Country outlook
Market area:
Industry:

Indonesian vuoden 2019 budjetissa korostuu vakaus

06.11.2018
Vakaus on Indonesian ensi vuoden talouspolitiikan prioriteetti. Hallitus jatkaa varovaista finanssipolitiikkaansa ja pyrkii supistamaan budjettivajeen 1,84 %:iin BKT:stä vuoden 2018 reilusta 2 %:sta. Talouden odotetaan kasvavan 5,2 % ja inflaation pysyvän kurissa huolimatta rupian devalvoitumisesta 10 %:lla suhteessa Yhdysvaltojen dollariin. Budjettia pidetään realistisena. Uskottava finanssi- ja makrotalouspolitiikka pitävät yllä luottamusta Indonesian talouteen. Ennusteriskit johtuvat paljolti ulkoisista tekijöistä etenkin Yhdysvaltojen keskuspankin korkopolitiikasta ja kauppapoliittisista jännitteistä.

Vakaus keskeisimmäksi talouspoliittiseksi tavoitteeksi

Indonesian hallituksen vuoden 2019 budjettiesityksen tavoitteena on vakaus. Maailman finanssimarkkinoiden lisääntyvän epävakauden ja kauppapoliittisten paineiden seurauksena hallitus on tinkinyt kasvutavoitteestaan ja haluaa jatkaa budjettivajeensa supistamista vastapainona kasvavalle vaihtotaseen vajeelle. Budjettivajeen odotetaan supistuvan 1,84 %:iin tämän vuoden 2,1 %:sta. Tällä toimella halutaan pitää yllä maan finanssipolitiikan kansainvälistä uskottavuutta. Budjettiesitykset on ollut tapana hyväksyä parlamentissa hallituksen esittämienlinjausten mukaisesti. Pientä hienosäätöä on saatettu tehdä joidenkin momenttien osalta rikkomatta esityksen raameja. 
Hallitus odottaa tulojen kasvavan 12,6 %:lla. Menoihin on tarkoitus käyttää reilut 10 % tätä vuotta enemmän. Budjetin loppusumma on n. 166 mrd. USD. Kansalaisten hyvinvointi ja köyhyyden vähentäminen nousevat budjetin tärkeimmäksi prioriteetiksi osaltaan edessä olevien vaalien seurauksena. Sosiaaliturvaan on määrä ohjata varoja noin kolmanneksen enemmän kuin viime vuonna. Myös kylärahastot saavat yli 20 % enemmän varoja. Näillä rahoilla rahoitetaan paljolti paikallishallintoa. Koulutukseen ja terveydenhuoltoon ohjataan varoja menojen keskimääräistä kasvua enemmän. Sen sijaan viime vuonna prioriteettina ollut infrastruktuurin rakennusbudjetti kasvaa vain 2,4 % 28,8 mrd. USD:hen. Se säilyy kuitenkin lähes yhtä suurena kuin Indonesian koulutusbudjetti. Infrastruktuurin osuus kokonaisbudjetista tulee olemaan edelleen 17,2 %, kun sosiaalitukien osuus jää 15,6 %.iin. Sosiaalitukia saa jopa 40 % väestöstä. Merkittävästi tulevat kasvamaan myös energian hintojen subventiot hallituksen jäädytettyä hinnat jo viime vuoden lopulla osana ensi kevään vaalikampanjaansa. Näihin subventioihin on budjetoitu 65 % tätä vuotta enemmän yhteensä n. 11 mrd. USD. 

Budjetille myönteinen arvio realistisuudesta

Maailman pankki pitää Indonesian hallituksen budjettia realistisena. Se ennustaa talouskasvun jäävän ensi vuonna samalle tasolle kuin tänä vuonna eli 5,2 %:iin. Sen mukaan Indonesian talouden näkymät ovat valoisat kansainvälisestä epävarmuudesta huolimatta. Toisella neljänneksellä Indonesian talouskasvu kiihtyi 5,3 %:iin yksityisen ja julkisen kulutuksen vetäminä. Tätä tukivat hyvällä tasolla säilyneet investoinnit, vakaa inflaatio (3,3 %) ja positiivinen vire työmarkkinoilla.  Talouden perustekijöiden vakaus piti yllä luottamusta Indonesian taloutta kohtaan. Yhdysvaltojen korkojen nousu ja kauppapoliittiset jännitteet näkyivät lähinnä Indonesian ulkoisissa taseissa. 

