Country outlook
Market area:
Industry:

Indonesiasta Kaakkois-Aasian suurin digitaalinen talous - verkkopohjaiset palvelut vahvassa kasvussa

04.07.2018
Indonesiasta on tullut yksi maailman merkittävimmistä digitaalisen talouden kasvumarkkinoista. Hallitus on asettanut tavoiteeksi nousta Kaakkois-Aasian suurimmaksi digitaaliseksi taloudeksi vuoteen 2020 menessä. Sosiaalisella medialla on Indonesiassa jo yli 130 miljoonaa käyttäjää. Sähköistä kävi viime vuotena 35 miljoonaa indonesialaista. Suurimmat alan toimijat levittäytyvät jo muihin Kaakkois-Aasian maihin. Allalle tehdään lähivuosina mittavia investointeja, mikä tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisyrityksille niin infrastruktuurissa, palveluissa kuin teollisuuden ja muiden toimintojen digitalisatiossa.

Indonesia pyrkii Kaakkois-Aasian suurimmaksi digitaaliseksi taloudeksi

Indonesian hallitus asetti vuonna 2015 tavoitteekseen nousta Kaakkois-Aasian suurimmaksi digitaaliseksi taloudeksi vuoteen 2020 mennessä. Digitaalisen talouden arvomääräiseksi tavoitteeksi asetettiin 130 mrd. USD. Lisäksi tavoitteena on 1000 uuden start-up yrityksen perustaminen. 
Marraskuussa 2016 hallitus julkisti 14. Talousreformipakettinsa, jonka avulla pyritään tukemaan eri tavoin sähköistä kauppaa, luovaa taloutta ja luomaan paremmat edellytykset start-up yritysten perustamiselle. Tätä täydennettiin elokuussa 2017 julkistamalla sähköistä kauppaa koskevan tiekartta. Keväällä 2018 hallitus julkisti digitaaliseen talouteen siirtymiseen liittyvät teollisuuspoliittiset tavoitteensa. Ohjelma nimettiin" neljänneksi teolliseksi vallankumoukseksi". Sen ytimessä on digitaalisen teknologian avulla tapahtuva tuottavuuden parantaminen.  
Teollisista sektoreista hallitus aikoo keskittyä etenkin elintarviketeollisuuteen, kemian teollisuuteen (petrokemia ja lannoitteet), tekstiiliteollisuuteen, autoteollisuuteen ja elektroniseen teollisuuteen. Digitalisaation ohessa teollisuuden osuus on määrä nostaa 21–26 %:iin Bkt:stä ensi vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Teknologista kehitystä tuetaan mm. lupaamalla yrityksille oikeus vähentää tutkimukseen ja kehitykseen sijoitetut varat verotuksessa jopa kaksinkertaisesti. Lisäksi on luvassa verovapaita vuosia saatujen investointien vastapainoksi. Hallitus on myös helpottanut työlupabyrokratiaa, vaikka lupien ehtoja ei ole helpotettu.  Näin pyritään saamaan muun ohessa Indonesiaan ulkomaalaisia asiantuntijoita, joita tarvitaan uuteen teknologiaan siirtymisen onnistumisen turvaamiseksi. Hallitus on ilmoittanut, että se aikoo asentaa 5G verkon yhdelle erikoistalousalueelle. Muualla maassa jatketaan edelleen 4G verkon rakentamista, joka kattaa toistaiseksi vain murto-osan Indonesiasta. 
Keskeinen haaste Indonesialle on ollut heikko työn tuottavuus. Maa on nousevien kehitysmaatalouksien listan häntäpäässä työntuottavuuden osalta. Tosin Intiassa työn tuottavuus on vieläkin heikompaa. Osaltaan tämä heijastaa maatalouden koneellistamattomuutta, sillä maatalous on edelleen Indonesiassa suurin vähäosaisen väestön työnantaja. Kiinassa työntuottavuus on kuitenkin lähes kaksi kertaa parempi kuin Indonesiassa, vaikka siellä on seitsemän kertaa Indonesiaa enemmän asukkaita. Niinpä ILO:n selvityksen mukaan jopa 56,2 % Indonesian työpaikoista on uhanalaisina automaation seurauksena. Indonesiassa on ylitarjontaan kouluttamattomasta tai heikosti koulutetusta työvoimasta. Samaan aikaan ICT-taitoja vaativien työpaikkojen määrä kasvaa 2,6 % nopeammin kuin huonosti koulutettujen työpaikkojen määrä. 
Hallitus pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin perustamalla Development Fund'in ja Unemployment Fund'in. Työttömyysrahasto on sosiaalivakuutuksen tyyppinen rahasto kun taas kehitysrahaston tavoitteena on koulutuksen parantaminen ja taitojen kehittäminen digitaaliseen talouteen siirtymisen tukemiseksi.

