Country outlook
Market area:
Industry:

Maailman Markkinat 2018-2019: Kenia

11.09.2018

Kenian vahva talouskasvu koki hetkellisen kolauksen vuonna 2017. Tähän suurimpina tekijöinä olivat poliittinen epävakaus, itäistä Afrikkaa vaivannut kuivuus sekä lainamarkkinoille asetetun korkokaton vaikutukset yksityissektorin lainanottokykyyn. Talouskasvu pysyi silti lähes viidessä prosentissa. Poliittisen tilanteen vakautumisen myötä on odotettavissa, että tämä vaikuttaa myös kaupallisen toimintaympäristön elpymiseen vuonna 2018. Kenia pysyy alueen kaupallisena keskuksena. Kaupallisen toimintaympäristön kehittäminen on jatkunut, ja vuonna 2017 maan nousi jo kolmanneksi kehittyneimmäksi Afrikan maiden vertailussa. Maa panostaa sekä alueellisen että kansainvälisen kaupan kehittämiseen. Presidentti Kenyattan jälkimmäisellä kaudella keskitytään neljään isoon tavoitteeseen, joissa piilee myös kaupallisia mahdollisuuksia suomalaisille toimijoille, erityisesti terveys-, maatalous- ja rakennussektoreilla.

 
Talouden ja ulkomaankaupan kehitys
 
Kenian talouskasvu laski hieman edellisvuosista noin viiden prosentin tasolle. Taso on silti yli eteläisen Afrikan keskiarvon. Talouskasvun hiljenemiseen on kolme hyvin erilaista selittäjää: Itä-Afrikkaa vaivannut kuivuus (erityisesti 2017 ensimmäisellä puoliskolla), Kenian yleisvaalit (erityisesti vuoden 2017 jälkimmäisellä puoliskolla) sekä syyskuussa 2016 voimaan astunut korkokatto, joka on supistanut lainamarkkinoita. Talouskasvun lähteistä palvelusektori pysyy merkittävämpänä. Maatalous on makrotasolla elintärkeä sektori. Sektorin tuottavuus on kuitenkin jäänyt heikolle tasolle. Odotuksia tuottavuuden kehittymiselle nostaa seuraavien vuosien panostukset. 
 
Itä-Afrikan alueella esiintynyt vaikea kuivuustilanne nosti osaltaan inflaatiota kahdeksaan prosenttiin. Maataloustuotanto hyytyi nollakasvutasolle ja vesivoimatuotanto puolittui. Kenialla on alueen kehittyneimmät demokraattiset järjestelmät, mutta nämä myös maksavat. Vuoden 2017 vaalit jäävät historiaan yhtenä maailman kalleimmista. Huolimatta Kenian taloutta kohdanneista iskuista, ei talous sakannut täysin. Vuosi 2017 onkin hyvä osoitus kenialaisten ja maan talouselämän sietokyvystä. Talouskasvun odotetaan palaavan lähemmäksi pitkän aikavälin keskiarvoa, kuutta prosenttia. Pidemmän aikavälin tarkastelussa valtion megahankkeet ja kasvava budjettivaje (Kenian valtiovarainministeriön ennuste 7,2 prosenttia bruttokansantulosta talousvuonna 2017/2018) aiheuttavat painetta kestävään taloudenhoitoon.
 
Erityisesti kiihtynyt velanotto (tällä hetkellä valtionvelka on noin 4,6 biljoonaa shillinkiä eli noin 40 miljardia euroa) on saanut monet kansainväliset rahoituslaitokset huolestumaan. Vaikka velkataso on kansainvälisesti maltillinen noin 57 prosenttia bruttokansantulosta, on kasvutahti raju: vain viisi vuotta sitten taso oli 44 prosenttia, kymmenen vuotta sitten reilut 38 prosenttia. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n suositustaso Kenian kaltaisten kasvavien talouksien velkatasoksi 50 prosenttia. Kenia on lipsumassa tästä tasosta lähiaikoina lisää, sillä ellei valtion talouspolitiikkaan tule muutoksia, velka-aste ylittää 60 prosentin tason vielä vuoden 2018 aikana. Erityinen huoli on korkea velanmaksuaste: tällä hetkellä velanmaksu syö valtion vuotuisista verotuloista noin 40 prosenttia. Erityisesti Kiinan lainojen osuus suurien megahankkeiden kautta on kasvattanut velan määrää. Velanotolla voi olla myös epäsuoria vaikutuksia makrotalouteen, kuten inflaation kasvu ja yksityisten investointien pieneneminen. Luottoluokittaja Moody’s laski Kenian luokitusta B1:stä B2:een helmikuussa 2018 todeten valtion kasvaneiden kaupallisten lainojen tuovan haasteita velkojen takaisinmaksukyvylle. 
 
