Country outlook
Market area:
Industry:

Maailman markkinat 2018-2019: Vietnam

28.01.2019
Vietnam on 95 miljoonan asukkaan dynaamisessa kasvuvaiheessa oleva alemman keskitulotason maa. Väestö on nuorta, talouskasvun ennustetaan jatkuvan yli kuuden prosentin tasolla ja ulkomaiset investoinnit kasvavat. Vietnam on kommunistinen yksipuoluemaa, mutta talous perustuu pitkälti markkinatalouteen. Talouskasvu pohjaa vientiin ja Vietnam on neuvotellut useita vapaakauppasopimuksia. Kattavan EU-Vietnam-vapaakauppasopimuksen odotetaan astuvan voimaan vuonna 2019. Alenevien tullien ja vakaamman liiketoimintaympäristön myötä niin kaupan kuin investointienkin odotetaan kasvavan merkittävästi. Haasteita taloudelle aiheuttavat vuodesta toiseen korruptio, rahoitusvaikeudet ja tekijänoikeudet. Osaavan työvoiman puute, sääntelyn ennustamattomuus ja kotimaisten yritysten heikkous ovat muita huolenaiheita. Suomen ja Vietnamin kauppavaihto on kasvanut, mutta on silti verrattain vaatimattomalla tasolla. Suomalaisyrityksiä kiinnostavat sektoreista erityisesti cleantech, ICT ja digitalisaatio sekä koulutus.

 

Talouden ja ulkomaankaupan kehitys


Vuosi 2017 alkoi Vietnamin talouskasvun osalta verrattain heikommin maataloutta vaivanneen kuivuuden ja kaivosteollisuuden ongelmien vuoksi. Loppuvuosi oli kuitenkin parempi ja talouskasvun arvioidaan saavuttaneen 6,7 prosenttia erityisesti Samsungin tuotannon kasvattamisen myötä. Vuonna 2018 kasvun ennustetaan olevan 6,5–7,1 prosentin välillä ja myös seuraavina vuosina vastaavalla tasolla. Pitkän aikavälin kasvun taustalla ovat vientiin tähtäävä valmistusteollisuus ja toisaalta kotimainen keskiluokan ja kysynnän kasvu. Ulkomaiset investoinnit kasvavat tasaisesti ja myös maatalous- ja metsäsektorin ennustetaan kehittyvän. Lisäksi esimerkiksi turismi on kasvussa. Inflaation arvioidaan pysyvän matalana, vaikka palkkojen kasvu voi vielä aiheuttaa nousupaineita.

Vietnamin kauppavaihto nousi vuonna 2017 ennätystasolle yli 340 miljardiin euroon. Vienti oli yli 172 miljardia euroa ja kasvua oli yli 20 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, tuontia taas noin 170 miljardia euroa. EU-maat ja Yhdysvallat ovat samassa suuruusluokassa Vietnamin kolmanneksi ja neljänneksi merkittävimpinä kauppakumppaneina molemmat noin 40 miljardilla eurolla. Tärkein kauppakumppani oli Kiina lähes 76 miljardilla eurolla ja toisena Etelä-Korea noin 50 miljardilla eurolla. 15 edeltävää vuotta merkittävin yksittäinen kauppakumppani on ollut Yhdysvallat. Kuten aiempinakin vuosina Vietnamin kauppa oli ylijäämäistä Yhdysvaltain (ylijäämä 26,2 miljardia euroa) ja EU:n (21,3 miljardia euroa) kanssa ja alijäämäistä Kiinan (18,7 miljardia euroa) ja Etelä-Korean (25,7 miljardia euroa) kanssa. Vuonna 2017 suurin alijäämä oli Etelä-Korean kanssa ensimmäistä kertaa, edelliset 20 vuotta suurin alijäämä on ollut Kiinan kanssa. Vietnamin vienti Kiinaan kasvoi viime vuonna lähes 60 prosenttia ja alijäämä on pienentynyt.

