Country outlook
Market area:
Industry:

Maailman Markkinat 2018-2019: Ghana

11.09.2018

Ghana on yksi maailman nopeimmin kasvavista maista. Kasvu perustuu pitkälti raaka-aine tuotantoon, mikä tekee siitä herkän ulkoisille shokeille. Muuhun Länsi-Afrikkaan verrattuna Ghana näyttäytyy vakaana ja turvallisena maana. Vuonna 2017 valtaan tullut Nana Akufo-Addon hallitus on pyrkinyt uudistamaan maan lainsäädäntöä ja taloudenpitoa liiketoimintaystävällisempään ja kestävämpään suuntaan. Maan julkinen talous on pitkälti Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n vuonna 2015 alkaneen laajennetun velkajärjestelyn ohjaamaa. Tavoitteena on vakauttaa maan velkatasapaino ja vähentää julkisen sektorin alijäämään. Mikäli Ghana onnistuu pyrkimystensä mukaisesti uudistamaan ja monipuolistamaan talouttaan, on sen mahdollista nousta taas Afrikan kehityksen malliesimerkiksi. Suomalaisille yrityksille Ghana tarjoaa suhteellisen helpon toimintaympäristön, joka toimii hyvänä porttina koko Länsi-Afrikan markkinoille.

 

Talouden ja ulkomaankaupan kehitys

 

 

Ghana on yksi maailman nopeimmin kasvavia talouksia. Vuonna 2017 sen talous kasvoi 5,9 prosenttia. The Economist Intelligence Unit arvioi talouskasvun kiihtyvän 7,2 prosenttiin vuonna 2018. Vuonna 2015 kasvua hidastaneista taloudellisista ongelmista on päästy eteenpäin. Pidemmällä aikavälillä kasvun uskotaan pysyvän noin viiden prosentin vuositasolla. Ghanan talouskasvu perustuu pitkälti teollisuussektorin kasvuun, keskittyen erityisesti kaivosteollisuuteen sekä öljyyn ja kaasuun. Maataloussektorin kasvu jää jälkeen maan kokonaiskasvusta. Keskipitkällä aikavälillä Ghanan talouskasvun riskit liittyvät erityisesti liialliseen luonnonvarariippuvaisuuteen, mikä saattaa johtaa ongelmiin, ellei maa kykene tekemään riittäviä uudistuksia taloutensa rakenteisiin. Inflaatio on selvästi laskenut maaliskuun 2016 huippulukemista, jolloin se kohosi 19 prosenttiin. On todennäköistä, että se vuoden 2018 aikana laskee Ghanan keskuspankin tavoitelukuihin noin kahdeksan prosentin tasolle.

 

Ghana on ollut osana Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n laajennettua velkajärjestelyä (Extended Credit Facility, ECF) vuodesta 2015 asti. Ohjelman oli alun perin tarkoitus olla kolmevuotinen ja päättyä huhtikuussa 2018, mutta sitä pidennettiin vuoden 2019 huhtikuuhun, jotta tammikuussa 2017 aloittaneelle hallinnolle jäisi riittävästi aikaa korjata edellisen hallinnon aikana tulleet poikkeamat sovitusta ohjelmasta. Ohjelman tavoitteena on palauttaa Ghanan velkatasapaino ja vakauttaa makroekonominen tilanne. Osana velkajärjestelyä Kansainvälinen valuuttarahasto on vaatinut Ghanalta useita merkittäviä uudistuksia. Keskeisiä keinoja valtiontalouden tasapainottamiseksi ovat esimerkiksi veropohjan laajentaminen ja verosäännösten noudattamisen parantaminen. Verojen suhde bruttokansantuotteeseen on ollut vuodesta 2008 lähtien keskimäärin 17,8 prosenttia. Uudistusten myötä tavoitellaan tasaisempia valtionmenoja hallituskausien yli. Tyypillisesti valtion menot ovat karanneet etenkin vaalivuosina.

 

Ghanan valtiontalous on ollut jo useamman vuoden pahasti alijäämäinen. Erityistä huolta aiheuttaa liki hallitsematon julkisen sektorin palkkojen kasvu. Uusi hallitus on kuitenkin onnistunut taittamaan julkisen velan kasvun, joka oli syyskuussa 2017 68,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Valtionvelan muutaman prosenttiyksikön lasku suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoden 2016 73,1 prosentista selittyy pitkälti talouden kasvulla. Sekä kotimaisen, että ulkomaisen velan absoluuttinen määrä on kasvanut. Velanhoitomaksujen osuus valtion budjetista on kuitenkin pudonnut 43,8 prosenttiin aiemmasta 45 prosentista.