Huolimatta Kenian kehittyneestä kaupallisesta toimintaympäristöstä, suorat ulkomaiset sijoitukset ovat jatkaneet laskevaa trendiä (taso alle 400 miljoonaa euroa). Vaalivuotena tämä korostui, sillä sekä kotimaiset että ulkomaiset sijoittajat panttasivat sijoituksiaan vaalien yli. Lisäksi merkittävän sijoittajamaan, Iso-Britannian, Brexit-suunnitelma aiheutti epävarmuutta myös investointien osalta. Vuonna 2018 odotuksissa onkin huomattava investointipiikki. Kenian kauppavaje kasvoi vuonna 2017 muun muassa heikentyneen maataloustuotannon ja kasvaneen viennin johdosta. Tilanteen odotetaan parantuvan lähivuosina viennin kasvaessa tuontia nopeammin. Suomen ja Kenian välinen kokonaiskauppa on tilastojen valossa pysynyt suhteellisen pienenä. Viime vuosina on silti havaittavissa laskeva vientitrendi Keniaan (vuonna 2017 vienti vain noin 18 miljoonaa euroa). Tuonti Keniasta pysyi lähivuosien keskiarvon tuntumassa, hieman yli 20 miljoonassa eurossa. Kauppalukuja oleellisempaa on huomioida kasvava määrä suomalaisyrityksiä maassa. Huolimatta epävakaasta vaalivuodesta uusia suomalaisyrityksiä perusti toimistonsa Nairobiin vuoden 2017 aikana. Suuyrityksistämme maassa on Nokia, KONE, Wärtsilä sekä Vaisala. Ilahduttavaa on lisääntynyt PK- ja startup-yritysten läsnäolo useilla eri sektoreilla.
 
Kiinteistösektori on säilynyt merkittävänä sijoituskohteena. Mukana on myös merkittäviä suomalaissijoituksia Taalerin kautta. Esimerkkinä rakennusbuumista käy Afrikan korkeimman rakennuksen (70 kerrosta) töiden käynnistys toukokuussa 2017. Rakennusalan odotetaan pysyvän yhtenä merkittävistä sijoituskohteista myös lähivuosina Kenian politiikan painottuessa tukemaan huokeiden asuinrakennusten lisäämistä.
 
Yhteiskunnallinen ja poliittinen tilanne
 
Kenian demokratian historiassa talouskehitys on hidastunut merkittävästi vaalivuosina. Vuonna 2017 tilanne oli pelättyä parempi aina elokuun vaaleihin saakka. Lokakuun uusintavaaleilla ja niiden ympärillä velloneella poliittisella epävakaudella oli voimakkaampia vaikutuksia myös yksityissektoriin ja sitä kautta talouteen suorasti ja epäsuorasti. 
 
Vaalit olivat yhdet maailman kalleimmista: sekä vaalien toteutus että ehdokkaiden kampanjointi saavuttivat poikkeukselliset mittasuhteet. Pelkästään elo- ja lokakuun vaalien järjestäminen maksoi valtiolle yhteensä yli 500 miljoonaa euroa (yli 25 euroa jokaista äänioikeutettua kohtaan). Vaalit muodostuivat erityisen kalliiksi sähköisten tunnistautumisen ja tulosten lähetysten, 40 883 vaalihuoneen virkailijoiden koulutuksen ja palkkauksen sekä mittavien turvallisuusjärjestelyjen johdosta. Vaalien järjestämisen lisäksi myös vaalikampanjointi oli poikkeuksellisen kallista. Helikopterien massiivinen käyttö kertonee toteutustavasta. Kampanjointiin käytetyt varat voidaan arvioida sadoissa miljoonissa euroissa.
 
Epäsuorasti vaalien vaikutus on moniulotteisempi. Liike-elämä (myös suurlähetystöt yritysvaltuuskuntien kutsumisten osalta) varautui vaalien ajankohtaan keskittämällä toimintoja vuoden 2017 alkupuoliskolle. Merkittäviä investointipäätöksiä siirrettiin vaalien yli. Elokuun vaalituloksen jälkeen yksityissektori oli euforisessa tilassa erityisen rauhallisten vaalien ansiosta. Päinvastainen reaktio saatiin korkeimman oikeuden kumotessa vaalituloksen. Tilanne stabilisoitui käytännössä vasta alkuvuodesta 2018.
 
