Country outlook
Market area:
Industry:

Katsaus Namibian opetussektoriin

10.01.2019
Namibiassa opetussektorilla on tehty suuria muutoksia 28 vuoden aikana itsenäistymisen jälkeen. Tasokkaan opetusjärjestelmän ajatellaan olevan kehityksen peruskivi; koulutukseen panostamalla pyritään ratkaisemaan köyhyyden ja epätasa-arvon tuomat ongelmat. Yli neljäsosa valtion budjetista ohjataan opetukseen, mutta panostus ei heijastu oppimistuloksiin. Nyt ratkaisua etsitään ammatillisen koulutuksen saralta.
Etelä-Afrikan vallan aikana koulutusta säänneltiin Namibiassa sen mukaan, mihin yhteiskuntaluokkaan kuului. Etninen tausta vaikutti siihen, millaiseen opetukseen oli oikeus. Nykypäivän Namibiassa opetussektorille on ladattu paljon odotuksia. Tasokkaan opetusjärjestelmän ajatellaan olevan kehityksen peruskivi ja koulutukseen panostamalla pyritään ratkaisemaan köyhyyden ja epätasa-arvon tuomat ongelmat. Kansalliset kehityssuunnitelmat Vision 2030, National Development Plan 5 sekä Harambee Prosperity Plan asettavat opetukseen liittyviä tavoitteita. Tosiasiassa tilanne on kaukana siitä, mitä tavoitellaan. 
 
Opetussektorin lainsäädäntöä on uudistettu merkittävästi itsenäistymisen jälkeen. Education Act 16 (2001) korvasi Etelä-Afrikan valtakaudelta periytyneen lain (National Education Act 30 of 1980). Namibian perustuslaki ja Education Act asettavat tällä hetkellä puitteet kaikelle opetukselle. Opetussektorin lainsäädäntö on sirpaloitunutta ja toteutus on useamman eri viraston vastuulla. Tärkeitä lakeja ovat mm. University of Namibia Act 18 (1992), Higher Education Act 26 (2003), Namibia University of Science and Technology Act 7 (2015), Namibia Qualifications Authority Act 29 (1996) ja Vocational Education and Training Act 1 (2008). 
 
Namibia satsaa koulutukseen alueellisesti verrattuna paljon, noin 10 prosenttia GDP:stä. Näin ollen Namibia kuuluu maihin, jotka panostavat suhteellisesti eniten opetukseen. 2018/2019 valtion N$ 65 miljardin (noin neljä miljardia euroa) kokonaisbudjetista lähes 30 prosenttia suunnataan koulutukseen, josta peruskoulutukseen N$ 13,5 miljardia. Yksityistaloudet kuluttivat opetukseen N$ 5,6 miljardia eli noin 3,3 miljardia euroa vuoden 2017 aikana. Trendi on kasvussa, vaikka perusopetus on ilmaista. Tämä kielii yksityisopetuksen suosiosta. Yksityiskoulujen ajatellaan tarjoavan laadukkaampaa opetusta, ja usein tämä pitääkin paikkansa.
 
Suomikin on ollut mukana kehittämässä kansallista Education and Training Sector Improvement Programme (ETSIP) –ohjelmaa, jonka tavoitteena on parantaa opetuksen laatua ja tehokkuutta kautta linjan. ETSIP asettaa tavoitteita myös varhaiskasvatukselle ja ammatilliselle koulutukselle. Opetussektorilla on parhaillaan menossa peruskoulutuksen opetussuunnitelmien vaiheittainen uudistus, jonka on tarkoitus valmistua 2022. Lisäksi vuoden 2001 Education Act on juuri rantautunut parlamentin käsittelyyn ja uudistusten on tarkoitus tulla voimaan vielä tämän vuoden puolella. 
 
Opetussektorin rakenne
 
Namibiassa opetussektorista vastaavat kaksi linjaministeriötä: Ministry of Higher Education, Training and Innovation ministeri Itah Kandjii-Murangin johdolla ja Ministry of Education, Arts and Culture ministeri Katrina Hanse-Himarwan johdolla. Korkeakouluministeriö vastaa korkeamman tason opetuksesta ja ammatillisesta opetuksesta, opetusministeriö esiopetuksesta ja perusopetuksesta 12. luokkaan asti.
 