 

Erityisesti veropohjan laajentaminen on välttämätöntä maan talouden kestävyyden kannalta. Ghanan tilanteessa valtiontalouden menojen leikkaaminen johtaisi todennäköisesti koko talouden kutistumiseen investointien vähentyessä. Siinä missä vuoden 2017 budjetti keskittyi pitkälti valiontalouden tasapainottamiseen, vuoden 2018 budjetissa pyritään vakiinnuttamaan edellisvuoden saavutukset ja lisäämään inklusiivista kasvua maassa. Hallituksen tulostavoitteet edellyttävät erittäin aggressiivista verosäännösten noudattamisen parannusta. Ghanan hallinnon tavoitetta kasvattaa verotulojaan 25 prosenttia vuodesta 2017 voidaan pitää hyvällä syyllä optimistisena. Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että valtiontalouden tasapaino on keskipitkällä aikavälillä saavutettavissa, mikäli maan talouskasvu pysyy nykyisellä uralla.

 

Talouskasvun vakiinnuttamiseksi ja työpaikkojen luomiseksi vuoden 2018 budjetti keskittyy maatalouden uudistamiseen ja teollistumispolitiikkaan. Teollistumispolitiikka on pitkälti sidottu jo vuonna 2017 esiteltyyn "yksi alue, yksi tehdas" (one district, one factory) politiikkaan ja maatalouden uudistaminen taas uuteen Akufo-Addon talouden uudistamisohjelmaan (Akufo-Addo Economic Transformation Program). Mittavien uudistushankkeiden onnistumiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista otetta. Teollistumisen ja maatalouden tueksi tarvitaan huomattavaa panostusta infrastruktuuriin. Tiukan talouskurin myötä tehtävien investointien määrä on kuitenkin rajallinen.

 

Öljyntuotanto on kasvanut kaikilla Ghanassa olevilla öljykentillä, minkä lisäksi myös uusia kenttiä avattiin vuonna 2017. Tekniset ongelmat, jotka ovat vaivanneet osaa öljykentistä vuonna 2016, on saatu pitkälti selätettyä. Ghanassa öljyn tuotanto on aloitettu vasta vuonna 2011. Siitä on muodostunut keskeinen tulonlähde myös maan hallinnolle. Ghanan talouskasvun tukeutuminen vahvasti öljyn tuotannon kasvuun on alkanut aiheuttaa ensimmäisiä merkkejä Hollannin taudista. Investoinnit maatalouteen ovat laskeneet samaan aikaan, kun maan talous on tullut yhä riippuvaisemmaksi öljystä.

 

Maatalouden osuus ulkomaankaupasta ja bruttokansantuotteesta on ollut tasaisesti laskussa käytännössä siitä lähtien, kun öljyn tuotanto Ghanassa alkoi vuonna 2011. Sekä teollisuus-, että palvelusektori ovat ohittaneet maatalouden suhteessa bruttokansantuotteeseen. Maatalouden osuus on kutistunut 29,8 prosentista vuonna 2011 18,9 prosenttiin vuonna 2016. Maanviljelys on kärsinyt erityisesti investointien puutteesta. Tämä saattaa osittain olla seurausta investointien keskittymisestä nimenomaan öljy- ja kaivosteollisuuteen. Osittain syynä on myös julkishallinnon tiukentunut taloudenpito, jonka myötä valtiontalouden kestävyysvajetta on pyritty kuromaan umpeen.

 

Maatalous ja erityisesti kaakaontuotanto ovat olleet perinteisesti keskeisiä tulonlähteitä. Etenkin köyhyyden vähentämisessä maatalouden rooli on Ghanassa, kuten muissakin kehittyvissä maissa. Maatalous työintensiivisenä toimialana tarjoaa elinkeinon suurelle osalle kehittyvien maiden asukkaista. Maataloussektorin tärkeimpänä yksittäisenä tuotteena on kaakao. Ghana onkin maailman toiseksi suurin kaakaontuottaja Norsunluurannikon jälkeen. Kaakaon myynti tuottaa Ghanalle noin neljänneksen sen ulkomaisesta valuutasta. Maanviljelys on merkittävä myös teollisuuden kannalta. Kaksi kolmasosaa Ghanan teollisuudesta on riippuvaista maanviljelyn tuottamista raaka-aineista. Tästä huolimatta maataloussektori keskittyy Ghanassa edelleen pitkälti alkutuotantoon, eikä korkeamman arvonlisän tuotteita merkittävissä määrin valmisteta paikallisesti.

