Country outlook
Market area:
Industry:

Kiinan sähköisen kaupan buumi jatkuu - "kiinalaisia ratkaisuja" tarjolla myös globaalisti

06.02.2019
Kiinan sähköinen kauppa jatkaa kasvuaan. Kiinasta on tullut maailman toiseksi suurin verkkokaupan markkina Yhdysvaltojen jälkeen ja sen uskotaan ohittavan Yhdysvallat lähitulevaisuudessa. Kiinan kasvava keskiluokka haluaa tehdä ostoksensa vaivattomasti ja janoaa ulkomaisia brändejä ja tuotteita kuten kosmetiikkaa, ruokaa, lastentarvikkeita ja vaatteita, ajaen sähköisen kaupan ja siihen liittyvien palveluiden kuten pikatoimitusten ja mobiilimaksamisen kehitystä.

Kiinan sähköisen kaupan markkina on kasvanut noin 30 prosentin vuosivauhtia ollen vuonna 2017 arviolta 29 biljoonaa CNY (noin 3,8 biljoonaa euroa). Vuonna 2017 sähköinen kauppa kattoi noin 15% vähittäismyynnistä Kiinassa, ja osuuden uskotaan kasvavan neljännekseen vuoteen 2020 mennessä. Myös rajat ylittävä sähköinen kauppa on kasvanut tasaisesti, ollen vuonna 7,6 biljoona CNY (noin biljoona euroa) eli noin neljäsosa koko Kiinan ulkomaankaupan arvosta. Vuonna 2017 vielä yli 80 prosenttia tästä oli vientiä Kiinasta ulkomaille, mutta myös tuonnin osuus on ollut kasvussa etenkin vähittäismyynnissä (kasvua 2017 jopa 116,4% saavuttaen 57 miljardia CNY).

Erityisesti mobiilikauppa kasvaa voimakkaasti. Kiinassa on noin 800 miljoonaa mobiili-internetin käyttäjää, joista noin kaksi kolmasosaa käyttää mobiilimaksamista.

Jatkossa sähköisen kaupan kasvun odotetaan tapahtuvan eniten kakkos-, kolmos- ja nelostason kaupungeissa eli alueellisissa keskuksissa, ei enää niinkään Pekingissä, Shanghaissa ja muissa itärannikon suurkaupungeissa. Sähköisen kaupan uskotaan myös hyötyvän viime vuonna tehdyistä kulutustuotteiden tullinalennuksista sekä kotimaisen kulutuksen piristämiseksi tehdyistä verohelpotuksista ja alv-alennuksista.

Monia suomalaisia ja eurooppalaisia yrityksiä toimii Kiinan sähköisen kaupan markkinoilla. Kyse on pääosin kuluttajatuotteita myyvistä yrityksistä, mutta myös sähköisen kaupan palveluita tarjoavista IT- ja logistiikka-alan yrityksistä. Yritykset näkevät valtavia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Sähköisen kaupan alustat kuten Alibaba tai JD.com voivat helpottaa kaupantekoa, mutta johtaa uudenlaisiin ongelmiin kuten heikkoon neuvotteluasemaan suhteessa isoihin alustoihin ja aiempien ongelmien pahenemiseen esimerkiksi tekijänoikeuksien osalta. Paikallisen läsnäolon tai kumppanin välttämättömyys myös ”offline” sekä kärsivällisen markkinoinnin yhä suurempi merkitys korostuvat yritysten kokemuksissa. Kokemusten vaihto myös koko Euroopan tasolla on tärkeää, esim. pk-yrityksiä Kiinan markkinoilla tukevalla EU SME centerillä on sähköistä kauppaa koskevia tietopaketteja ja koulutuksia tarjolla yrityksille.

 

Sähköisen kaupan sääntely Kiinassa

Sähköisen kaupan sääntely Kiinassa on ollut muuta kaupan sääntelyä vapaampaa ja valtion kasvava rooli on taloudessa näkynyt vähemmän sähköisen kaupan puolella kuin perinteisessä kaupassa. Kiinan hallinto niin keskus- kuin paikallisellakin tasolla yrittää tasapainotella sähköisen kaupan mahdollisuuksien tukemisen ja toisaalta sääntelyn selkiyttämisen kanssa. Rajat ylittävässä sähköisessä kaupassa on paljon harmaita kanavia, joten valtion saamat vero- ja muut tulot eivät millään muotoa vastaa kaupan volyymia.

Kiinan uusi sähköistä kauppaa koskeva laki tuli voimaan 1.1.2019 poikkeuksellisen pitkän ja monitahoisen tarkastelun ja lobbauksen jälkeen. Iso kysymys oli se, mikä nähdään henkilökohtaisena vaihtona ja mikä liiketoimintana ja tähän keskusteluun osallistui aktiivisesti mm. verkkokauppajätti Alibaba ja some-kanava wechatin kehittäjä Tencent.

Uuden lain on tarkoitus luoda standardeja erilaisille sähköisen kaupan toimijoille ja ohjata alan kehitystä kestävämpään suuntaan. Lain on tarkoitus parantaa kuluttajansuojaa ja siirtää vastuuta sen toteutumisesta sähköisessä kaupassa myyville yrityksille ja sähköisen kaupan alustoille. Sen on tarkoitus helpottaa seurattavuutta ja maksuliikenteen luotettavuutta. Laki säätelee tiettyjä sähköisen kaupan elementtejä, mutta monet aspektit ovat muiden lakien kuten kyberturvallisuuslain ja IPR-lainsäädännön alla.