Oppivelvollisuus alkaa 6-vuotiaana ja päättyy, kun 7. luokka on suoritettu tai 16-vuotiaana. Esiopetus alkaa virallisesti 5-vuotiaana ja kestää kaksi vuotta (silti oppivelvollisuus alkaa vasta 6-vuotiaana). Ala-aste aloitetaan 7-vuotiaana. Ala-asteella luokkia on 7. Oppivelvollisuus päättyy 7. luokkaan ja valtakunnallisiin kokeisiin. Suurissa kouluissa on tavallista, että luokkatiloja hyödynnetään koko päivän ajan ja opetus tehdään kahdessa vuorossa. Nuorten ikäluokkien kasvaessa koulujenkin määrä on kasvussa. 
 
Yläkoulu jakaantuu kahteen tasoon: junior secondary (luokat 8-10; 13-14–vuotiaat) ja senior secondary (luokat 11-12; 15-17 –vuotiaat). Junior secondaryn 10. luokka päättyy myös valtakunnalliseen kokeeseen (Junior Secondary Education Certificate). 10. luokan todistuksella haetaan senior secondary –luokille, joista jälleen osallistutaan valtakunnallisiin ”kirjoituksiin” 12. luokan päätteeksi. Tällä todistuksella (National Senior Secondary Certificate) haetaan korkeakouluihin. Namibian College of Open Learning (NAMCOL) tarjoaa mahdollisuuden suorittaa 10. ja 12. luokan myös aikuisopiskelijoille. 
 
Namibiassa on kaksi julkista korkeakoulua. Namibian yliopisto (UNAM) perustettiin vuonna 1992. Namibia University of Science and Technology (NUST) nousi ammattikorkeakoulusta korkeakouluksi vuonna 2016. Lisäksi Namibiassa toimii yksityinen korkeakoulu International University of Management (IUM). 
 
Perusopetukseen liittyvästä tutkimuksesta, opetussuunnitelmien kehittämisestä ja alan ammattilaisten koulutuksesta vastaa opetusministeriön alaisuudessa toimiva National Institute for Educational Development (NIED). National Qualifications Authority (NQA) vastaa kaikkien tutkintojen vaatimuksista ja uusien opetussuunnitelmien evaluaatiosta. National Council for Higher Education (NCHE) puolestaan vastaa korkeakoulutuksen koordinoinnista. Namibia Training Authority (NTA) vastaa ammatillisesta koulutuksesta.
 
Namibiassa lukuvuosi jakaantuu kolmeen jaksoon, joita koulujen lomat erottavat. Lukuvuosi alkaa tammikuussa. Perusopetus (ala-asteen luokat 1-7) on ilmaista. Esiopetus ei ole vielä ilmaista, mutta sen suosio on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2018 Namibiassa oli 1884 peruskoulua, joissa oli yhteensä 755 943 oppilasta. Kymmenisen prosenttia peruskouluista on yksityisiä. 
 
Oppilaiden määrä on tasaisessa nousussa; vuodesta 2016 oppilaiden määrä on noussut kolmella prosentilla, koulujen kahdella prosentilla ja opettajien 0,8 prosentilla.  Oppilaista hieman yli puolet on tyttöjä. Opettajia on yksi 25 oppilasta kohti. Lähes kaksi kolmasosaa opettajista on naisia. Keskeytysprosentti on korkea ja vain 3,2 prosenttia ilmoittautuu 12. luokalle.  Alueelliset erot ovat suuria.
 
Namibian valtio on julistanut haluavansa panostaa ammatilliseen koulutukseen. Maassa on yli 60 yksityistä ammattikoulua sekä 7 valtio-omisteista ammattikoulua. Julkiset ammattikoulut ovat NTAn hallinnoimia. Lisäksi NTA seuraa tiiviisti myös yksityisten ammattioppilaitosten toimintaa.
 