 

Ghanan energiasektori on ollut ongelmissa viime vuosina. Heikkolaatuisen sähkönjakelun lisäksi keskeisenä ongelmana on liiallinen riippuvuus vesivoimasta. Vuositasolla tuotetusta energiasta noin viidennes häviää siirtoon liittyvien ongelmien vuoksi. Heikko energiansaanti on yksi keskeisiä talouskasvua hidastavia tekijöitä Ghanassa. Tällä hetkellä sähkönsaannin piirissä on yli 80 prosenttia väestöstä, mikä on huomattavan paljon Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa. Hallinnon tavoitteena onkin universaali sähkösaanti vuoteen 2020 mennessä. Keskeistä tavoitteen saavuttamisen kannalta on etenkin energian tuotantopohjan laajentaminen. Erilaiset uusiutuvan energian ratkaisut, mukaan lukien Waste to Energy -tuotantolaitokset, ovat tarpeen tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

Ghanan hallinto pyrkii pääsemään eroon aiemmin pitkälti avustusten ympärille perustuneista suhteistaan muiden valtioiden kanssa. Tavoitteena on enemmän kauppaan ja investointeihin perustuvien suhteiden luominen kehittyneisiin maihin. Paikalliset olosuhteet, mukaan lukien byrokratia kuitenkin tekevät erityisesti ulkomaisten investointien laajamittaisesta houkuttelusta haastavaa. Riittävien resurssien takaamiseksi Ghana joutuu edelleen jossain määrin tukeutumaan ulkopuoliseen tukeen etenkin Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n lainatuen muodossa. Ghanan ulkomaankauppa kääntyi vuoden 2017 aikana ylijäämäiseksi. Ulkomaankaupan ylijäämä oli syyskuussa 2017 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun vuotta aiemmin se oli ollut vielä 4,6 prosenttia alijäämäinen. Keskeisimpiä vientituotteita Ghanasta ovat öljy, kulta ja kaakao, mikä tekee Ghanan viennistä melko alttiin ulkoisille muutoksille.

 

Tullin tilastojen mukaan Suomen vienti Ghanaan oli vuonna 2017 noin 42,5 miljoonaa euroa ja tuonti Ghanasta Suomeen 460 000 euroa. Tosin tilastoissa ei näy muiden maiden kautta Ghanaan tulevat suomalaistuotteet. Suomen tuonti Ghanasta koostuu pääasiassa elintarvikkeista, kun taas Suomi vie Ghanaan koneita ja laitteita sekä metsäteollisuustuotteita (paperi ja pahvi). Suomalaisia yrityksiä toimii Ghanassa erityisesti ICT- ja energiasektoreilla. Suomen ja Ghanan väliset kauppasuhteet ovat viime vuosina tiivistyneet etenkin korkean tason vierailuilla mitattuna. Vuonna 2016 Ghanassa vieraili silloisen alivaltiosihteerin Matti Anttosen johtama noin kymmenen yrityksen delegaatio. Marraskuussa 2018 ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen johti yritysdelegaatiota Ghanaan ja Nigeriaan. Delegaatio koostui noin 25 yrityksestä useilta eri sektoreilta.

 

Suomalaisille yrityksille Ghana tarjoaa hyvän tuloväylän Länsi-Afrikan markkinoille. Suhteellisen vakaa ja turvallinen toimintaympäristö edesauttaa mahdollisuuksia yritystoimintaan maassa. Osana Länsi-Afrikan talousyhteisöä ECOWASia Ghanasta on mahdollista viedä vapaasti koko alueelle. Vaikka Ghana on markkina-alueena monia naapureitaan helpompi, eivät esimerkiksi erilaiset huijaukset ole kuitenkaan ennen kuulumattomia. Sekä Nigeriassa, Lagosissa toimiva Business Finlandin toimisto, että Abujassa oleva Suomen edustusto, jonka toimialueeseen Ghana kuuluu voivat auttaa markkinoille pyrkiviä yrityksiä. Ghanassa on hyvä tukeutua myös Ghana Investment Promotion Centre:n (GIPC) palveluihin.

