Country outlook
Market area:
Industry:

Indonesia nostaa tuontiveroja taistelussa kasvavaa vaihtotaseen vajetta vastaan

06.11.2018
Indonesian rupia on devalvoitunut tänä vuonna n. 10% ja vaihtotaseen vaje on ollut kasvussa. Vaihtotaseen vajeen kasvun hillitsemiseksi Inodnoesia on nostanut kulutustavaroiden tuontiveroja, laajentanut biodieselin sekoitusvelvoitetta ja lykännyt eräitä infrastruktuurihankkeita. Toimien ei uskota vaikuttavan suomalaisyritysten keski- ja pitkän aikavälin lupaaviin näkymiin Indonesian markkinoilla. Valuutan devalvoituminen saattaa kuitenkin vaikuttaa lyhyellä tähtäimellä suomalaisyritysten Indonesian toimintoihin. Maan makrotalous- ja finanssipolitiikan uskottavuus ei ole toistaiseksi ollut uhattuna toimien takia.

Yhdysvaltojen korkojen nousu ja kauppapoliittiset jännitteet ovat näkyneet Indonesian rupian devalvoitumisena. Rupian arvo suhteessa Yhdysvaltojen dollariin on laskenut vuoden alusta yli 10%. Hallituksella on reagoida kansainvälisen talouden haasteisiin lykkäämällä eräitä suuria infrastruktuurihankkeita, korottamalla biodieselin sekoitusvelvoitetta ja kulutustavaroiden tuontiin kohdistuvien verojen korotuksella. Tavoitteena on  vaihtotaseen vajeen kasvun hillitseminen. Vaihtotaseen vaje oli heinäkuun lopussa 2,3 % BKT:stä. Tuontiveron korotuksen vaikutuksen vaihtotaseeseen jäävän pieneksi, koska vaihtotaseen vajetta on syventänyt pääasiassa pääomatavaroiden ja raaka-aineiden tuonnin kasvu ja hintojen nousu. Pelkästään öljyn ja kaasun kaupassa Indonesialle kertyi elokuun loppuun mennessä yli 8 miljardin Yhdysvaltojen dollarin vaje. Indonesian talous on säilynyt vakaana haasteista huolimatta uskottavan makrotalous-, finanssi- ja rahapolitiikan ansiosta. Ekonomistit eivät näe merkittäviä riskejä  finanssimarkkinoilla tai ulkomaisissa veloissa (julkiset ja yksityiset ulkomaiset velat 34%/BKT). Suurimpia riskejä on talous- ja kauppapolitiikan kääntyminen aiempaa protektionistisemmaksi, mikä rokottaisi talouden kasvupotentiaalia.

Indonesian hallitus on nostanut vaihtotaseen vajeen kasvun hillitsemisen näkyväksi talouspoliittiseksi tavoitteekseen.  Siirtyminen keski- ja pitkänvälin tavoitteita painottavasta lähestymistavasta välittömien paineiden hillintää liittyy Yhdysvaltojen koron noston ja kauppapoliittisten jännitteiden aiheuttamaan kansainvälisen toimintaympäristön muutokseen. Tämä on heijastunut myös Indonesian talouteen hallituksen kannalta epäotollisena aikana ensi vuoden presidentin ja parlamenttivaalien alla. Indonesian valuutta on devalvoitunut suhteessa Yhdysvaltojen dollariin yli 10 %:lla vuoden alun jälkeen. 
Vaihtotaseen vaje oli vuositasolla kesäkuun lopussa Maailman pankin mukaan 2,3 %:iin BKT:stä. Myös ulkomaan kauppa oli heinäkuun loppuun mennessä reilut 3 mrd. USD alijäämäinen vahvan tuonnin kasvun seurauksena. Tuonti on kasvanut tänä vuonna 24,5 %:n ja vienti 11,4 %. Vaihtotaseen vaje laski viime vuoden lopulla jo 1,7 %:iin BKT:stä, mutta on sittemmin kääntynyt kasvuun paljolti kansainvälisessä ympäristössä tapahtuneiden muutosten seurauksena. Vajeen kasvua pyritään suitsimaan kolmella tavalla:
Infrastruktuurihankkeita lykätään. 
Asettamalla 20 % biopolttoaineen sekoitevelvoite kaikelle Indonesiassa myytävälle dieselille mukaan lukien subventoimattomat polttoaineet.
Korottamalla maahantuojilta perittävää erillistä tuloveroa ja laajentaa tuotteiden ryhmää, jolta veroa peritään. 