Vaaleihin liittyivät osaltaan väliaikaiset ja osin populistiset päätökset, kuten maissin subventointi. Erittäin kalliit vaalit ja hallinnon priorisointi näyttäviin tuloksiin on johtanut de facto leikkauksiin muilla sektoreilla.  Kenian yksityissektorin kattojärjestö KEPSA arvioi lokakuun 2017 lopussa neljä kuukautta kestäneen vaaliajan vaikutukseksi seitsemän miljardin dollarin menetykset erityisesti liikenne- ja teollisuusaloilla, mikä lienee yliarvoitu. Vaalien aikana Nairobin pörssin kaupankäynti hidastui huomattavasti, vaalien aikaan lokakuussa 2017 pörssin arvioitiin menettäneen 2,27 miljardia dollaria (olkoonkin, että loppuvuodesta tilanne on palautunut osittain). KEPSA:n mukaan lähes puolet teollisuusyrityksistä on luopunut laajentumissuunnitelmistaan ja jopa 75 prosenttia odottaa tulosten heikentyvän. Kuitenkin Kenian ulkomaiset valuuttavarannot ovat kohtuullisen hyvällä tasolla (yli viiden kuukauden tuontitaso).
 
Presidentti Kenyattan jälkimmäisen kauden prioriteettina tulee olemaan itsenäisyyspäivän puheessaan esittelemien ”neljän ison” kokonaisuuden edistäminen: työpaikkojen luonti (teollisen kehityksen avulla, tavoitteena 20 prosentin bruttokansantulo-osuus), edullinen asuminen (500 000 uutta asuntoa), universaali edullinen terveydenhoito kaikille sekä ruokaturvan kehittäminen. Näihin sisältyy myös merkittäviä kaupallisia mahdollisuuksia. Neljä isoa tavoitetta tulevat ohjaamaan hallinnon toimintaa seuraavan viiden vuoden aikana. Resursseja tullaan allokoimaan juuri näille aloille. Myös lainsäädäntöä tullaan kehittämään, jotta tavoitteet toteutuisivat. 
 
Kenia on huomioinut ilmastomuutoksen ja kestävän kehityksen agendan sekä julkisen että yksityisen sektorin toimesta. Veteen, jätteisiin ja energiaan liittyvät teemat kiinnostavat ja uusia kiinnostavia ratkaisuja kaivataan. Tämä on myös suomalaisyrityksille mainio tilaisuus. Esimerkkinä ympäristöpolitiikan sitoutumisesta on elokuussa 2017 voimaan astunut muovikassikielto, joka on pakottanut myymälät tarjoamaan ympäristöystävällisempiä ratkaisuja.
 
Sääntely-ympäristön kehitys
 
Kenian hallinnon tavoitteena on kehittää maasta ylemmän keskitulon maa keskipitkällä aikavälillä. Viime vuosien lukuisat talousuudistukset ovat kantaneet hedelmää. Maailmanpankin Ease of Doing Business-vertailussa Kenia nousi jo sijalle 80, mikä on Afrikan kolmanneksi paras Mauritiuksen ja Ruandan jälkeen. Kolmessa vuodessa sijoitus on noussut huimat 56 sijaa. Kenian kehitykseen on taustalla muun muassa sähkönjakelun tehostamiseen, veromaksujen sähköistämiseen, luotonsaantiin (huolimatta korkokattoon liittyvistä haasteista) ja tuontiprosessien sitominen ”yhteen luukkuun” liittyvät uudistukset. Silti, kehitettävää on yhä: vaikka yrityksen perustamista on helpotettu luomalla sähköinen portaali, prosesseja tulee yhä nopeuttaa. Lisäksi, rakennuslupamaksuja on helpotettu, mutta monimutkainen prosessi vie yhä paljon aikaa (16 prosessia ja 159 päivää).  Kiinteistöjen rekisteröinti vie 61 päivää (yhdeksän prosessia), mikä on hieman eteläistä Afrikkaa keskimääräisesti pidempi aika.  Myös rajat ylittävää kaupankäyntiä on tehostettava. Pitkittyneet prosessit ruokkivat myös korruptiota, joka on yksi maan suurimpia ongelmia muuten kohentuvassa toimintaympäristössä. Jos Kenia pystyy jatkossa poistamaan suurimpia pullonkaulojaan, on maalla periaatteessa edellytyksiä saavuttaa kunnianhimoinen tavoite nousta parhaan 50 maan joukkoon vuoteen 2020 mennessä.
 
