Country outlook
Market area:
Industry:

Maailman markkinat 2018-2019: Filippiinit

04.01.2019
Filippiinien talous on kasvanut kuusi vuotta peräkkäin yli 6 prosenttia vuodessa. Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä talous kasvoi 6 prosenttia, palvelusektori vahvimpana. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Maailmanpankki ennustavat koko vuoden talouskasvuksi 6,7 prosenttia. Inflaatio ja valtionvelan kasvu ovat seurattavia huolenaiheita. Presidentti Duterten kunnianhimoinen infrarakennusohjelma "Build, build, build" on käynnissä, mutta etenee nytkähdellen. Ulkomaisen yrityksen kannalta suotuisia talousreformeja on vireillä. Hallitus käy maanlaajuista huumesotaa, joka herättää ihmisoikeuskysymyksiä. Filippiinien suhde Kiinaan ja Venäjään vahvistuu. Suomalaisille ratkaisuille löytyy kysyntää perinteisten vientialojen kuten koneiden, laitteiden ja metsätaloustuotteiden lisäksi terveysteknologia- ja ICT-aloilla. Manilassa sijaitsevan Aasian kehityspankin tarjouskilpailuista aukeaa urakointinäkymiä myös suomalaisyrityksille. EU ja Filippiinit aloittivat vapaakauppasopimusneuvottelut vuonna 2015. Filippiinien ja EU:n välisen kaupan volyymit kasvavat.

 