Mobiiliin teknologiaan kiintyneet kansalaiset digitaalisen kehityksen ajureina

Indonesiassa digitaalisen talouden mukaan tuomat mahdollisuudet ovat mullistaneet maan reaalitaloutta jo usean vuoden ajan kiihtyvään tahtiin. Ehkä konkreettisin esimerkki tästä on moottoripyörätaksi palvelu. Indonesialainen Go-Jek käynnisti moottoripyörätaksi palvelunsa vuonna 2010. Tällä hetkellä yrityksen arvo ylittää jo miljardi Yhdysvaltojen dollaria ja moottoripyörien lisäksi myös autot ovat mukana palvelussa. Yrityksellä on yli 400.000 kuljettajaa. 125.000 kauppaa ja ravintolaa on mukana sen elintarvike- ja tavaran kuljetuspalvelussa. Yritys on ostanut lisäksi maksu- ja pankkipalvelualustoja. Maksupalvelulla suuri kysyntä maassa, jossa vain 4 %:lla väestöstä on luottokortti. Käytännössä Go-Jek'stä on jo kehittynyt sähköisen kaupan ja palvelujen tavaratalo. 
Go-Jek:lla ei ole ollut ongelmia saada ulkomaista pääomaa. Sen omistajiin kuuluvat mm. kiinalainen Tencent ja yhdysvaltalaiset pääomarahastot KKR ja Warburg Picus sekä Google'n emoyhtiö Alphabet. Yritys on laajentamassa tänä vuonna toimintaansa myös Filippiineille, Singaporeen, Thaimaahan ja Vietnamiin. Investoinnin yhteisarvo on 500 miljoonaa USD. Samaan aikaan sen kilpailija singaporelainen Grab osti vastikään Uberin Kakkois-Aasian toiminnot. Tämä on synnyttänyt markkinaraon, jota Go-Jek pyrkii heti tuoreeltaan hyödyntämään.   Grab on vastannut kilpailuun ilmoittamalla käynnistävänsä Singaporesssa Grabfood kuljetuspalvelun. Ruoka on ollut Indonesiassa paljon käytetty Go-Jekin palvelu. 
Sähköinen kauppa on ollut viime vuosina vahvassa kasvussa. Indonesialainen Tokopedia ohitti viime vuonna singaporelaisen Lazadan suosituimpana sähköisen kaupan alustana Indonesiassa. Viime vuonna sähköisen kaupan alustat saivat Indonesiassa yhteensä 11 miljoonaa uutta asiakasta. Yhteensä asiakkaita oli 35 miljoonaa. Markkinoiden houkuttelevuudesta kertoo se, että Tokopedia keräsi viime vuonna 1,1 mrd. USD lisää pääomaa. Johtava investoija oli kiinalainen Alibaba. Se on tällä hetkellä Tokopedian suurin osakkeen omistaja. Alibaba kontrolloi käytännössä Tokopedian kilpailijaa Lazadaa, josta se omistaa jo 83 %.  Uusina tulokkaina markkinoilla ovat singaporelainen Shopee ja kiinalainen JD.com. Shopee aloitti toimintansa Indonesiassa vasta vuoden 2015 lopussa ja on jo nyt Indonesian kolmanneksi suurin sähköisen kaupan markkinapaikka. Matkapalveluja tarjoava Traveloka keräsi viime vuona 500 miljoonaan USD uutta pääomaa. Sijoittajiin kuuluivat mm. Expedia ja kiinalainen JD.com. Hyvin menestyneellä Travelokalla katsotaan olevan mahdollisuuksia laajentua muiden Kaakkois-Aasian maiden matkailumarkkinoille.