 

 

Yhteiskunnallinen ja poliittinen tilanne

 

 

Ghanaa pidetään yleisesti Länsi-Afrikan poliittisesti vakaimpana maana. Pitkään jatkunut talouskasvu ja 90-luvun alusta lähtien keskeytyksettä käydyt demokraattiset vaalit ovat pitäneet maan vakautta yllä. Maassa vaihtui valta viimeksi tammikuussa 2017 rauhallisesti sujuneiden ja varsin demokraattisten vaalien myötä. Edelliset vaalit voittanut New Patriotic Party (NPP) ja National Democratic Congress (NDC) ovat vuorotelleet vallassa vuodesta 1992 lähtien. Demokraattisista vaaleista huolimatta puolueiden välinen kamppailu on ajoittain varsin kiivasta. Nykyinen NPP hallinto syyttää edellistä NDC:n hallintoa pitkälti maan taloudellisista ongelmista. Tilanteen kehittymistä väkivaltaiseksi tai muuten yhteiskuntaa epävakauttavaksi ei kuitenkaan ole odotettavissa.

 

Keskeisiä uudistuksia Akufo-Addon hallitukselta on ollut toisen asteen koulutuksen muuttaminen maksuttomaksi koko maassa. Tavoitteena on kasvattaa Ghanan koulutustasoa osana pyrkimystä laajentaa maan talouspohjaa ja päästä eroon resurssiriippuvuudesta. Nykyisin noin 100 000 oppilasta jättää vuosittain toisen asteen koulutuksen joko kesken, tai ei osallistu siihen lainkaan. Perusasteen yleinen oppivelvollisuus ja ilmainen perusasteen koulutus ovat olleet lakiin kirjattuina vuodesta 1995 lähtien. Oppivelvollisuuden toimeenpano on kuitenkin ollut verrattain hidasta ja Maailmanpankin mukaan yleinen oppivelvollisuus toteutuikin vasta vuonna 2014.

 

Ghanan väestö on verrattain nuorta. Maan työikäisestä (15-64) väestöstä yli kaksi kolmannesta on 15-35 –vuotiaita. Nuorison suhteellisen määrän ennustetaan olevan suurimmillaan 2020-luvun loppupuolella. Vaikkakin väestönkasvu Ghanassa on maltillista verrattuna joihinkin muihin Länsi-Afrikan maihin, tekee sen ongelmalliseksi erityisesti merkittävät ongelmat nuorten työllistymisessä. Suuri nuorison määrä voi toisaalta olla keskeinen kilpailuetu ja kehityksen mahdollistaja Ghanalle maailman markkinoilla. Tämä muuttuu kuitenkin todellisuudeksi vain siinä tapauksessa, että suurelle osalle nuorisosta on löydettävissä riittävän tuottoisaa työtä.

 

Vaikka Ghanan talous onkin kasvanut verrattain nopeasti jo pidemmän aikaa, lukuun ottamatta kriisivuotta 2015, jolloin kasvu tippui neljän prosentin tuntumaan, ei talouskasvu ole muuttunut työpaikoiksi. Arvioiden mukaan Ghanassa yhden prosentin talouskasvu lisää työllisyyttä noin 0,5 prosenttia ja näistäkin suurin osa epävirallisille markkinoille. Talouskasvu ilman lisääntyviä työpaikkoja tulee aiheuttamaan tulevaisuudessa ongelmia, mikäli tilannetta ei pystytä korjaamaan. Hallinto onkin pyrkinyt vuoden 2018 budjetissaan tekemään erityisesti töitä lisääviä korjauksia.

 

Korruptio on Ghanassa ongelma, vaikka verrattuna moneen muuhun Afrikan maahan se onkin vähäisempää. Transparency Internationalin korruptio-indeksillä mitattuna Ghana sijoittui sijalle 81, kun tarkasteltuja maita oli yhteensä 180.  Valtaapitävä NPP:n hallinto on syyttänyt aiempaa NDC:n hallitusta valtion varojen väärinkäytöksistä ja suoranaisesta korruptiosta valtionhallinnossa. Julkisen sektorin korruptiota tutkimaan on nimitetty erikoissyyttäjä helmikuun 2018 alussa. Tehtävä on virallisesti hallituksesta irrallinen, mutta tulee varmasti olemaan opposition jatkuvan tarkkailun alla, mahdollisten väärinkäytösten varalta. Julkiset nimitykset tehdään ennemmin poliittisen suuntauksen kuin pätevyyden perusteella Ghanan kaksipuoluejärjestelmässä. Valtion varojen väärinkäytön lisäksi myös pienimuotoinen arkipäivän korruptio on varsin mahdollista erilaisten viranomaisten kanssa asioidessa.

