Country outlook
Market area:
Industry:

Maailman Markkinat 2018-2019: Egypti

05.09.2018
Egyptin 95 miljoonan väestö tarjoaa yhden kasvavien talouksien suurimmista markkinoista. Maan talous osoittaa vähitellen elpymisen merkkejä Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n lainaohjelman myötä. Kansainväliset investoinnit ovat lisääntyneet, ja esimerkiksi energia-, infrastruktuuri- ja cleantech-alat tarjoavat mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Myös Suomen koulutusjärjestelmä herättää paljon kiinnostusta sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Viranomaiset ovat pyrkineet helpottamaan yritysten toimintaa viimeaikaisilla lakimuutoksilla, mutta kansainvälisesti verrattuna Egyptin toimintaympäristö on edelleen haastava. Esimerkiksi maahantuonti Egyptiin on osittain vaikeutunut, sillä hallinto pyrkii suojelemaan kotimaista tuotantoa muun muassa elintarvike- ja tietyillä teollisuuden aloilla.

Talouden ja ulkomaankaupan kehitys

 

 

Vuosi 2017 oli Egyptille useiden talousuudistusten aikaa. Maan hallitus jatkoi Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n loppuvuonna 2016 myöntämän kolmivuotisen lainaohjelman toteuttamista. Vastineeksi 12 miljardin dollarin lainapaketille Egypti on muun muassa kelluttanut valuuttansa, ottanut käyttöön arvonlisäveron ja vähentänyt valtiontukia. Uudistukset johtivat heinäkuussa 2017 ennätysmäiseen 33 prosentin inflaatioon. Keskimäärin inflaatio pysyi viime vuonna 23 prosentissa. Maan bruttokansantuotteen kasvu jäi 4,1 prosenttiin, mikä oli hieman vähemmän kuin vuonna 2016 (4,3 prosenttia). Viimeisimpien ennusteiden mukaan vuoden 2018 talouskasvu yltäisi viiteen prosenttiin.

Haastavan talouskauden jälkeen yksityisen sektorin kulutus, investoinnit ja vienti ovat kuitenkin vähitellen kasvussa. Ulkomaalaiset suorat sijoitukset (FDI) kasvoivat 3,3 prosenttiin vuonna 2017 ja todennäköisesti lisääntyvät entisestään vuotta 2019 kohti. Inflaatio laski vuoden 2018 alussa ennakoitua alhaisempaan 14 prosenttiin. Laskun seurauksena valtion keskuspankki madalsi korkoja maaliskuussa 2018. Korkoja nostettiin vuonna 2017 kohonneen inflaation takia, minkä seurauksena lainan ottamisesta tuli hyvin kallista. Tämä puolestaan vaikeutti muun muassa investointien tekemistä. Joidenkin arvioiden mukaan inflaatio laskee edelleen 12 prosenttiin vuoden loppuun mennessä, mutta toisaalta kesälle suunniteltu polttoaineiden hinnankorotus mahdollisesti nostaa inflaatiota jälleen.

 

Egyptillä on kesken useita massiivisia rakennusprojekteja, joiden hallitus toivoo kasvattavan taloutta. Kairon itäpuolella sijaitsevalle aavikolle on rakenteilla uusi hallinnollinen pääkaupunki, jonka hallintokorttelin ja presidentinpalatsin tulisi valmistua toukokuuhun 2019 mennessä. Muun muassa EU ja OECD ovat mukana tukemassa Suezin kanavan kauppa-aluetta. Suuret projektit ovat lisänneet rakennusalan työllisyyttä, mutta kriitikkojen mukaan esimerkiksi uuden pääkaupungin sijaan hallituksen olisi pitänyt käyttää varojaan mieluummin maan terveydenhuollon ja koulutuksen kehittämiseen.