Ulkomaiset investoinnit digitaaliseen talouteen kasvussa

Sähköisen kaupan kasvu on ollut valtaisaa. Vuonna 2017 vähintään kerran sähköisiä ostoksia tekevien kansalaisten määrä kasvoi 60 %. Toisaalta ostosten koot ovat vielä pieniä ja sähköisen kaupan osuus kaupan koko liikevaihdosta jää muutamaan prosenttiin. Sektori sai kuitenkin viime vuonna ulkomaisia investointeja yhteensä 4,8 mrd. USD eli lähes kaksi kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Huomattava osa ulkomaisten sijoitusten kasvusta viime vuonna olikin sähköisen kaupan ansiota. Sähköisen kaupan liikevaihto saattaa yli kaksinkertaistuvan nykyisestä vuoteen 2020 mennessä, jolloin sen arvo olisi n. 16,4 mrd. USD. 
Indonesiassa on yhteensä 130 miljoonaa sosiaalisen median aktiivista käyttäjää. Facebookin käyttäjiä on neljänneksi eniten maailmassa. Internet verkko kattaa kuitenkin vain 34 % Indonesian alueesta. Kiinteän laajakaistaverkon kate on vain 2,5 % väestöstä. Internet-sopimuksia on 22 %:lla väestöstä. Niinpä nettiä ja sosiaalista mediaa käytetäänkin useimmiten älypuhelinten kautta. Kaikkiaan puhelin liittymiä Indonesiassa on 157 % suhteessa väestön määrään, mutta alle puolet liittymistä on älypuhelin liittymiä. Älypuhelimet saavat kutienkin joka vuosi miljoonittain uusia käyttäjiä.  Älypuhelinten osuus verkon käytöstä on selvitysten mukaan n. 73 %.  Mm. Nokian tuotemerkillä puhelimia valmistavalla Hmd Globalilla on älypuhelintehdas Indonesiassa.

Mittavat infrastruktuurihankkeet

Indonesian hallitus on käynnistänyt Palapa Ring suurhankeen 35.000 km pitkän kaapeliverkon rakentamiseksi. Se tulee valmistuessaan kattamaan merenalaisen ja maan päällisen kaapeliverkon kautta Indonesian koko alueen Sumatralta Länsi-Papualle. Hankeen etenemisen myötä Indonesia saattaa saada vuoteen 2020 mennessä 50 miljoonaa uutta verkon käyttäjää, jos investoinnit etenevät siten, että verkon kattavuus saadaan nousemaan 53 %:iin väestöstä. Seuraavassa vaiheessa hankkeeseen kuuluu monitoimisatelliitin laukaisu, joka integroi Palapa Ring-hankkeessa mukana olevat verkot.

Sosiaalisesta mediasta tullut tärkeä poliittinen areena

Älypuhelimet ovat tulleet mukaan niin Indonesian kansalaisten kuin poliitikkojen jokapäiväiseen elämään. Presidentti Joko Widodolla on 8,2 miljoonaa facebook seuraajaa. Twitterissä presidentillä on yli 10 miljoonaa seuraajaa eli eniten seuraajia koko Kaakkois-Aasiassa, kun taas hänen edeltäjällään presidentti ja kenraali evp. Yudhoyonolla on 9,9 miljoonaa seuraajaa Twitterissä. Whatappistä on tullut käytännössä sähköpostia tehokkaampi keino tavoittaa niin indonesian virkakuntaa kuin yksityisen sektorin edustajia.  

Start-upien tukeminen tärkeä prioriteetti

Singporen kupeessa sijaitsevalla Batamin saarella vihittiin maaliskuussa 2018 Nongsa Digital Park-hanke. Puistoon tavoitellaan yhteensä 500 miljoonaan Yhdysvaltojen dollarin investointeja. Yhteensä n. 100 hehtaarin alueen kattava puisto on Indonesian ensimmäinen suuri digitaalisen talouden hanke. Tavoitteena on luoda puiston avulla 10.000 uutta työpaikkaa. Puistoon on suunniteltu mm. 3 D elokuva- ja animaatiostudiota (Indonesiassa 80–90% verkon käyttäjistä käyttää sitä viihteen seuraamiseen). Nongsa Digital Park hankeen on määrä toimia myös Indonesian ja Singaporen välisenä digitaalisena siltana. Hankeen avajaisia juhlistettiin molempien maiden ministereiden johdolla.
Indonesiaan on perustettu yhteistyössä Singaporelaisten kanssa myös digitaalisten yritysten hautomo BLOCK71, jolla on Jakartassa 1500 m2 tilat. Hanketta vetävät yhteistyössä Singaporen yliopiston omistama NUS Enterprise ja Salim Group. Huomion arvoista on lisäksi, että uudet start-up yritykset eivät ole perinteisten perheiden hallussa, joilla on suuri painoarvo Indonesian taloudessa. Monia pääomarahastoja on jo mukana sijoittamassa aloittaviin yrityksiin. Näistä on esimerkkinä esim. 30 miljoonaan USD:N Convergeance Ventures, joka sijoittaa sähköiseen kauppaan, rahoitusteknologiaan, viestintään ja viihteeseen sekä alaa tukeviin teknologisiin ratkaisuihin.