Ulkomaisia investointeja tulee Vietnamin muun muassa elektroniikka- ja vaateteollisuudessa edullisten tuotantokustannuksien ja työvoiman hyvän saatavuuden perässä. Vietnamissa on nuori väestö ja minimipalkat vaihtelevat yksityissektorilla alueittain 97 ja 142 dollarin välillä. Kasvava keskiluokka puolestaan hyödyntää paikallisilla markkinoilla myyvien asemaa. Forbesin mukaan Vietnam on vain 11 vuotta Kiinaa jäljessä kun mittarina on bruttokansantuote per asukas ostovoimapariteetilla korjattuna ja Vietnamin onkin kutsuttu ”mini-Kiinaksi”. Myös startup-yritysten määrä Vietnamissa on kasvanut voimakkaasti.

Ulkomaiset suorat sijoitukset kasvoivat viime vuonna 44 prosenttia ja vuodelle 2018 ennustetaan samoin korkeaa kasvua. Ulkomaisten investointien tärkeimpiä lähtömaita ovat Etelä-Korea, Singapore, Japani ja Taiwan. Merkittävin yksittäinen investointi vuonna 2017 oli Samsungin 2 miljardin euron lisäinvestointi, mikä nosti yrityksen kokonaisinvestointien määrän Vietnamissa 5,3 miljardiin euroon. Samsung vastaa yli 20 prosentista Vietnamin viennissä. Samsungin johtoon kuuluva henkilö nimettiin myös keväällä 2018 Etelä-Korean uudeksi suurlähettilääksi Vietnamissa. Toinen merkittävä investointi oli taiwanilaisen Polytex Far Eastern:in 490 miljoonan dollarin tehdas.

Isojen investointien lisäksi pienet ja keskisuuret investoinnit ovat kasvaneet vauhdilla. Myös ulkomailla asuvien vietnamilaisten rahalähetykset ovat merkittävä valuutta- ja tulolähde. Vietnam on kahdeksanneksi merkittävin siirtolaisten rahalähetysten vastaanottajamaa maailmassa. Vuonna 2017 summa oli lähes 11,2 miljardia euroa, joka vastaa 6,7 prosenttia Vietnamin bruttokansantuotteesta. Lähettäjämaista merkittävän oli Yhdysvallat (60 prosenttia) ja toisena Eurooppa (20 prosenttia). Aiemmin rahalähetyksiä kului ensisijaisesti päivittäisiin menoihin, mutta nyt valtaosa käytetään tuotanto- ja bisneshankkeisiin.

Vietnamissa infrastruktuuri ja logistiikka aiheuttavat edelleen haasteita ja kustannuksia. Sekä satamien että teiden kapasiteetit kaipaavat merkittäviä parannuksia verrattuna esimerkiksi Kiinaan tai Thaimaahan. Satamia rakennetaan, laajennetaan ja parannetaan niin etelässä kuin pohjoisessa, mutta tehtävää riittää. Keväällä 2018 aukesi uusi syvän meren terminaali Pohjois-Vietnamin merkittävimmässä satamassa Haiphongissa, mikä tuplaa lastauskyvyn. Suunnitteilla on rautatieyhteyden rakentaminen Vietnamin ja Laosin välille, joka yhdistyisi Laosissa rakenteilla olevaan rataan maan läpi Kiinasta Thaimaahan. Vietnamin ja Laosin välisestä osuudesta on tehty toteutettavuustutkimus, mutta aikataulu ja rahoitus ovat vielä avoinna.