1.Infrastruktuurihankkeiden lykkäys

Infrastruktuurihankkeiden lykkäys koskee etenkin sähköntuotantoa, jossa hallitus ilmoittaa tinkivänsä tavoitteestaan rakentaa vuosikymmenen loppuun mennessä lisätuotantokapasiteettia kaikkiaan 35 GW:tä. Virallisen ilmoituksen mukaan tavoitetta lasketaan 15,2 GW:llä, mikä vastaa n. 25 mrd. Yhdysvaltojen dollarin investointia ja tuottaa energia- ja luonnonvaraministeriön mukaan 10 mrd. Yhdysvaltojen dollarin säästön. Samalla meneillään olevien sähkön tuotantohankkeiden hankintoja pyritään mahdollisuuksien mukaan lykkäämään. Myös muissa infrastruktuurihankkeissa on otettu lähtökohdaksi menneillään oleviin hankkeisiin keskittyminen ja hankkeiden lykkääminen, joita ei ole vielä saatu käynnistettyä. 

2.Biodieselin sekoitusvelvoite

Indonesiassa on ollut jo ennestään 20 %:n sekoitusvelvoite subventoidulle dieselille. Nyt tuota velvoitetta laajennetaan koskemaan kaikkea Indonesiassa myytävää dieseliä. Hallitus arvio saavansa näin jopa 2,3 mrd. USD:n säästön, koska bioraaka-aineena käytetään kotimaista palmuöljyä. Tämä johtuu siitä, että Indonesia joutuu tuomaan noin puolet tarvitsemastaan raakaöljystä ja myös jalostamokapasiteetti kattaa vain reilut puolet kotimaisesta tarpeesta. Öljyn ja kaasun kauppatase oli heinäkuun lopussa 6,6 mrd. USD alijäämäinen, mikä on 43 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Valtion talouden kannalta polttoainetilannetta heikentää se, että hallitus jäädytti viime vuonna subventoitujen polttoaineiden hinnat ja asetti kaikki polttoaineet hintasäännöstelyn piiriin, mikä omiaan heikentämään valtion taseita. Toimenpiteen taustalla ovat lähestyvät vaalit. 

3.Maahantuojien eritystuloveron korotus

Indonesiassa on ollut käytössä jo muutaman vuoden ajan eritystulovero, joka peritään maanhan tuojien tuloksesta tuontituotekohtaisesti. Listalla on ollut kaikkiaan jopa 800 tuotetta. Nyt hallitus on päättänyt laajentaa veron piiriin kuuluvien tuotteiden ryhmää kaikkiaan 1147 tuotteeseen ja korottaa samalla tulojen perusteella perittäviä veroja.  Tuotteet ovat hallituksen mukaan sellaisia joilla ei ole kansantaloudellista merkitystä tai joilla on kilpailevaa kotimaista tuotantoa ja joilla ei ole merkitystä Indonesian oman teollisuuden kannalta. 
Tämän myötä veroja on määrä nostaa seuraavasti:
210 tuotteen vero nousee 7,5 %:sta 10 %:iin tähän ryhmään kuuluu mm. autoja ja moottoripyöriä
219 tuotteen vero nousee 2,5 %:sta 10 %:iin.  Tähän ryhmään kuuluvat kulutuselektroniikka, ilmastointilaitteet, kosmetiikka ja henkilökohtainen hygienia
718 tuotteen vero nousee 2,5 %:sta 7,5 %:iin Tämä korotus koskee mm. renkaita, rakennusmateriaaleja, audiovisuaalisia laitteita, vaatteita ja tekstiilejä.
Tuontitavaroiden edelleen myynnistä saatavista tuloista perittävä lisävero ei rasita teollisuutta, joka käyttää tuontitavaroita raaka-aineena edelleen jalostuksessa.  Lisäksi myynnistä joudutaan maksamaan 10 %:n arvonlisävero. Kun lisäksi otetaan huomioon Indonesian rupian devalvoituminen, niin hintojen nousu saattaa muodostua ennen pitkää huomattavaksi.