 

Ulkopolitiikassaan Ghana korostaa erityisesti kauppaa ja yhteistyötä maiden välillä. Se toimii aktiivisesti pan-afrikanismin puolestapuhujana, kuin myös Eurooppaan suuntautuvan yhteistyön puolesta. Ghanalla on ollut rajakiista naapurimaansa Norsunluurannikon kanssa merialueiden käytöstä öljynporaukseen. Kansainvälinen merilainsäädännön tuomioistuin antoi ratkaisunsa rajakiistaan syyskuussa 2017. Tuomioistuin päätyi Ghanaa tukevaan ratkaisuun todetessaan, että öljynporaus TEN-kenttänä tunnetulla alueella ei rikkonut Norsunluurannikon suvereniteettia.

 

 

Sääntely-ympäristön kehitys

 

 

Maailmanpankin Doing Business –indeksillä mitattuna Ghana on sijalla 120/190 vuonna 2018. Tämä tarkoittaa kahdentoista sijan pudotusta edellisestä vuodesta. Pudotukselle ei ollut yhtä selittävää tekijää, vaan Ghanan tulos heikkeni melko tasaisesti kaikilla käytetyillä mittareilla. Huolimatta yleisestä laskusta, Ghanan nähtiin kuitenkin parantaneen läpinäkyvyyttä erityisesti julkisiin rakennushankkeisiin liittyen. Myös rajat ylittävän kaupan mittarilla Ghana oli parantanut sijoitustaan. Afrikan maihin verrattuna Ghanan tulos on kuitenkin selvästi yli keskiarvon sen sijoittuessa parhaiten Länsi-Afrikan suurista talouksista. Kymmenen parhaiten sijoittunutta Afrikan valtiota löytyy eteläisestä ja itäisestä Afrikasta.

 

Osaselityksenä Ghanan sijoituksen heikkenemiseen oli se, ettei uuden hallinnon esittelemiä lakiuudistuksia ehditty ottaa huomioon vuoden 2018 indeksiä koottaessa. Vuoden 2017 alussa aloittaneen Akufo-Addon hallituksen tekemät reformit tulivat voimaan vasta syyskuusta 2017 alkaen. Hallitus on pyrkinyt vaalilupaustensa mukaisesti tehostamaan Ghanan teollistumista ja yritysystävällisemmän ympäristön luomista. Sääntely-ympäristön kehittämiseksi parlamenttiin on tulossa useita lakihankkeita käsiteltäväksi. Tähän mennessä Ghanassa on muun muassa otettu käyttöön paperiton järjestelmä satamissa ja helpotettu yrityksen rekisteröintiä. Vuoden 2018 aikana parlamentin käsittelyyn on tarkoitus tuoda useita lakiehdotuksia sääntely-ympäristön helpottamiseksi. Tavoitteena on muun muassa Ghanan investointikeskusta (Ghana Investment Promotion Centre, GIPC) koskevan lainsäädännön päivittäminen yhdessä Maailmanpankin ja IFC:n kanssa.

 

Ghana on sitoutunut vuonna 2013 hyväksyttyyn Länsi-Afrikan talousyhteisö ECOWAS:n yhteiseen tullitariffiin (Common External Tariff, CET), jonka toimeenpano alueella on kuitenkin edelleen kysymysmerkki. Ghana on myös allekirjoittanut Länsi-Afrikan EPA-sopimuksen, joka sisältää määräyksiä muun muassa tavarakaupasta, tullimenettelyistä, teknisistä kaupan esteistä, terveys- ja kasvinsuojelutoimista, maataloudesta ja kalastuksesta. Ghana allekirjoitti EU:n ja Länsi-Afrikan valtioiden neuvotteleman EPA:n joulukuussa 2014 yhdessä lähes kaikkien jäsenmaiden kanssa, mutta talousyhteisön suurimman rahoittajan Nigerian allekirjoitusta odotetaan edelleen, eikä sopimus näin ollen ole astunut voimaan. Kesällä 2016 Ghana allekirjoitti niin kutsutun väliaikaisen EPA:n, jonka puitteissa Ghana voi tuoda EU-markkinoille tulli- ja kiintiövapaasti. Sopimuksen mukaan Ghana avaa markkinansa vähitellen EU-tuotteille. Maaliskuussa 2018 Ghana oli mukana yhtenä allekirjoittajana Afrikan mantereen vapaakauppasopimuksessa (African Continental Free Trade Agreement, AfCFTA). Sopimuksen tavoitteena on lisätä erityisesti Afrikan sisäistä kauppaa. Ghana on ilmoittanut olevansa valmis ottamaan vastaan AfCFTA:n sihteeristön Accraan.

 

 Ulkoasiainsihteeri Otto Stenius työskentelee Suomen Abujan suurlähetystössä. 

 

Average (0 Votes)
No comments yet. Be the first.