Talouden ja ulkomaankaupan kehitys

Filippiinien talous kasvoi viime vuonna 6,7 prosenttia, Aasian kovinta vauhtia Kiinan ja Vietnamin jälkeen. Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä talous kasvoi 6 prosenttia. Kotimainen kulutus vauhditti kasvua eniten, joskin vähemmän kuin ennakoitiin. Tähän vaikutti osaltaan verolainsäädännön uudistus (TRAIN, Tax Reform for Acceleration and Inclusion), jonka ensimmäinen vaihe astui voimaan tammikuussa. Se lievensi tuloveron progressiota ja nosti muun muassa ajoneuvojen, polttoaineen, sokeripitoisen virvoitusjuomien ja tupakan välillistä verotusta. Inflaatio oli heinäkuussa ylimmillään muutamaan vuoteen, 5,7 prosenttia. Tätä on selitetty verouudistuksen lisäksi raakaöljyn globaalilla arvonnousulla. Maan keskuspankki nosti kesäkuussa ohjauskoron 3,5 prosenttiin.
Filippiinien bruttokansantuotteesta jopa yli 60 prosenttia tulee kotimaisesta kulutuksesta. Filippiiniläinen keskiluokka laajenee, ja siihen lasketaan kuuluvaksi jo noin kahdeksan miljoonaa kotitaloutta. Ulkomailla työskentelevien filippiiniläisten rahalähetykset kotimaahan muodostavat noin 10 prosenttia maan bruttokansantuotteesta, mikä tukee kulutusta. Erinäisten ulkoistamispalvelujen (Business Process Outsourcing) vuosikasvu on ollut viime vuodet 15 prosentin luokkaa. Ulkoistamispalvelujen osuus bruttokansantuotteesta on noin 10 prosenttia. Työttömyys on 5,5 prosenttia, mutta mielestään riittämätöntä tuntimäärää tekevien piilotyöttömyys on noussut 17 prosenttiin.
"Build, Build, Build" –rakennusohjelma on käynnissä, mutta ei toistaiseksi erityisen kovassa vauhdissa. Vuoteen 2022 mennessä on määrä käyttää 180 miljardia Yhdysvaltain dollaria lentokenttien, rautateiden, satamien, siltojen, tunnelien, huumeriippuvaisten parantoloiden ja metroverkoston rakentamiseen. Japani, Kiina, Aasian kehityspankki ja Aasian infrastruktuuri-investointipankki ovat hankkeiden tärkeimpiä rahoittajia. Virallisissa puheissa hankkeet synnyttävät 12 miljoonaa uutta työpaikkaa. Jonkin verran rakennustöitä on käynnistetty, mutta lupaprosesseja on urakoitsijoiden puolelta arvosteltu liian kankeiksi. Tämän vuoden aikana aiotaan käynnistää useampi siltaprojekti, lentokenttäkunnostuksia ja rautatiehankkeita Etelä-Filippiineille. Valtion julkinen alijäämä on tällä hetkellä kolmessa prosentissa. Valtionvelka oli vuoden alussa 56,2 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Filippiinien peson kurssi on madaltunut koko vuoden ja siitä ennustetaan tänä vuonna Kaakkois-Aasian suhteellisesti heikointa valuuttaa. Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen ja sen keskuspankin koronnostot tuntuvat Filippiineillä välittömästi. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF laskee Filippiinien tämän vuoden vaihtotaseen alijäämäksi 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Viime vuonna alijäämä oli 0,8 prosenttia, edellisvuonna 0,4 prosenttia. Tämä kytkeytyy etenkin infrahankkeiden vaatimien raaka-aineiden maahantuontiin. Valtiontaloutta rasittaa lisäksi Etelä-Filippiinien Mindanaolla sijaitsevan Marawin kaupungin jälleenrakennus terroristeja vastaan käydyn pitkittyneen kaupunkisodan jäljiltä.
Suuri osa Filippiinien taloudesta on perinteisesti ollut muutamien mahtisukujen hallinnassa, mikä on johtanut epäterveellisiin monopoleihin. Esimerkiksi teleoperaattorisektoria ovat dominoineet kaksi paikallista toimijaa, joille Duterte haluaa tarjota kolmannen vaihtoehdon. Kolmannen vaihtoehdon valitsemisesta koskeva tarjouskilpailu on tarkoitus käynnistää syksyn aikana, ja se on avoin myös ulkomaisille operaattoreille. Filippiinien verkkoinfrastruktuuri kaipaa kohennusta, alueellisessa katsannossa datayhteydet ovat hitaammasta ja kalliimmasta päästä.
Duterte pitää ympäristöarvoja tärkeinä ja määräsi massaturismista kärsineen Boracayn lomasaaren suljettavaksi muutamaksi kuukaudeksi, kunnes saaren jätehuolto saadaan korjattua. Hän on lisäksi kieltänyt uusien avokaivosten avaamisen. Filippiinit vie maataloustuotteiden lisäksi etenkin puolijohteiden tapaista elektroniikkaa, päämarkkinoinaan Japani, Yhdysvallat ja Kiina. Jälkimmäisten keskinäinen kauppasota saattaa lisätä kiinalaisia sijoituksia Filippiineille entisestään. Sosiaalisten oikeuksien toteutumisessa on tapahtunut suotuisaa kehitystä. Kaikki julkiset yliopistot ovat olleet tämän vuoden alusta lukukausimaksuttomia, ja vähävaraisimpien pääsyä terveydenhoidon piiriin laajennetaan asteittain. Presidentti on antanut hallinnollisen määräyksen siitä, että laittomasta työsopimusten ketjuttamisesta päästäisiin eroon. Määräys tarvitsee tuekseen kongressin säätämän lain. Väestöstä noin neljäsosa elää edelleen köyhyysrajan alapuolella.