Ulkomaiset toimijat
 
Kehitysyhteistyörahojen virrat ovat vähentyneet Namibian suuntaan, mutta kansainväliset toimijat rahoittavat vielä useita hankkeita. Noin 80 prosenttia ulkomaisesta avusta menee opetussektorille. EU ja Saksa ovat suurimmat tukijat. Tällä hetkellä EU ja Saksa rahoittavat laajaa ammatillisen koulutuksen hanketta. EU:lla on lisäksi opetussektorin reformia tukeva hanke. Yhteensä EU:n tuki Namibian opetussektorille on 36 miljoonaa euroa seuraavalle rahoituskaudelle. Afrikan kehityspankki myönsi Namibian perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen kehityshankkeeseen noin 60 miljoonan euron lainan. Summasta 70 prosenttia ohjataan perusopetukseen ja 30 prosenttia ammatilliseen opetukseen. USA rahoittaa kouluterveyteen liittyviä ohjelmia terveysministeriön kautta. Etelä-Korea ja Japani ovat olleet mukana opetussektorin hankkeissa etenkin infrastruktuurin osalta. UNICEF antaa opetusministeriölle teknistä tukea.
 
Haasteet
 
Valtion suuresta panostuksesta huolimatta oppimistulokset eivät ole parantuneet halutulla tavalla. Suurin osa lapsista kyllä käy koulua ja lukutaitoprosentti on yli 90. Yli 80 prosenttia opettajista raportoi saaneensa hyvät eväät opettamiseen. Kuitenkaan noin 12 prosentilla opettajista ei ole opettajan pätevyyttä. Opettajien koulutuksessa opetusmenetelmiin ei ole panostettu ja moni opettaja on saanut koulutuksensa jo ennen itsenäistymistä apartheid-hallinnon aikana. 
 
Namibian haasteena ovat myös pitkät etäisyydet. Harvaan asutuilla maaseutualueilla opetuksen saatavuus ei ole yhtä helppoa kuin kaupunkialueilla. Etniset vähemmistöt ovat vaikeassa asemassa, sillä perusopetusta tai kirjallisuutta ei ole tarjolla heidän omalla äidinkielellään. 
 
Opetuksen heikko taso näkyy luokalle jäämisenä. Tyypillisesti noin 20 prosenttia oppilaista jää luokalleen. Lähes 90 prosenttia suorittaa peruskoulun loppuun, mutta sen jälkeen melkein puolet lopettaa. Kansallisten kokeiden tulokset ovat keskimäärin heikkoja, eikä Namibia ole onnistunut parantamaan esimerkiksi luonnontieteellisten ja matemaattisten aineiden kansallista tasoa.
 
Namibiassa ravinnon köyhyys on vielä ongelma lasten keskuudessa (23 prosenttia alle 5-vuotiaista on kitukasvuisia). Huono ravinto heikentää oppimistuloksia. Valtiolla on kansallinen kouluruokailuohjelma, johon World Food Programme tarjoaa teknisen tason tukea. Avun piiriin kuuluu yli 330 000 peruskoululaista.
 
Suomen ja Namibian yhteistyö
 
Suomi on toiminut Namibiassa opetussektorilla jo kauan. Yhteistyön juuret ulottuvat aina 1800-luvulle asti, jolloin suomalaiset lähetystyöntekijät perustivat ensimmäisiä kouluja Ambomaalle ja kehittivät ndongan kielelle kirjoitusasun. Suomi on rahoittanut opetusministeriöiden yhteistyötä Namibian opettajakoulutuksen ja opetusstrategioiden kehittämisessä ja tukenut muun muassa kouluterveydenhoitoa Namibiassa. Lisäksi korkeakoulujemme välillä on ollut lukuisia ulkoministeriön rahoittamia hankkeita. 
 