4.Indonesian taseiden vajeiden taustalla talouden rakenne ongelmat


Indonesian talouden perusta on edelleen vakaa. Maa on saanut kiitosta etenkin hyvin hoidetusta makrotalous- ja rahapolitiikastaan sekä finanssipolitiikastaan. Tästä huolimatta Indonesian valuutta rupia on devalvoitunut suhteessa Yhdysvaltojen dollariin vuoden alusta lähtien yli 10: %:lla. Devalvoitumista selittävät paljolti ulkoiset tekijät eli Yhdysvaltojen keskuspankin koron nostot ja kauppapoliittiset jännitteet. Tässä tilanteessa Indonesian keskuspankki on pyrkinyt turvamaan sen, että vääjäämättä edessä oleva valuutan devalvoituminen olisi hallittua sitoutumatta mihinkään tiettyyn valuuttakurssiin, mistä se on saanut kiitosta mm. Maailman pankin ekonomisteilta. Lisäksi keskuspankki on nostanut ohjauskorkoaan useaan otteeseen. Niinpä rupian devalvoituminen on toistaiseksi ollut hallittua. Vuoden lopulla saattaa olla edessä vielä lisää koron nostoja. 
Ulkoisessa toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ovat heijastuneet suhteellisen nopeasti rupian kurssiin paljolti rakenteellisista tekijöiden takia.  Indonesia rahoittaa vaihtotaseen vajeensa ensisijaisesti portfolio investointien avulla.  Valtion rupiamääräisestä velasta peräti 40 % on ulkomaisten investointien hallussa. Suorien ulkomaisten investointien määrä on lisäksi suhteellisen pieni ja niistäkin varsin pieni osa on varsinaisia teollisia investointeja.
 Lisäksi Maailman pankin ekonomistien mukaan Indonesian valuuttakurssi on ollut yliarvostettu suhteessa talouden tuottavuuteen. Tämä on perua vahvasta kasvusta viime vuosikymmenen resurssivetoisen Maailman talouden kasvun kaudelta, josta Indonesia hyötyi runsaiden luonnonvarojensa ansiosta.
 Indonesian vaihtotaseen vaje oli ylijäämäinen Aasian talouskriisin jälkeen aina vuoteen 2011 saakka. Tämän myötä maan yleinen kustannustaso kuitenkin nousi talouden suorituskykyä korkeammalle tasolle eikä valuuttakurssi enää vastannut työn tuottavuutta verrattuna kilpailijoihin.  Tämä ei järkyttänyt merkittävästi talouden yleistä tasapainoa, koska Indonesian talous on suhteellisen huonosti integroitunut kansainväliseen talouteen. Tämä näkyy siinä, että viennin arvo suhteessa BKT:hen on jäänyt viime vuosina alle 20 %:iin. Sen sijaan yksityisen kulutuksen osuus on ollut yli 56 % BKT:stä.  
Talouden suorituskykyyn nähden varsin vahva valuutta on hyödyntänyt kulutusvetoista talouskasvua, koska huomattava osa kulutuksesta on kohdistunut tuontitavaroihin. Valuutan yliarvostuksen purkautuminen on ollut odotettavissa tavalla tai toisella ennen pitkää. Nyt ulkoiset tekijät ovat käynnistäneet tämän prosessin. Vahvan dollarin takia valuuttakurssin muutos saattaa ylikorostua. Tämä on Indonesialle samaan aikaan niin mahdollisuus kuin haaste. 
Hallitus on ottanut tuonnin rajoittamisen julkisuudessa näkyväksi kaikkia kansalaisia koskettavaksi keinoksi taistella vaihtotaseen ja kauppataseen vajetta vastaan. Kohteeksi on valittu kulutustavarat. Tuonnista kuitenkin 75 % on raaka-aineita ja 15,7 % pääoma hyödykkeitä. Kulutustavaroiden osuus on vain 9,2 % tuonnista. 
Maailman pankin analyysin mukaan suuri osa kauppataseen alijäämästä johtuu siitä, että Indonesian laajassa kaivosteollisuudessa Investoinnit ovat lähteneet vihdoin käyntiin raaka-aineiden hintojen nousun myötä. Viime vuoden lopun ja tämän vuoden alun myönteinen investointien kasvu on näkynyt ulkomaisina laitehankintoina. Indonesiassa on meneillään myös mittavia infrastruktuurihankkeita, mikä on omiaan kasvattamaan raaka-aineiden ja koneiden tuontia. Tästä näkökulmasta kauppataseen vajeen taustatekijät eivät anna syytä suureen huoleen. Myös kulutustavaroiden tuonti on tänä vuonna kasvanut voimakkaasti, mutta sen taustalla saattavat vaikuttaa myös kausiluontoiset tekijät ja maahantuojien varautuminen rupian kurssin heikkenemiseen. 