Näiden jo käynnissä olevien hankkeiden lisäksi Egyptillä on suunnitteilla El-Dabaan Venäjän rakentama 30 miljardia dollaria maksava ydinvoimala, jota varten Venäjä on luvannut Egyptille 25 miljardin dollarin lainan. Saudi-Arabian Neom-hanke, jonka tarkoituksena on rakentaa 25,000 neliökilometrin kokoinen futuristinen kauppa-alue, ulottuu toteutuessaan myös Egyptin ja Jordanian puolelle.

Toinen talouskasvun vauhdittaja löytyy Välimereltä, jossa sijaitseva Zohrin maakaasukenttä muuttaa Egyptin todennäköisesti pidemmällä aikavälillä alueen energiakeskukseksi. Tähän mennessä Egypti on joutunut tuomaan kaasua ja näin ollen myös maksamaan korkeita tuontimaksuja. Operaatiot kaasukentällä aloitettiin joulukuussa 2017. Vallankumousvuosien sähkökatkosten jälkeen Egypti on muutenkin panostanut energiantuotannon kehittämiseen ja rakentaa esimerkiksi maailman suurinta aurinkovoimalaa Ylä-Egyptin Benbanissa. Voimalaa rakentamassa on 13 yksityistä yritystä, joukossa ainakin saksalainen ja intialainen yhtiö.

Poliittisen tilanteen vähitellen vakauduttua Egyptille tärkeä elinkeino turismi on kasvussa, ja viime vuoden matkailusta saadut tulot nousevat todennäköisesti seitsemään miljardiin dollariin. Kasvunvaraa riittäisi edelleen, sillä ennen vuoden 2011 vallankumousta turismi tuotti 12,5 miljardia dollaria vuodessa. Huhtikuussa 2018 alkaneet suorat lennot Kairon ja Moskovan välillä mahdollisesti lisäävät venäläisturisteja, joiden osuus matkailijoista on aiemmin ollut merkittävä.

 

Positiivisista merkeistä huolimatta Egyptin talouden rakenteelliset ongelmat rajoittavat maan koko potentiaalin hyödyntämistä. Yksi haasteista on julkisen sektorin laajuus. Maan työvoimasta 30 prosenttia työskentelee julkisella sektorilla, minkä lisäksi valtio omistaa useita yrityksiä aloilla, jotka kilpailevat yksityisyritysten kanssa. Viime vuosina armeijan osallistuminen yritystoimintaan ja esimerkiksi megahankkeiden toteutukseen on kasvanut. Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan yksi tärkeimmistä talousuudistuksista olisikin yksityisen sektorin nostaminen tärkeimmäksi talousmoottoriksi. Ilman yksityisyrityksiä maassa ei voida luoda tarpeeksi työpaikkoja etenkin nuorille, joista 30 prosenttia on työttömiä. Naisista peräti 75 prosenttia ei käy ansiotyössä. Työllistämisen lisäksi hallituksen haasteena olisi sääntely-ympäristön kehitys ja verotuksen laajennus.

Vaikka Egyptin hallinto on tähän mennessä ollut hyvin sitoutunut Kansainvälisen valuuttarahaston lainaohjelmaan, riskinä on talousuudistusten vaillinainen toteuttaminen. Monet uudistuksista ovat jo nyt olleet poliittisesti vaikeita, ja lainaohjelma sekä sen myötä inflaatio ovat vaikeuttaneet tavallisten kansalaisten elämää. Vuodelle 2018 suunnitellut energiatukien leikkaukset todennäköisesti vaativat vyön kiristämistä entistä tiukemmalle. Alueellisen turvallisuusympäristön heikkeneminen, öljyn hinnan nousu tai Egyptin kauppakumppaneiden heikko talouskasvu voisivat myös vaikuttaa maan taloustilanteeseen negatiivisesti.