Suomen ja Filippiinien välinen kauppa

Vuonna 2017 Suomen vienti Filippiineille oli noin 171 miljoonaa euroa ja tuonti Filippiineiltä 68 miljoonaa euroa. Filippiineillä toimii kolmisenkymmentä suomalaisyritystä, jotka edustavat moninaisia toimialoja kuten ICT-sektoria, kaivosteollisuutta, konsultointipalveluja, puutuotantoa ja raskasta teollisuutta. Vuonna 2018 paikallisen Team Finland -tiimin vienninedistämistyön painopistealueita ovat ICT-sektori, terveys ja biotalous. Kaupankäynti Filippiineillä vaatii sitoutumista ja määrätietoisuutta. Läsnäolon merkitystä ei voi aliarvioida. Yritykset kehuvat nuorta ja koulutettua väestöä, jolla on erinomainen englanninkielentaito.
Sairaalarakentaminen kasvaa, ja Team Finland -tiimi julkaisi kaksi tähän liittyvää myyntiliidiä viime vuoden lopulla. Vuonna 2018 on painotettu kyberturvahankkeista nousevia kauppatäkyjä. Filippiinien kongressi ratifioi toukokuun lopussa lain uudesta kansallisesta henkilötunnuskortista, ja tämän käyttöönotto avaa mahdollisuuksia suomalaiselle ICT-osaamiselle. Filippiinit luetaan kehittyvien talouksien joukkoon, joten suomalaisyritys voi hakea erinäisiä valtion tarjoamia rahoitusmalleja markkinoillepääsyyn. Business Finland hallinnoi nousevien talouksien BEAM-ohjelmaa, kun taas Finnpartnership myöntää liikekumppanuustukea. Ulkoministeriön alla on PIF-instrumentti, jonka kautta voi saada investointitukea kehitysmaihin. PIF:llä voidaan rahoittaa julkisen sektorin hankkeita Finnveralle vientiluottotakuukelpoisissa maissa. PIF-hankkeiden tulee olla linjassa Suomen kehityspoliittisten linjausten kanssa.
Aasian kehityspankki (ADB) on maailman kolmanneksi suurin monenkeskinen luottolaitos, jonka pääkonttori sijaitsee Manilassa. Suomi on pankin jäsen ja kuuluu sen hallinnossa samaan maaryhmään Norjan, Ruotsin, Kanadan, Alankomaiden ja Irlannin kanssa. ADB:lla on jatkuvasti käynnissä suuria tarjouskilpailuja muun muassa vesi-, ja energiasektoreilla. Suomalaisyrityksiä kannustetaan tarjoamaan osaamistaan kilpailutuksiin, ja osa on näissä menestynytkin. Tarjouskilpailuissa pärjääminen edellyttää pitkäjänteisyyttä, jatkuvuutta ja verkostoitumista paikallisiin kumppaneihin. Usein ensimmäinen askel hankkeisiin on aliurakointi paikalliselle kokeneemmalle toimijalle. ADB julkaisi hiljattain vuoteen 2030 ulottuvan strategiansa, joka alleviivaa ympäristöystävällisiä sijoituksia Aasian ja Tyynenmeren köyhimpien maiden infrastruktuuriin. Pankki laajentaa toimintaansa sosiaaliselle sektorille, jossa korostuvat koulutus, terveys ja sosiaalinen suojelu.