Suomen ja Vietnamin välinen tavarakaupan arvo vuonna 2017 oli 368,1 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 346 miljoonaa euroa). Tästä vientiä oli 126,5 miljoonaa euroa ja tuontia 241,6 miljoonaa euroa. Tuonti kasvoi yli 10 prosenttia edellisvuoteen nähden, vienti laski noin 2 prosenttia. Edellisinä vuosina myös vienti on kasvanut selvästi. Palvelukaupan vientiä vuonna 2016 oli 60 miljoonaa euroa ja tuontia 52 miljoonaa euroa. Vietnam on 49. suurin vientimaa Suomelle, joten Vietnamin talouskasvu huomioiden potentiaalia kaupan kasvattamiselle löytyy. Merkittävimpiä Suomen vientituotteita Vietnamiin vuonna 2017 olivat koneet ja laitteet mukaan lukien höyrykattilat, paperi, kartonki ja pahvitavarat sekä sähkökoneet ja -laitteet. Tuontituotteista tärkeimpiä olivat jalkineet, sähkökoneet ja -laitteet sekä vaatteet.

Vietnamissa toimii eri tavoin yli 120 suomalaista yritystä. Näistä noin kolmanneksella on maahan perustettu yritys sekä vakituista toimintaa Vietnamissa. Muiden yritysten läsnäolo perustuu jakelijoihin, myyntiedustajiin tai vastaaviin järjestelyihin. Suurin osa Vietnamiin rekisteröityneistä reilusta 30stä yrityksestä keskittyy myyntiin, konsultointiin ja asiakastukeen, neljällä on tuotantoa Vietnamissa. Suomalaisyritysten liiketoiminta Vietnamissa on kehittynyt myönteisesti. Uusien markkinalle tulevien ja markkinaa tutkivien yritysten aktiviteetit ovat lisääntyneet parin viime vuoden aikana, erityisesti Etelä-Vietnamissa.

Potentiaalisia sektoreita suomalaisyrityksille ovat erityisesti cleantech ja biotalous, koulutus sekä ICT ja innovaatiot. Nousevia aloja ovat myös terveys- ja hoivasektori sekä metsäsektori. Vietnamin kaltaisessa keskusjohtoisessa kasvutaloudessa julkisen sektorin vaikutus yritysten liiketoimintaan on edelleen suuri ja suhteiden ylläpitäminen Vietnamin hallintoon tärkeää. Suomalaisten toimijoiden valtteja Vietnamissa ovat ratkaisukeskeisyys (suunnittelu, rakentaminen, smart city, koulutus, innovaatiot ja ICTD-ratkaisut) ja puhtaus (kaupungistuminen, vesi- ja jätehuolto, ruokaturvallisuus, metsä).

Yhteiskunnallinen ja poliittinen tilanne


Vietnamia yksinvaltaisesti hallitsevan kommunistisen puolueen seuraava puoluekokous pidetään vuonna 2021. Viiden vuoden välein järjestettävässä puoluekokouksessa käytännössä tehdään maan merkittävimpien johtajien valinta seuraavalle kaudelle. Tämä myös määrittää tulevan politiikan sisältöä. Maan vaikutusvaltaisimmalle henkilölle eli puoluesihteeri Trong:lle tulee vuonna 2021 nykyisin sallitut kaksi kautta täyteen ja seuraajaspekulaatiot ovat alkaneet. Puolueen puolivälikokous pidettiin toukokuussa 2018 ja se keskittyi puolueen aseman ja jatkuvuuden turvaamiseen. Samoin korruption vastainen taistelu oli agendassa korkealla ja vastuuhenkilöiden asemaa ja valvontaa korostettiin. Kaiken kaikkiaan kommunistisen puolueen ja puoluesihteerin otteen arvioidaan viimeisten vuosien aikana vahvistuneen, joten suuria poliittisia muutoksia ei lähitulevaisuuteen ennusteta. Ilmaisunvapauden ja lehdistönvapauden tilanne jatkuu heikkona - lehdistönvapausindeksissä Vietnam sijoittuu 175/180. Samoin työvoiman järjestäytymisvapaus ja neuvotteluoikeudet ovat heikkoja ja yleisesti ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien katsotaan Vietnamissa heikentyneen. Kansalaisjärjestöjen toimintaa on vaikeutettu uusien hallinnollisten määräyksien myötä ja kansalaisyhteiskunta raportoi tilansa kaventuneen viimeisen kahden vuoden aikana.