Kenia pitää monenkeskistä kauppapolitiikkaa tärkeänä, sillä maan avoimen markkinatalouden mallissa kansainväliset kauppasuhteet ovat tärkeässä asemassa. Esimerkkinä sitoutumisesta käy WTO:n (2015) ja UNCTAD:n (2016) huippukokousten järjestäminen Nairobissa. Kenia oli pettynyt Buenos Airesin WTO-kokouksen laihaan lopputulokseen 2017.  Kaikkea toivoa ei ole WTO:n suhteen menetetty, mutta tällä hetkellä Kenian kauppapolitiikka keskittyy alueellisen integraation kehittämiseen. Kolmen talousalueen (EAC, COMESA ja SADC) vapaakauppa-alueen kehittäminen sekä mantereen laajuinen vapaakauppa-alue (AfCFTA) ovat Kenialle kiinnostavia aloitteita, sillä maa hyötyy rajat ylittävästä kaupasta kaupallisen keskuksena ja kauppatavaroiden kauttakulkumaana Itä-Afrikassa. Kenia allekirjoitti AfCFTA-sopimuksen Kigalissa maaliskuussa 2018 ja on yksi ensimmäistä maista, jotka ovat myös ratifioimassa sopimusta parlamentissa. Tämä kertoo Kenian vahvasta tuesta mantereen laajuisen vapaakauppa-alueen kehittämiseen.
 
Suomen ja Euroopan Unionin näkökulmasta Itä-Afrikan Yhteisön (EAC) ja EU:n välinen talouskumppanuussopimus (EPA) on yhä vailla kaikkien EAC-maiden hyväksyntää. Kenialle EPA-sopimus on tärkeä, sillä EU on yhä suurin vientimarkkina-alue kenialaisille tuotteille. AfCFTA-sopimuksen astuessa voimaan helpottaa se osaltaan myös muiden vapaakauppa-sopimusten, kuten EPA:n, yhteensopivuutta. Lisäksi marraskuussa 2017 käydyn EU:n ja Afrikan Unionin huippukokouksen julkilausumassa todetaan EPA-sopimusten täyden toimeenpanon edistäminen yhdeksi tavoitteista. Erimielisyys EAC-maiden sisällä, erityisesti Kenian ja Tansanian välillä, on aiheuttanut osaltaan pienimuotoiseen kauppakiistaan maiden välillä. Alueellisen integraation osalta on toisaalta myös kehitystä, kun vuoden 2017 aikana valmisteltiin sekä EAC-maiden rahalaitos- ja tilastokeskus-lakiluonnokset, jotka ovat edellytyksenä mahdolliseen alueen maiden yhteiseen valuutta-unioniin ja tiiviimpään alueelliseen yhteistyöhön. 
 
Loka-marraskuun 2017 aikana Kenian kauppaministeriö lanseerasi sähköiset sivustot (Kenya E-Trade Portal ja InfroTradeKenya Portal), jotka helpottavat ulkomaisten kauppakumppaneiden tiedonhankintaa kauppaprosesseista –ja vaatimuksista. Sivustoja on ollut tukemassa Trademark East Africa (TMEA), jota Suomi on rahoittanut. Kenia on siten ensimmäinen maa eteläisessä Afrikassa, joka on pystynyt vastaamaan WTO:n artikla 1:n vaatimuksiin sähköisten julkaisujärjestelmien tuottamisesta.
 
Merkittävä talouspoliittinen uutinen vuodelta 2017 oli maan ensimmäisen kansallisen kauppapolitiikan lanseeraus heinäkuussa 2017. Kauppapolitiikka on kehitetty täydentämään jo olemassa olevia kauppapolitiikkaa sisältäviä lakeja. Yhtenä kauppapolitiikan tavoitteena on kehittää Kenian vientisektoria ja siten vähentää kauppavajetta. Keskeisinä kehityskohteina ovat tuotteiden arvonlisäys ja valikoiman laajennus, tullien ulkopuolisten kaupan esteiden vähentäminen vientimarkkinoilla, kilpailukyvyn kehittäminen, PK-yritysten rahoituksen mahdollistaminen, neuvottelukyvyn kehittäminen sekä etuuskohtelun heikentymisen huomioiminen kansainvälisessä kaupassa. Kauppapolitiikkaa tukee osaltaan kansallinen viennin kehittämis- ja edistämisstrategia, mikä lanseerattiin marraskuussa 2017. Strategian tavoitteena on kasvattaa vientiä viidenneksellä vuoteen 2022 mennessä. 
 