Yhteiskunnallinen ja poliittinen tilanne

Presidentti Rodrigo Duterte jatkaa rikollisuuden vastaista kampanjaansa. Tämä ilmenee etenkin maanlaajuisena huumeidenvastaisena sotana, jota hallitus on käynyt kahden vuoden ajan. Kansalaisjärjestöt arvioivat huumesodan uhrimäärän olevan noin 20 000 henkeä, joskin tarkkoja lukuja on vaikea määrittää. Huumesodan uhreista suurin osa on selvittämättömiä tappoja, mikä on maan oikeusvaltiokehityksen kannalta ongelmallista. YK, Yhdysvallat, eri ihmisoikeusjärjestöt, kansallinen ihmisoikeuskomissio sekä EU ovat pitäneet huumesodan synnyttämiä ihmisoikeuskysymyksiä esillä. Duterten mukaan uhreja syntyy vain silloin, kun poliisit puolustavat itseään huumeratsioissa. Aloite kuolemanrangaistuksen palauttamisesta ei ole edennyt.
Duterte ei siedä ulkomaista arvostelua maan sisäisistä asioista. Presidentti on toistuvasti todennut, että EU:n tai Euroopan parlamentin ei tule ottaa kantaa maan huumesotaan. EU:n ja Filippiinien suhde on kärsinyt huumesodan vuoksi, mutta keskinäinen kumppanuus- ja yhteistyösopimus (PCA) saatiin ratifioitua vuoden alussa. Toisaalta taas kauppa EU:n ja Filippiinien välillä on entistä tärkeämpää: Filippiinien vienti Eurooppaan kasvoi 31 prosenttia viime vuonna, eurooppalainen tuonti Filippiineille 11 prosenttia. EU on Filippiinien kolmanneksi tärkein vientikohde. Tuoreiden gallupien mukaan kansan enemmistö pitää Duterten tähänastisen kauden suurimpina saavutuksina huumesotaa ja rikollisuuden vähentymistä. Hallitus pyrkii kitkemään matalan ja korkean tason korruptiota. Duterte on erottanut muutaman ministerin ja muita korkeita virkamiehiä väärinkäytösten paljastuttua, mutta toisaalta palkannut myös korruptiosta tuomittuja näiden tilalle. Hallitus on nostanut poliisien ja sotilaiden palkkoja. Transparency Internationalin viimevuotisessa globaalissa vertailussa Filippiinit sijoittui sijalle 111./180. Sijoitus on maan alin viiteen vuoteen. Laskua perustellaan lehdistönvapauden kaventumisella ja kansalaisjärjestöjen toimintaympäristön supistumisella.
Filippiineillä on Yhdysvaltojen tapaan presidenttivetoinen valtiosääntö, jossa kaksikamarinen kongressi säätää lait. Kongressin täytevaalit on määrä pitää ensi vuoden toukokuussa, mikä on tärkeä mittari Duterten hallinnon politiikalle. Tällöin muun muassa useampi Duterten linjauksille kriittinen senaattori joutuu hakemaan uutta mandaattia kansalta. Filippiinien tilastokeskuksen mukaan maan investointiviranomaisten hyväksymät uudet sijoituslupaukset (investment pledges) maahan kasvoivat 27 prosenttia kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana. Viime vuonna sijoitukset laskivat 51,2 prosenttia kahden miljardin Yhdysvaltain dollarin tuntumaan, mitä on selitetty ulkomaalaisyritysten epätietoisuudella Filippiinien politiikan suunnasta. Toisaalta suorat ulkomaiset sijoitukset olivat viime vuonna ennätyslukemissa, lähes 10 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Ulkomaisten sijoitusten osalta Filippiinit on kuitenkin naapurimaitaan jäljessä.
Duterte on koko kautensa lämmittänyt Filippiinien ja Kiinan suhdetta. Kiina lupasi kaksi vuotta sitten 24 miljardia Yhdysvaltain dollaria pehmeää lainaa ja suoria sijoituksia infrahankkeisiin. Varoista on toistaiseksi sidottu vain murto-osa. Filippiineille on kahden viime vuoden aikana muuttanut noin 100 000 kiinalaista, joista iso osa työllistyy kiinalaisiin online-uhkapelifirmoihin. Duterte toivoo Kiinan kanssa läheisempää yhteistyötä myös puolustus- ja turvallisuussektoreilla. Toinen uusi läheinen ystävä on Venäjä, jonka kanssa Duterte haluaisi muun muassa yhteisiä sotaharjoituksia. Venäläinen energiayhtiö Rosatom on tarjoutunut käynnistämään Filippiinien pohjoisosassa horrostilassa olevan ydinvoimalan, joka on Kaakkois-Aasian ainoa laatuaan.