Nykyisin yhteistyö on entistä enemmän oppilaitosten itsensä rahoittamaa ja keskittyy erilaisiin tutkimus- ja vaihto-ohjelmiin. Namibian opetusministeriö kustansi 49 opettajaopiskelijaa Suomeen opiskelemaan. Opiskelijat ovat nyt palanneet Namibiaan ja jatkavat opetusharjoittelulla paikallisissa kouluissa. Turun yliopisto on perustanut etäkampuksen Namibian yliopistolle. Tässä hienossa aloitteessa Namibiaan saadaan suomalaista opetustarjontaa ohjelmistokehityksen alalla. FinNam Research Academy on toinen tervetullut aloite. Ajatuksena on luoda rakenne tieteellisen jatkokoulutuksen ja tutkimuksen tukemiseen mm. eläköityneitä suomalaisia asiantuntijoita hyödyntämällä. 
 
Satakunnan Ammattikorkeakoululla ja NUSTilla on käynnissä merenkulun koulutuksen hanke Suomen ulkoministeriön tuella. Kesälukioseuralla on ollut yhteistyötä Namibiassa vuodesta 2004 asti. Alueellinen Southern African Innovation Support Programme tukee tutkimusta ja kehitystä tuomalla myös yksityissektorin toimijoita mukaan korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten hankkeisiin. Samoin Biofisa-hankkeessa tuetaan biotieteen yhteistyötä eteläisen Afrikan maiden välillä. BEAM-hankkeet ovat tärkeä osa tutkimuksen tuessa.
 
Mahdollisuuksia suomalaisille 
 
Vaikka Namibian valtio onkin taloudellisten haasteiden keskellä, on opetus yhä etusijalla valtion prioriteettilistalla. Opetussektorin reformeilla parannetaan tehokkuutta ja tuottavuutta. Ulkomaiset kehitysyhteistyövarat ohjataan linjaministeriöiden kautta, mutta esimerkiksi EU ja GIZ julkaisevat suurimmat hankinnat omilla foorumeillaan. Namibian opetusministeriön, kuten muidenkin valtion toimijoiden, on julkaistava tarjouspyynnöt Namibian hankintalakien mukaisesti finanssiministeriön alaisen hankintalautakunnan sivuilla. Uusittu hankintalaki pyrkii edistämään paikallisten palveluntarjoajien mahdollisuuksia, vaikka ei tosin estäkään ulkomaisia yrityksiä osallistumasta tarjouskilpaan.
 
Suurin haaste on se, että opetustulokset eivät ole parantuneet valtion rahallisesta panostuksesta huolimatta. Ratkaisuja opetuksen laadun parantamiselle haetaan muun muassa opettajien koulutukseen panostamisesta. Myös muunlaisille aloitteille voisi olla kysyntää. Esimerkiksi NTA uskoo infrastruktuurin kehittämiseen. Valtio liputtaa tällä hetkellä varhaiskasvatuksen ja ammatillisen koulutuksen puolesta.  
 
Ammatillista koulutusta tukevia instrumentteja ei ulkoministeriöllä ole, mutta alan suomalaiset toimijat ovat viime aikoina osoittaneet kiinnostusta Namibiaan. Namibiassa ammatillisen koulutuksen ympärillä on nyt säpinää ja kaikki kansainvälinen yhteistyö toivotetaan tervetulleeksi.
 
Yksityiset koulut (peruskoulut, ammattikoulut sekä ammatilliset korkeakoulut) ovat oma lukunsa. Namibialaiset sijoittavat paljon rahaa lastensa koulutukseen ja yksityiskoulujen uskotaan tarjoavan laadultaan parasta opetusta, vaikka jotkut valtiollisetkin koulut menestyvät hyvin kansallisissa vertailuissa.
 
Korkeakoulujen väliselle yhteistyölle on aina kysyntää ja kansainvälinen verkostoituminen sekä yksityissektorin kontaktit kiinnostavat korkeakouluissa. Namibialaisten korkeakoulujen kapasiteetti on hyvä ja innokkuutta yhteistyöhön löytyy, mutta esimerkiksi ulkoministeriöllä ei ole tarjolla tukimuotoja perustutkimukselle. 
 
Average (0 Votes)
No comments yet. Be the first.