Valuuttavaranto on supistunut tänä vuonna 14 mrd. USD:lla. Se riittää edelleen kattamaan lähes 7 kuukauden tuonnin. Keskuspankki on lisäksi varautunut tarvittaessa tukemaan valuuttavarantoa ulkomailta saatavan lisärahoituksen turvin.
Talouden rakenneongelmat näkyvät investointien osalta siinä, että vientiteollisuudessa investoinnit eivät ole kasvaneet merkittävästi. Rupian devalvoituminen saattaakin auttaa vientiteollisuuden investointien pääsyä vauhtiin. Tämä heijastaa myös sitä, että teollisuuden osuus on vain noin 20 % BKT:stä.  Viennin rakenne kuvastaa osaltaan tätä Indonesian haastetta. Kivihiilen ja palmuöljyn osuus Indonesian viennistä on yli 25 %. Maan vienti on muutenkin edelleen raaka-ainevetoista. 
Suorien ulkomaisten investointien määrä näkyy myös tavassa, jolla Indonesia rahoittaa vaihtotaseen vajeensa. Se tapahtuu pääasiallisesti portfolio – investointien kautta, sillä esimerkiksi Indonesian rupiamääräisestä valtion velasta noin 40 % on ulkomaalaisten sijoittajien hallussa. Niinpä jo tämän takia valuuttakurssi reagoi hyvin herkästi Yhdysvaltojen korkojen nousuun, jos sijoittajat vetävät pois sijoituksiaan Indonesiasta ja siirtävät niitä Yhdysvaltojen markkinoille.
Indonesian alttius finanssimarkkinoiden muutoksille on paljolti rakenteellista. Niinpäö sen on vaikea muuttaa asian tilaa nopeasti. Jo aloitetut rakenteelliset uudistukset toimivat kuitenkin tähän suuntaan. Maailman pankin liiketoimintaympäristötilastossa Indonesia on parantanut sijoitustaan vuoden 2014 120. sijalta 72. sijalle. Teollisuuden kehittäminen on hallituksen erityinen talouspoliittinen prioriteetti. Säädösympäristöä on liiketoiminalle myönteisemmäksi. Finanssipolitiikka on realistista ja budjettivajeita on haasteista huolimatta onnistuttu pienentämään huolimatta siitä, että vaalit näkyvät subventioiden kasvuna niin tämä kuin ensi vuoden budjeteissa.  Niinpä Indonesian on mahdollista selvitä kunnialla meneillään olevasta epävakaammasta ajasta kansainvälisillä finanssimarkkinoilla. 
Ekonomistit pitävät kotimaisen finanssikriisin riskiä pienenä., sillä finanssisektori on vielä suhteellisen kehittymätön suhteessa kansantalouden kokoon ja markkinat ohuet. Myös yksityisen sektorin ulkomaisten luottojen uskotaan olevan hallinnassa. Lisäksi keskuspankki on alentanut valuuttapositioiden suojauskynnystä. Se kehotti jo viime vuoden lopulla yrityksiä suojaamaan ulkomaan valuuttamääräisiä vastuitaan.  Suojaus on myös aiempaa edullisempaan. Yhteensä  Indonesiassa on ulkomaan valuuttamääräistä velkaa 34% BKT:stä, mistä noin puolet on yksityistä ja puolet julkista velkaa. 
Olennaista pitemmän päälle on, että tuontiverojen nosto ja vastaavat toimet jäisivät väliaikaiseksi. Vaalien takia jäädytetyt polttoaineiden hinnat pitäisi niin ikään saada palautumaan lähemmäksi markkinahintoja heti vaalien jälkeen. Tämä helpottaisi myös valtion talouden tasapainoa ja vapauttaisi varoja muihin tarpeellisiin investointeihin. Hallitus jäädytti paljolti osana vaalikampanjaansa polttoaineiden hinnat jo viime vuonna ensi vuoden loppuun saakka, mikä on tullut nousevien öljyn hintojen takia valtiolle kalliiksi.
Indonesian tuontia suojaavat viimeaikaiset toimet ovat olleet esillä EU:n päällikkö- ja talousneuvosten ryhmissä. Pohdinta on käynnistetty keinoista, joilla tuoda EU:n huolet esiin indonesialaisille. 


Average (0 Votes)
No comments yet. Be the first.