Suomi vei Egyptiin yhteensä 356,9 miljoonan euron arvosta vuonna 2017. Tämä oli 4,18 prosenttia edellisvuotta enemmän. Muiden EU-maiden Egyptiin suuntautuvan viennin suhteen Suomi sijoittuu 12. suurimmaksi vientimaaksi. Isoin osa viennistä on sahatavaraa, puumassaa ja paperituotteita. Lisäksi Suomi vie muun muassa koneita ja maitotuotteita. Suomalaisyritysten määrä maassa on noin 60. Kysyntää suomalaisosaamiselle löytyisi vieläkin enemmän muun muassa energia-, ICT-, terveys- ja cleantech-aloilta. Egyptin hallitus on ollut hyvin kiinnostunut suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja aloittaa itse koulutusuudistuksensa syyskuussa 2018. Tämän lisäksi monet yksityiset toimijat ovat pyrkineet perustamaan suomalaisia kouluja. Kaiken kaikkiaan Egypti tarjoaa 95 miljoonan asukkaan markkinat, joissa marginaalisillekin tuotteille voi löytyä kysyntää.

Suomalaisyritysten kannattaa pyrkiä osallistumaan entistä enemmän Egyptissä toimivien kansainvälisten rahoituslaitosten, kuten Maailmanpankin ja YK-järjestöjen hankkeisiin. Esimerkiksi Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD rahoittaa Egyptissä muun muassa energia- ja infrastruktuurihankkeita sekä finanssisektorin kehittämistä. EBRD:n hankemäärä Egyptissä lisääntyi erityisesti vuoden 2017 aikana, ja Egypti on tätä nykyä kehityspankin toiseksi suurin operaatiomaa. Tähän mennessä suomalaisyritysten osallistuminen hankintakilpailuihin on ollut vähäistä.

Suomen tuonti Egyptistä oli 27,8 miljoonaa euroa vuonna 2017. Tämä oli enemmän kuin aiempana vuonna, jolloin tuontia oli noin 22,5 miljoonaa. Perinteisesti Suomi on tuonut Egyptistä tekstiilejä ja elintarvikkeita. Kauppavaihto on siis selkeästi epätasapainossa Suomen hyväksi, mikä on ollut maiden välinen tilanne jo pitkään.

 

Yhteiskunnallinen ja poliittinen tilanne

 

Egyptiä on hallinnut vuodesta 2014 entinen puolustusvoimien ylipäällikkö Abdel Fatah al-Sisi. Presidentti al-Sisi valittiin seuraavalle nelivuotiskaudelleen maaliskuussa 2018 pidetyissä vaaleissa, joissa istuvaa presidenttiä vastaan kilpaili yksi, nykyiselle presidentille myötämielinen ehdokas. Presidentin asema on vakiinnutettu, mutta vaalit tuovat todennäköisesti muutoksia muussa hallinnossa. Ministerien vaihdokset ovat mahdollisia myös kesken presidentin toimikauden. Poliitikkojen vaihtuvuus tuo hallinnon linjausten kestävyyteen epävarmuutta, mutta todennäköisesti ainakin Kansainvälisen valuuttarahaston vaatimien talousuudistuksien toteutus jatkuu myös vaalien jälkeen. 

Al-Sisin hallinto onkin saanut kehuja juuri talouden kohentamisesta ja tähänastisesta sitoutumisesta lainaohjelmaan. Talouden lisäksi Egypti keskittyy erityisesti turvallisuustilanteen parantamiseen. Vuonna 2017 Egyptissä toteutettiin ainakin kuusi terrori-iskua, joista tuhoisimmassa kuoli 305 ihmistä moskeijaiskussa Pohjois-Siinailla. Helmikuussa 2018 maan armeija aloitti sotilasoperaation terroristiryhmä Wilayat Siinaita ja muita "turvallisuusuhkia" vastaan Siinain pohjois- ja keskiosissa sekä Niilin Deltan suistossa. Voimankäyttö näkyy myös asekaupassa, sillä Egypti oli viime vuonna maailman kolmanneksi suurin aseiden ostaja. Jo vuosina 2013–2017 aseiden tuonti yli kaksinkertaistui verrattuna aiempaan nelivuotiskauteen.