Nairobin asema Itä-Afrikan kaupallisena keskuksena pysyy ennallaan. Logistista keskusta tulee osaltaan edistämään vuosia valmisteltu ilmailusopimus Yhdysvaltojen kanssa. Lokakuusta 2018 alkaen Kenya Airways käynnistää suoran lentoyhteyden Nairobista New Yorkiin. Kenia on yksi 23 Afrikan maasta, jotka ovat mukana tammikuussa 2018 voimaan astuneessa avoimen ilmailu-alan sopimuksessa. Yhtenä sopimuksen sitoumuksena on laskea lentolippujen hintoja 25 prosenttia. Laajan Afrikan sisäisen lentoliikenneverkoston jo nykyisellään omaava Kenya Airways voi hyötyä tilanteesta vapaamman kilpailun kautta. Lentoliikenne Nairobiin on varmuudella kasvussa viimeaikaisten kehitysten seurauksena.
 
Kenian verolakiin on tulossa muutoksia 2018 aikana, joilla voi olla vaikutuksia myös suomalaisyrityksille. Muutoksia on luvassa muun muassa vedonlyöntiin, kiinteistöihin, erikoistalousalueille (SEZ), arvonlisäveroon, lääke- ja terveysalan raaka-aineiden tuontiin, maatalouteen, nestemäisen kaasun sekä matkailijoiden tuomiin tuotteisiin. Lakimuutosehdotusten avulla pyritään säästämään valtion ALV-palautusmenoja, joka käytännössä voi johtaa tiettyjen tuotteiden kallistumiseen. Toisaalta eräät kannustimet, kuten ensiasunnon ostajan kiinteistöveron poistaminen sekä tiettyjen tuotteiden tuonnin verohelpotukset kannustavat osaltaan myös ulkomaisiin investointeihin. Lakimuutos voi vielä sisällöltään muuttua, sillä asiaa käsitellään useamman kerran parlamentissa vuoden 2018 aikana.
 
Immateriaalioikeuksia ollaan päivittämässä, jotta yritysten tuotteita voitaisiin paremmin suojata. Jos lakimuutosehdotukset hyväksytään, tulee tällä olemaan positiivisia vaikutuksia myös ulkomaisille tuotteille. Paikallisen sisällön lakia ollaan myös päivittämässä, erityisesti kaivosteollisuuteen liittyvissä asioissa. Jos laki astuu voimaan nykyisillä muutoksilla, tulee kaivosyritysten priorisoida paikallisesti tuotteita ja työvoimaa. Tämän hetkisessä luonnos jättää tulkinnanvaraa ja voi olla ristiriidassa Kenian WTO-sitoumusten kanssa.
 
Kenia on kehittänyt lainsäädäntöä suojatakseen tuontitavaroiden alihintaista markkinoillepääsyä. Uuden lain (astui voimaan elokuussa 2017) tavoitteena on estää alihintaisten subventoitujen tuontituotteiden markkinoillepääsy verottamalla tuotteita vastaamaan markkinahintoja. Uusi laki tullaan ottamaan huomioon kaikissa tulevissa kahdenvälisissä ja monenkeskisissä kauppasopimuksissa. Samanaikaisesti perustettiin uusi virasto, jonka vastuulla on tuontitavaroiden tutkinta, valvonta ja ohjaus. 
 
Kenian hallitus yhdessä Keskuspankin kanssa ovat kehittelemässä syyskuussa 2016 voimaanastuneen korkokatto-asetuksen kumoamista tai muokkaamista. Korkokatto ei ole toiminut toivotusti, vaan päinvastoin kuristanut yksityissektorin lainansaantimahdollisuuksia, millä on osaltaan vaikutusta heikentyneeseen talouskasvuun. Julkinen sektori on lainamarkkinoiden suurin lainanottaja jättäen vain riskittömät yksityissektorin toimijat lainamarkkinoiden piiriin. Mahdolliset muutokset korkokattoon vaativat kuitenkin parlamentin hyväksynnän, eikä tämän hetkinen poliittinen ilmapiiri ole tälle suotuisa. Todennäköisin ratkaisu lyhyellä aikavälillä on asetuksen pienimuotoinen korjaus. Joka tapauksessa Kenian valtiovarainministeriö valmistelee luottojenhallintalakia, jonka tulisi osaltaan selkeyttää rahoitusmarkkinoiden järjestelyä. Lakiluonnos on tarkoitus esitellä kesäkuussa 2018.

Päällikön sijainen Ramses Malaty työskentelee Team Finland-koordinaattorina Suomen Nairobin suurlähetystössä. 

 

Average (0 Votes)
No comments yet. Be the first.