Country outlook
Market area:
Industry:

Indonesia jatkaa energiainvestointeja – yksityisen sektorin rooli korostuu jatkossa

07.11.2017

Indonesian energiaministeri täsmensi Indonesian hallituksen energiasektorin investointitavoitteita realistiselle pohjalle. Lisäenergiaa on määrä saada vuoteen 2020 mennessä 17 GW alkuperäisen 35 GW:n tavoitteen sijaan. Vuosikymmenen loppuun mennessä uusituvan energian osuus kokonaisenergian tuotannosta tulee jäämään 13-14 %:iin ja vuoteen 2025 mennessä alle 20%:iin. Alkuperäisistä 35 GW:n tuotannon lisäys ja 23 %:n uusiutuvan energian tavoitteista ei kuitenkaan tingitä, vaan niiden saavuttaminen lykkääntyy. Hallitus toivoo, että huomattava osa sektorin investoinneista voisi tapahtua jatkossa julkisen ja yksityisen sektorin yhteishankkeina siten, että valtion sähköyhtiön PLN:n ostaa tuotettua sähköä tarvitsematta sitoa hankkeisiin pääomaa.

Indonesian energiaministeri Ignasius Jonan myönsi ensimmäistä kertaa julkisuudessa, että Indonesia ei tule saavuttamaan energiapoliittisia tavoitteitaan hallituksen asettamassa aikataulussa enempää kokonaisinvestointien osalta kuin uusituvan energian osuuden osalta. Tavoitteista sinänsä ei Jonanin mukaan tulla luopumaan, mutta niiden saavuttaminen tulee lykkääntymään.

Presidentti Joko Widodo (Jokowi) asetti valtaan tultuaan kunnianhimoiseksi tavoitteeksi vuotuisen talouskasvun nostamisen 7 prosenttiin. Energian tuotantokapasiteettia oli määrä rakentaa vuoteen 2019 mennessä kaikkiaan 35 GW. Jo ennen Jokowin tuloa presidentiksi oli uusiutuvan energian osuus ollut määrä nostaa vuoteen 2025 mennessä 23 %:iin energian tuotannosta. Uuden hallituksen tulessa valtaan Jokowin hallitus lupasi vauhdittaa toimia tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Jonanin mukaan vuoteen 2019 mennessä olisi mahdollistaa saavuttaa energian tuotannon lisäkapasiteettitavoitteesta vajaa puolet eli n. 17 GW. Uusiutuvan energian osuus olisi nostettavissa vuoteen 2019 mennessä 13–14 %:iin ja vuoteen 2025 mennessä lähelle 20 %.  Hallitus alensi tämän vuoden alussa syöttötariffia. Uusi tariffi on ollut omiaan hidastamaan investointeja uusiutuvan energiaan, koska monet investoijat ovat katsoneet, että uusi syöttötariffi tekee uusituvan energian investoinneista kannattamattomia Indonesian pääsaarilla, joilla energian kulutus on suurinta. Itäisen saariston kehitysalueilla syöttötariffi on korkeampi ja siellä hankkeet ovat ainakin syöttötariffin näkökulmasta kannattavampia. Hiilellä tuotettu energia on tällä hetkellä Indonesiassa selvästi uusiutuvaa energiaa halvempaa. Uusimmista hiilivoimaloista saatu hiilisähkö maksaa parhaimmillaan tällä hetkellä noin 4,25 Yhdysvaltojen senttiä kilowattitunnilta. Hallitus on sittemmin joustanut uusiutuvan energian osalta syöttötariffin osalta siten, että yksittäistapauksissa on tehty mahdolliseksi tehdä sähköyhtiön kanssa tariffia koskevia erillissopimuksia. Jousto koskee varsinkin vesivoimaa ja geotermistä energiaa.  Tällä hetkellä PLN on sitoutunut ostamaan itsenäisiltä voimaloilta sähköä siten, että hakkeiden toteuduttua uusiutuvan energian osuus sähkötuotannosta nousee hallituksen ilmoituksen mukaan 12,5 %:iin.

Uusiutuvan energian suunniteltua hitaampaa rakentamistahtia selittää osaltaan hallituksen ja kansallisen sähköyhtiön PLN:n taloudellisten resurssien rajallisuus sekä energiapoliittista päätöksentekoa haitannut ennakoimattomuus. Tämä tuli julki, kun valtiovarainministeriö lähetti valtiolliselle sähköyhtiölle kirjeen Aasian kehityspankin ja Maailmanpankin lainasopimusten mukaisen velkakaton ylittämisestä kolmena peräkkäisenä vuotena. PLN:n kassavirta on viimeisen kolmen vuoden ajan ylittänyt kokonaisvelanhoitomenot vain 20 %:lla, kun Maailmanpankin ja Aasian kehityspankin lainaehtojen mukaan kassavirran olisi tullut ylittää velanhoitomenot vähintään 50 %:lla. Presidentti Jokowi kehotti tämän seurauksena PLN:ää lisäämään yksityisiltä voimalaitoksilta ostettavan sähkön osuutta omien voimaloiden rakentamisen sijasta.

PLN kommentoi julkisuudessa tilannetta toteamalla, että sen velat Maailman pankilta ja Aasian kehityspankilta ovat vain 1,1 mrd. USD, kun yhtymän kokonaisvelka on 22,2 mrd. USD. Yhtymä katsoi pystyvänsä selviytymään hyvin veloistaan.  PLN:n uskotaankin selviävän velanhoidostaan kunnialla, sillä yhtymän käyttökate on edelleen hyvässä kunnossa ja lisäksi valtion uskotaan takaamaan yhtymän maksukyvyn yllättävien vaikeuksien varalta.

PLN:n taloudellista tilannetta on tänä vuonna vaikeuttanut se, että sähkönkysyntä ei ole kasvanut odotetusti ja se on joutunut ostamaan kalliilla sähköä yksityisiltä voimantuottajilta, mutta ei ole onnistunut löytämään ostajia ylijäämäsähkölle.  Ongelmia on syntynyt siitä huolimatta, että hallitus nosti tänä vuonna kuluttajille myytävän sähkön hintaa. Yhteensä PLN saa valtiolta tänä vuonna subventioita 3,7 mrd. USD.

Indonesian hallituksen mukaan valtion budjetista pystytään kattamaan vain 41,3 % kunnianhimoisen infrastruktuuri-investointiohjelman kustannuksista eli yli puolet rahoituksesta pitäisi saada haalittua kasaan yksityisiltä investoijilta.  

Average (0 Votes)
No comments yet. Be the first.