Muun muassa terrorisminvastaisen taistelun ja poikkeustilan nimissä viranomaiset ovat kuitenkin rajoittaneet huomattavasti oppositioliikkeiden ja kansalaisjärjestöjen toimintaa sekä median ilmaisunvapautta esimerkiksi vangitsemalla aktivisteja ja sulkemalla hallintoa kritisoivia uutisvälineitä. Muun muassa Human Rights Watch on raportoinut kidutuksista, ihmisten katoamisista ja epäoikeudenmukaisista oikeudenkäynneistä, mukaan lukien siviilien tuomitsemisista sotilastuomioistuimissa. Jos autoritääriset otteet jatkuvat eikä talousuudistusten hyötyjä saada tehokkaammin jaettua kansalaisille, poliittiset levottomuudet ovat keskipitkällä aikavälillä mahdollisia.

Terrorismin lisäksi toinen hallinnon itsekin nimeämistä suurimmista haasteista on nopea väestönkasvu. Vuonna 2017 Egyptin väestö kasvoi noin 2,45 prosenttia. Jos sama tahti jatkuu, egyptiläisiä on vuonna 2030 jo 128 miljoonaa. Nykyinenkään talouskasvu ei riitä kattamaan esimerkiksi riittäviä työpaikkoja maan väestölle, joista yli puolet (52 prosenttia) on alle 25-vuotiaita. Kasvavat oppilasmäärät rasittavat myös koulutusjärjestelmää. Julkisessa koulutuksessa on useita puutteita, ja yli neljännes (26,4 prosenttia) maan aikuisväestöstä ei osaa lukea. Koulutuksen taso näkyy myös Egyptin taloustilanteessa. Ulkomaalaisille yrityksille tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei kaikkiin tehtäviin ole välttämättä helppo löytää pätevää henkilökuntaa. Parannusta tilanteeseen tuo mahdollisesti vuonna 2018 alkava koulutusuudistus. Uudistuksen toteuttamiseen liittyy kuitenkin useita epävarmuuksia, kuten opettajien ja vanhempien vastusta. Vie todennäköisesti useita vuosia, ellei vuosikymmeniä, ennen kuin uudistukset saadaan käyttöön kaikilla koulutusasteilla koko maassa.

Kuten muualla maailmassa, ilmastonmuutos on Egyptille yksi suurimmista pidemmän aikavälin uhkista. Maailmanpankin Kairon toimiston mukaan Egypti on erityisen altis ilmaston lämpenemisen aiheuttamille muutoksille. Maa ratifioi vuonna 2017 Pariisin ilmastosopimuksen, minkä lisäksi se on laatinut oman kestävän kehityksen strategiansa (Sustainable Development Strategy 2030). Vielä on liian aikaista sanoa, mitä konkreettisia toimia strategian ympäristötavoitteet tarkoittavat. Egypti on kuitenkin panostanut uusiutuvaan energiaan ja erityisesti aurinkovoimaloiden käyttöönottoon. Pitkällä aikavälillä ilmastonmuutos on yksi mahdollinen syy myös siirtolaisuuden lisääntymiselle Itä-Afrikan maista lähtien. Egypti on jo pitkään ollut sekä pakolaisten että siirtolaisten kohde- ja läpikulkumaa. Vuonna 2017 Egyptistä Eurooppaan suuntautunut maahanmuutto kuitenkin laski.

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maat, Egypti mukaan lukien, voisivat hyödyntää enemmän digitalisaation tuomia mahdollisuuksia. McKinseyn vuonna 2016 toteuttaman tutkimuksen mukaan monissa MENA-alueen maissa kansalaiset ovat tottuneita digitaalisten palveluiden käyttäjiä, mutta sama trendi ei näy hallinnossa tai taloudessa. Egyptissä digitalisaation osuus bruttokansantuotteesta oli 4,4 prosenttia, siinä missä Bahrainissa osuus oli kahdeksan ja EU-maissa keskimäärin 6,2.  Egyptin haasteita digitalisaation edistämiseksi ovat muun muassa maan fyysinen koko sekä puutteellinen toimeenpano kansallisesta digitaalistrategiasta (ICT 2020 Strategy) huolimatta.

