomia ja hitaita ja Malediivit kaipaa erityisesti matalapäästöisiä ja ympäristöystävällisiä joukkoliikenne-välineitä – niin maalle kuin merelle. Niin ikään lentokenttien lukumäärää on tarkoitus lisätä ja nykyisten kenttien tasoa parantaa.

Voimatalous

Malediivien tavoitteena on vähentää maan riippuvuutta öljystä ja dieselvoimasta ja tuottaa 70 prosenttia maan energiasta uusiutuvalla energialla. Korvaavina energianlähteinä nähdään erityisesti aurinko-, tuu​li-, biomassa- ja vesivoima.​

Miksi suomalaisyritysten kannattaa tähyillä Malediiveille juuri nyt

  • Malediivien uusi hallinto tuntee Suomen verrattain hyvin. Viime vuosina Suomessa ovat Malediiveilta vierailleet varapresidentti, ulkoministeri, opetusministeri ja korkeakouluministeri sekä useat muut virkamies- ja yritysvaltuuskunnat.
  • Suomella on Malediiveilla(kin) hyvä maine, mikä selittyy lähes kolme vuotta sitten avatulla koko Etelä-Aasian ensimmäisellä kansainvälisellä Suomi-koululla - Finland International School, Maldives. Koulua johtaa suomalainen rehtori Eija Valanne apunaan viisi suomalaisopettajaa. He ovat luoneet koulusta suomalaisen menestystarinan vailla vertaa. Saarivaltion Suomi-koulu on instituutio, jonka kaikki Malediiveilla tuntevat ja jota arvostetaan. Suomi-brändi ei voisi olla parempi.
  • Maan uusi hallinto on ollut vallassa vasta runsaat kaksi vuotta. Tänä aikana Malediivien mark​​​​​kinoille ei ole vielä saapunut liikaa länsimaisia yrityksiä, joten kilpailu ei ole yhtä kovaa kuin naapurimaissa Intiassa ja Sri Lankalla. Malediivien markkinoilla on vielä sijaa.