Vaihtotaseen vaje kasvussa

Indonesian vaihtotaseen vaje kasvoi kesäkuun loppuun mennessä 2,3 %:iin BKT:stä. Valuuttakurssi on paljolti Yhdysvaltojen keskuspankin koron nostojen seurauksena laskenut n. 10 %:lla tänä vuonna. Indonesian valuutan herkkää reagointia selittää osaltaan se, että vaihtotaseen vaje rahoitetaan paljolti portfoliosijoitusten avulla. Tätä kuvastaa se, että valtion rupiamääräisistä velkakirjoista noin 40 % on ulkomaisten sijoittajien hallussa. Valtion velka on kuitenkin edelleen hallinnassa. Se on alle 30 % BKT:stä. Ulkomaista velkaa on n. 34 % BKT:stä, mistä puolet on yksityistä ja puolet julkista velkaa.  Kun ulkomaiset sijoittajat siirtävät sijoituksiaan pois maasta ja Indonesialaiset viejät välttävät vaihtamasta tulojaan paikalliseksi valuutaksi odottaessaan kurssin laskua, niin tämä näkyy varsin nopeasti rupian kurssissa. Toisaalta keskuspankki on korkopolitiikallaan ja kriittisiin hetkiin ajoitetuilla pienillä interventioilla onnistunut hillitsemään rupian devalvoitumista siten, että se tilanne on säilynyt hallinnassa eikä Indonesiassa ole ajauduttu kriisitunnelmiin.  Lisäksi keskuspankki on sallinut aiempaa laajemmin erilaisten johdannaisten käytön valuuttapositioiden suojaamiseen. Vakaa makrotalous- ja finanssipolitiikka ovat olleet ankkurit, jotka ovat haasteista huolimatta pitäneet yllä luottamusta Indonesian talouteen.  

Valuutan lisädevalvoituminen mahdollista

Paine Indonesian valuutta kohtaa tulee todennäköisesti jatkumaan, koska sen finanssimarkkinat ovat edelleen ohuet, viennin osuus BKT:stä on suhteellisen alhainen ja suorien ulkomaisten investointien osuus on talouden kokoon nähden pieni. Niinpä rupian lisädevalvoitumista ei voida sulkea pois laskelmista. 
Devalvoituminen saattaa kuitenkin auttaa hallitusta keski- ja pitkällä aikavälillä vauhdittamalla Indonesian tarvitsemia rakenneuudistuksia ja parantamalla kotimarkkinateollisuuden kilpailukykyä. Rakenne uudistuksista keskeisimpiä on teollisuuden osuuden kasvattaminen Indonesian taloudessa, verouudistus ja finanssimarkkinoiden kehittäminen. 

Kauppatase kääntyy alijäämäiseksi

Indonesian kauppatase on kääntynyt tänä vuonna selvästi alijäämäiseksi vahvan tuonnin kasvun seurauksena. Syynä tähän on etenkin öljyn hintojen nousun ja laite- ja konetuonnin lisääntyminen investointien kasvun seurauksena. Indonesia tuo keskimäärin yksi kaksi kertaa enemmän öljyä ja kaasua kuin se vie. 
Toisaalta kauppataseista riippumatta Indonesian vaihtotase on ollut alijäämäinen vuodesta 2011 lähtien, koska vaihtotaseen alijäämän taustalla vaikuttavat talouden rakenteelliset tekijät. Toki kauppataseen kääntyminen vajeelliseksi myös osaltaan syventää vajetta. Yksi tärkeimmistä rakenteellisista ongelmista on, että Indonesia rahoittaa vaihtotaseen vajeen pääasiassa portfolio investoinneilla suhteellisen alhaisella tasolla säilyneiden suorien ulkomaisten investointien sijasta. Ulkomaiset investoinnit olivat viime vuonna yhteensä 32 mrd. USD, mutta jäävät tänä vuonna tätä alemmalle tasolle.
Kaikesta huolimatta Maailman pankki arvioi, että tämän vuoden vaihtotaseen vaje tulee jäämään 2,4 %:iin BKT:stä. Indonesialla on myös edellytykset pitää vaihtotaseen vaje tällä tasolle ensi vuonna ja taloudellisen tilanteen salliessa supistaa hieman vajetta arvioidaan Maailman pankissa. 


Average (0 Votes)
No comments yet. Be the first.