Ulkoisia paineita Egyptiin suuntautuu niin lännestä kuin etelästä. Länsinaapuri Libya elää edelleen ilman vakiintunutta hallintoa, eikä kaikkea rajaliikennettä maiden välillä pystytä valvomaan. Etelässä välejä on kiristänyt Etiopian patohanke, joka toteutuessaan vaikuttaisi muun muassa Egyptin vedensaantiin Niilistä. Egyptin oman arvion mukaan hanke vaikeuttaisi maan maataloustuotantoa ja näin ollen vähentäisi työllisyyttä. Maat neuvottelevat asiasta edelleen. On kuitenkin epätodennäköistä, että kiista yltyisi aseelliseksi yhteenotoksi. Patohanke on kiristänyt myös Egyptin ja Sudanin välejä, minkä lisäksi maat ovat kiistelleet Halayeb ja Shalateen -nimisen alueen hallintaoikeudesta Egyptin etelärajalla. Palestiinalaisalueiden, erityisesti rajanaapuri Gazan, turvallisuustilanteen kehitys vaikuttaa myös Egyptiin.

Kahnauksista huolimatta Egyptillä on yhä useita liittolaisia. Saudi-Arabia on tukenut Egyptiä rahallisesti ja investointien muodossa ainakin 25 miljardin dollarin arvosta vuodesta 2014 lähtien. Egypti onkin usein Saudi-Arabian kanssa samoilla linjoilla ulkopolitiikassaan, muun muassa Qatarin eristämisen suhteen. Yhdysvallat on ollut toinen Egyptin perinteinen tukija, tosin viime vuosina muun muassa sotilaallista apua on jäädytetty satojen miljoonien dollarien edestä. Virallisena syynä tuen lykkäämiseen on ollut Egyptin ihmisoikeustilanne. Samalla Egypti on tiivistänyt suhteitaan Venäjään muun muassa edellä mainitun ydinvoimalahankkeen muodossa. Poliittisen tason ongelmat eivät välttämättä myöskään ulotu kauppasuhteisiin. Esimerkiksi Egyptin ja Turkin välit ovat viilenneet, sillä Egyptin nykyhallinto kohtelee Muslimiveljeskuntaa terrorijärjestönä, kun taas Turkki on perinteisesti tukenut liikettä. Tästä huolimatta Egyptin vienti Turkkiin kasvoi 38,5 prosenttia vuonna 2017. Helmikuussa 2018 Egypti taas ilmoitti ostavansa kaasua Israelilta 15 miljardin dollarin edestä seuraavan vuosikymmenen aikana. Kyseessä on todennäköisesti merkittävin kauppasopimus maiden välillä vuoden 1979 rauhansopimuksen jälkeen.

 

Sääntely-ympäristön kehitys

 

Maahantuonti Egyptiin on keskimäärin vaikeampaa muihin MENA-alueen maihin verrattuna. Maailmanpankin vuonna 2017 julkaiseman, 190 maata kattavan Ease of Doing Business -tutkimuksen mukaan Egypti oli rajat ylittävän kaupan helppouden kohdalla sijalla 170. Pistemääränä tämä tarkoitti sijaa 42 (helppousskaalalla 0-100), kun MENA-maiden keskiarvo oli 58. Käytännössä tämä tarkoittaa tuontitavaroiden pitkiä odotteluaikoja rajatarkastuksessa sekä oikeiden dokumenttien saamisessa. Vaadittavat dokumentit ovat myös kalliimpia kuin muissa arabimaissa. Egyptin business-toimintaympäristö oli myös yleisesti ottaen haastava, sillä maan kokonaissijoitus tutkimuksessa oli 128/190. Tämä oli hienoinen lasku edellisvuodesta, jolloin Egypti oli sijalla 122. Raportin mukaan erityisiä ongelmia yrityksille aiheuttavat rajat ylittävän kaupan lisäksi verojen maksaminen sekä kauppakiistojen ratkaiseminen paikallisissa oikeuslaitoksissa. Toisaalta Egypti sijoittui melko hyvin rakennuslupien käsittelyn (sijalla 66), vähemmistöinvestoijien suojelun (81) ja luotonsaamisen (90) suhteen.