Rajat ylittävä sähköinen kauppa ei selvästikään ole lain painopisteenä. Lain mahdolliset implikaatiot rajat ylittävässä sähköisessä kaupassa toimiville riippuvat yrityksen toimintamallista, esimerkiksi siitä, onko yrityksellä läsnäoloa Kiinassa vai ei tai onko kyseessä yrityksen oma flagship-kauppa vai toimiiko yritys kiinalaisen alustan kautta. Mitä tiiviimmin yrityksen liiketoiminta nivoutuu Kiinan puolelle ja mitä enemmän yhtymäkohtia sillä on Kiinaan, sitä suuremmalla todennäköisyydellä laki koskee heitä.

Eurooppalaisten Kiinassa sähköisessä kaupassa mukana olevien yritysten on hyvä olla tietoisia uudesta laista ja sen mahdollisesti asettamista velvollisuuksista, koska sääntelyn noudattamatta jättämisen kustannukset ovat kasvamaan päin.

Vuodesta 2016 voimassa olevat rajat ylittävän sähköisen kaupan kevyemmät tullimenettelyt ovat mahdollistaneet ulkomaisille yrityksille markkinoiden testauksen ilman aikaa vieviä rekisteröintiprosesseja. Tuonti voi tapahtua joko suoraan kuluttajalle, tai jakelijan varastoon erityiselle vapaakauppa-alueelle. Kattavuutta on laajennettu kasvattamalla ei-tullattavan tuonnin kiintiöitä ja laajentamalla useaan otteeseen tuotelistoja, joita menettely koskee. Käytäntö tulee arvioiden mukaan jatkumaan ainakin lähitulevaisuudessa.

Ensimmäinen rajat ylittävän sähköisen kaupan pilottialue on ollut Alibaban kotikaupunki Hangzhoussa, jossa on kokeiltu uudenlaisia käytäntöjä kaupan helpottamiseksi kuten tiedonvälityksen ja rahoituspalveluiden helpottamista, älykästä logistiikkaa, yritysten luokitusta, tilastoseurantaa ja riskienhallinnan kehittämistä. Hangzhoun tulisi toimia mallina usealle kymmenelle uudelle pilottialueelle ympäri Kiinaa.

 

Kiina kansainvälisillä foorumeilla

Kiinasta on tullut globaali edelläkävijä sähköisessä kaupassa. Kiina haluaa myös johtaa kansainvälisen sähköisen kaupan sääntöjen muotoilemista. Kiina edistää aktiivisesti näkemyksiään kansainvälisillä foorumeilla kuten WTO:ssa ja Maailman tullijärjestö WCO:ssa.

Kiinan liittyminen yli 70 maan kanssa sähköisen kaupan säännöistä käytävään keskusteluun WTO:ssa on Kiinan näkökulmasta osa WTO-reformin edistämistä. Tuomalla uusia asioita WTO-neuvottelujen piiriin vahvistetaan WTO:n relevanssia kaupan muuttaessa muotoaan. Kiinan tulokulma sähköiseen kauppaan on positiivinen: sähköinen kauppa on hyvä juttu, kehitetään sitä. Kiinan fokuksena on sähköisen kaupan fasilitoiminen, vapaakauppa-alueiden ja tullivarastojen perustaminen, kun taas EU:lla, Yhdysvalloilla ja Japanilla on fokuksena kuluttajan suoja ja tekijänoikeudet tai veronkierron vastustaminen. Toisaalta Kiina ei mm. Intian tavoin pelkää kotimaisen markkinan olevan kypsymätön ja protektionistisista syistä vastusta sähköisen kaupan säännöistä käytävää keskustelua.

Kiina järjesti alkuvuodesta 2018 yhdessä Maailman tullijärjestön WCO:n kanssa Pekingissä sähköistä kauppaa koskevan kansainvälisen kokouksen, jossa näkökulmana oli tullin rooli sähköisen kaupan fasilitoimisessa ja kontrolloimisessa nimenomaan Kiinasta Eurooppaan tulevien pakettien osalta.

Kiina vie sääntelyä eteenpäin myös kahdenvälisesti ja alueellisesti. Kiinan viime vuosina solmimissa kahdenvälisissä kauppasopimuksissa on maininta tai luku sähköisestä kaupasta, ml. Etelä-Korea, Australia, Georgia. Päivitetyt vapaakauppasopimukset ASEAN:in ja Chilen kanssa sisältävät myöskin sähköstä kauppaa koskevia merkintöjä, samoin asia on esillä Norjan kanssa käytävissä vapaakauppasopimusneuvotteluissa.

Kiina kotimaista markkinaa hallitsevat paikalliset jättiyritykset kuten Alibaba ja JD.com ovat laajentaneet toimintaansa voimakkaasti myös ulkomaille. Alibaban kehittämästä Singles day –ostostapahtumasta (11.11.) on tullut kansainvälinen ilmiö. Alibaba on ollut aktiivinen myös sähköisen kaupan fasilitoinnin edistämisessä kansainvälisesti. Alibaba on kehittänyt Electronic World Trade Platform –konseptin, jonka tarkoitus on helpottaa erityisesti pk-yritysten sähköistä kauppaa ja olla eräänlainen ”sähköisen kaupan WTO”. Alibaban tavoitteena on myös investoida globaalin logistiikkaketjun rakentamiseen, jotta mihin tahansa maailmankolkkaan saadaan toimitus perille kolmessa päivässä.

 

 

Average (0 Votes)
No comments yet. Be the first.