Uusi Kyberturvallisuusvirasto

Indonesia on panostanut myös kyberturvallisuuden kehittämiseen. Vuonna perustettiin kansallinen kyberturvallisuusvirasto (National Cyber Security Agency). Indonesiasta käsin tehdään Aasian kolmanneksi eniten kyberhyökkäyksiä ja siihen itseensä kohdistuu viranomaisten mukaan noin 50.000 kyberhyökkäystä päivittäin. 
Nopeasta yhteiskunnan digitalisoitumisesta huolimatta Indonesia on jäänyt jälkeen televisiopalveluiden digitalisoinnissa. Tämä johtuu osaltaan siitä, että Indonesia ei ole saanut säädettyä asiasta lakia, vaikka laki aloite tehtiin jo vuonna 2010. Tällä hetkellä on epävarmaa saadaanko lakia aikaan ennen ensi vuoden parlamenttivaaleja. Tämä johtuu osaltaan siitä, että hallitus ei ole onnistunut löytämään kaikkien hyväksymää tasapainoa hankkeeseen liittyvien monien yksityisten ja julkisen intressin välille. Tämä liittyy mm. mainontaa. Pääsiallinen mainoskanava Indonesiassa on edelleen televisio, mihin liittyy huomattavia taloudellisia intressejä samoin kuin digitaalisen TV-toiminnan organisaatiomalliin ja omistussuhteisiin. Tämä on ollut omiaan hidastamaan alan kehitystä.  Kuvaavaa on, että Indonesiassa on televisio 95 %:lla väestöstä, mutta suoratoiston mahdollistava laite on vain 2 %:lla väestöstä. 

Aasian kehityspankki tukee Indonesian hallitusta digitalisaation hallinnassa

Digitalisaatio on edennyt Indonesiassa toistaiseksi paljolti kysyntävetoisesti. Hallituksen konkreettinen rooli on ollut varsin rajoitettu. Se on tullut mukaan vasta parin viime vuoden aikana antaen maalle digitaalisen vision ja poliittisen tuen uuden teknologian käyttöönotolle. Konkreettisten toimien osalta ollaan vasta lähtökuopissa. Nopeassa kehitysvaiheessa olevan sektorin hallinta edellyttää myös ajantasaisen tiedon saamista valitsevasta tilanteesta. Digitaaliseen kehitykseen liittyy merkittäviä niin teknisiä kuin sosiaalisia haasteita. Aasian Kehityspankki on tullut tässä hallituksen avuksi. Se teki joulukuussa 2017 sopimuksen tietopalvelusta ja teknisestä avusta Indonesian hallituksen kanssa. Kehityspankin on määrä tutkia uuden teknologian käyttöönoton vaikutuksia Indonesian talouteen ja tukea näin hallitusta sen kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamisessa.  
Myös IMF on ollut mukana tukemassa hallitusta. Sen suositukset prioriteeteiksi digitaalisen tulevaisuuden rakentamisessa ovat:
 
Infrastruktuurin parantaminen siten, että koko väestö pääsee hyötymään uudesta teknologiasta ja informaatiosta 
•Työntekijöiden valmiuksien ja taitojen kehittäminen etenkin digitaalisessa lukutaidossa digitaalisen talouden vaatimusten mukaisesti
•Ajantasaisen suoratoistolainsäädännön aikaansaaminen  
•Ulkomaisten yritysten rohkaiseminen tekemään investointeja Indonesiaan sekä ammattitaitoisen ulkomaisen työvoiman hyväksi käyttäminen kilpailun lisäämisessä ja innovaatioihin kannustamisessa.

 

Average (0 Votes)
No comments yet. Be the first.