Heikentyneestä tuloksesta huolimatta Egypti on yrittänyt myös parantaa yritystoimintaympäristöään. Maan parlamentti hyväksyi vuonna 2017 uuden investointilain, jonka tarkoituksena on vähentää byrokratiaa ja houkutella investoijia erilaisilla eduilla, esimerkiksi 50 prosentin verovähennyksillä, jos investointi sijoittuu vähän kehittyneelle alueelle. Syksyllä 2017 vahvistettu teollisuuslisenssilaki pyrkii helpottamaan lupien saamista sekä nopeuttamaan lupaprosessin korkeintaan kuukauden (30 päivää) pituiseksi, kun aiemmin haku on saattanut kestää jopa 600 päivää. Vuoden 2018 alussa hyväksytty konkurssilaki taas helpottaa yrityksen konkurssin jälkeistä byrokratiaa sekä takaa, ettei konkurssin tekeminen ole enää rikos.

Vaikka Egypti tavoittelee ulkomaisia investointeja, maahantuonti on muuttunut entistä haastavammaksi. Hallitus on talouskriisistä lähtien rajoittanut ulkomaisten tuotteiden pääsyä markkinoille kotimaisen tuotannon suojelemiseksi, minkä seurauksena esimerkiksi EU-maiden vienti Egyptiin on laskussa ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Erityisesti lasku on näkynyt maataloustuotteissa sekä tekstiili-, ajoneuvo-, rauta- ja terässektoreilla. Vaikka EU on Egyptin suurin kauppakumppani, unioni ei ole ainakaan tähän mennessä onnistunut yrityksissään poistaa kaikkia kyseisiä kaupanesteitä. Erityisesti vuonna 2016 käyttöönotettu artikla 43/2016 aiheuttaa edelleen pitkiä viivästyksiä maahantuovien yritysten rekisteröitymisprosesseissa. Tämä koskettaa etenkin yrityksiä elintarvike-, kodinkone- ja tekstiilialoilla. EU:lla ja Egyptillä ei ole meneillään uusia neuvotteluja esimerkiksi vapaakauppasopimuksen laajentamiseksi. Egyptillä on jo tällä hetkellä pääsy EU:n markkinoille ilman tullimaksuja. Myös Egyptin olisi pitänyt poistaa tullimaksuja tietyiltä sektoreilta (muun muassa autoalalta) vuoden 2018 alkuun mennessä, mutta maan viranomaiset peruivat päätöksen yksipuolisesti.

Tulevaisuudessa Egypti käy vapaampaa kauppaa mahdollisesti myös etelässä. Egypti oli yhdessä 44 muun afrikkalaisen maan kanssa allekirjoittamassa Afrikan alueen vapaakauppasopimusta (Continental Free Trade Area) helmikuussa 2018. Vapaakauppa-alueen tarkoituksena on poistaa tullimaksut sekä nopeuttaa tuotteiden kulkua rajatarkastuspisteillä. Pidemmän aikavälin tavoitteena on yhteisen valuutan käyttöönotto sekä ihmisten vapaa liikkuvuus. Toteutuessaan sopimuksella olisi valtava vaikutus, sillä nykyään vain 12–15 prosenttia Afrikan kaupasta tapahtuu alueen maiden välillä. Esimerkiksi Aasiassa, Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa alueellisen kaupan osuus on suurempi. Sopimuksen toimeenpanemiselle on kuitenkin useita esteitä, kuten yrittäjien ja kauppaliittojen vakuuttaminen vapaakaupan hyödyistä. Mantereen suurin talous Nigeria on ainakin toistaiseksi jättäytynyt sopimuksen ulkopuolelle. Samoin sopimuksen ratifioimisessa saattaa kestää jopa vuosia.

Anna Kokko työskentelee Team Finland -koordinaattorina Kairon suurlähetystössä

 

Average (0 Votes)
No comments yet. Be the first.