Sääntely-ympäristön kehitys

Filippiinien ja EFTA-maiden välinen vapaakauppasopimus astui voimaan kesäkuussa 2018, ja EU aloitti vapaakauppasopimusneuvottelut Filippiinien kanssa vuoden 2015 lopulla. Filippiineillä on voimassa oleva GSP+ -status, joka mahdollistaa yli kuuden tuhannen tuotteen viennin EU-maihin ilman tuontitulleja. GSP-etuudet on sidottu erinäisten kansainvälisten ihmisoikeussopimusten täytäntöönpanoon, ja EU tekee vuosittaisen arvioinnin GSP:n jatkosta. Filippiinit pyrkii omalta osaltaan edistämään ASEANin talousyhteisön (ASEAN Economic Community) integraatiota. Filippiinit on lisäksi mukana Tyynenmeren vapaakauppasopimuksen, RCEP:n (Regional Comprehensive Economic Partnership), neuvotteluissa. Filippiineillä on voimassa oleva GSP-sopimus myös Yhdysvaltojen kanssa. Kauppa- ja teollisuusministeri Ramon Lopezin mukaan Filippiinit on avoin myös neuvottelemaan myös vapaakauppasopimuksesta, jos aloite tähän tulee Yhdysvaltojen puolelta.
Yritysveron alentaminen asteittain nykyisestä 30 prosentista 25 prosenttiin on osa viisivaiheisen verouudistuspaketin toista vaihetta, jonka odotetaan astuvan voimaan tämän vuoden loppuun mennessä. Seurattavaksi jää, muuttuvatko erityistalousalueilla (Special Economic Zones) operoivien ulkomaalaisten vientiyritysten verohelpotukset uudistuksen yhteydessä. Verolainsäädännön uudistus nähdään Duterten hallinnon yhtenä kauaskantoisimpana uudistuksena.
Päivittäisen liiketoiminnan kannalta merkittävin tuore lakiuudistus on Ease of Doing Business Act, jonka presidentti Duterte ratifioi toukokuussa. Laki tähtää firman perustamisen ja yritystoiminnan lupa-asioiden lyhyempiin käsittelyaikoihin sekä byrokratian vähentämiseen. Keskeisiä elementtejä ovat standardoidut hakulomakkeet ja hakemusten käsittelyajat, keskitetty lupakäsittely sekä automatisoidut tietojärjestelmät. Lakiuudistuksen odotetaan parantavan Filippiinien asemaa myös kansainvälisessä vertailussa – Maailmanpankin Ease of Doing Business -vertailussa Filippiinit on pudonnut sijalle 113. (190 maan joukossa).
Yksi presidentin kärkitavoitteista on siirtää Filippiinit osavaltiojaon tapaiseen federalismiin, mikä edellyttää perustuslain muuttamista. Etelä-Filippiineiltä kotoisin olevan presidentin mukaan valta ja vauraus ovat tähän asti keskittyneet liialti pääkaupunkiseudulle. Perustuslakimuutosta valmisteleva työryhmä esitti hiljattain suosituksensa presidentille. Kongressi käsittelee paraikaa kiistanalaista uudistusta, jonka taakse Duterte on laittanut rutkasti poliittista pääomaansa. Keskustelua käydään erityisesti siitä, onko tulevilla alueilla tai osavaltioilla riittävä kyky kantaa veroja alueeltaan. Arvostelijoiden mukaan federalismi johtaa pahimmillaan ankaraan eriarvoistumiseen maan sisällä.
Maassa toimiva kansainvälinen bisnesyhteisö ajaa kansainvälisen omistusten rajoitusten poistamista, ja askel oikeaan suuntaan otettiin kaksi vuotta sitten finanssisektorin vapauttamisella sataprosenttisesti ulkomaalaisomistukselle. Erityisesti maanomistuksen ulkomaalaisosuuden rajoittaminen 40 prosenttiin nähdään merkittävimpänä hidasteena kansainvälisille investoinneille. Manilan kansainvälisten kauppakamarien konsortio on vedonnut alan viranomaisiin ulkomaisen rakennustoiminnan ja insinöörien käytön rajoitusten supistamiseksi, jotta myös ulkomaiset yritykset voisivat kilpailla tehokkaammin nyt aukeavista valtavista infraurakoista. Protektionismin kääntöpuolena on syytä mainita, että tietyt toimialat, kuten IT ja erityistalousalueilla toimivat vientiin tähtäävät hankkeet, ovat sataprosenttisen avoimia ulkomaiselle omistukselle.

Average (0 Votes)
No comments yet. Be the first.