Vietnamin taloudellisen avautumisen ennustetaan pääsääntöisesti jatkuvan, sillä myös kommunistien puolueen legitimiteetti pohjautuu pitkälti talouskasvuun ja elintason parantumiseen. Noin 50 prosenttia väestöstä on alle 30-vuotiaita. Väestön ikääntyminen tulee kuitenkin olemaan ennätysnopeata. Koulutustaso nousee ja keskiluokan ennustetaan kasvavan vähintään nykyisestä 13 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2026 mennessä, joidenkin ennusteiden mukaan myös huomattavasti nopeammin. Vietnamin tavoitteena on kasvattaa kilpailukykyään sekä tuottavuutta ja monipuolistaa taloutta työvoimaintensiivisestä tuotannosta kohti korkeamman lisäarvon ja teknologian sektoreita. Maan suunnittelu- ja investointiministeriö valmistelee Maailmanpankin avustuksella uutta ulkomaisten suorien sijoitusten strategiaa 2018–2023.

Vietnamissa keskustellaan paljon neljännestä teollisesta vallankumouksesta. ICT-sektori kuuluu hallituksen prioriteettisektoreihin ja vietnamilaiset käyttävät uuttaa teknologiaa suhteellisen paljon. Vuonna 2020 Vietnam on kansallisen strategiansa mukaan "kehittynyt ICT-maa" ja sekä kotimaiset että ulkomaiset investoinnit sektorille jatkuvat merkittävinä. Muun muassa pankkisektorin digitalisaatio on lähivuosien suururakka, ja smart city-suunnitelmia kehitetään maan suurimmissa kaupungeissa. Tietoturvassa on myös suuria puutteita ja siihen on satsattava digitalisaation edetessä.

Kesto-ongelmat kuten heikko kotimainen pankkisektori ja yrityskenttä, ammatillisen koulutuksen alhainen taso ja korruptio asettavat kuitenkin kehitystavoitteille omat haasteensa. Maassa on käyty aivan viime aikoina useampi korkean profiilin korruptio-oikeudenkäynti, joiden todellisia tarkoitusperiä on epäilty ainakin osin poliittisesti motivoituneiksi. Oikeudenkäynnit ovat liittyneet väärinkäytöksiin muun muassa pankkisektorilla ja suurissa valtionyrityksissä. Transparency Internationalin listalla vähiten korruptoituneista maista Vietnam on sijalla 107/180 ja se on viimeisen kahden vuoden aikana hieman nostanut pistemääriään parempaan suuntaan, mutta on edelleen korkealla tasolla. Saman järjestön Aasia ja Tyynenmeren alueen kyselytutkimuksessa Vietnamissa raportoitiin toiseksi eniten lahjontaa Intian jälkeen. Myös provinssien julkisen hallinnon toimivuutta mittaava PAPI-mittauksessa (Provincial Governance and Public Administration Performance Index) korruptio on hieman viime vuosina vähentynyt. Vaikka korkean profiilin oikeudenkäyntejä käydään, mahdolliset vaikutukset laajasti esiintyvään jokapäiväiseen korruptioon jäävät nähtäväksi. Esimerkiksi Vietnamin korruptiolainsäädäntö ei tällä hetkellä kunnolla kata yksityissektoria.

Niin kutsuttu middle income trap voi uhata Vietnamin kasvua joiden vuosien päästä, jos merkittäviä uudistuksia ei saada vietyä eteenpäin. Ammatillisen koulutuksen heikkous ja työvoiman matala tuottavuus ovat huolenaiheita. Vietnamin talouden kehittyessä työntekijöiden pätevyyden ja liiketoiminnan tarpeiden välinen kuilu laajenee ja voi olla merkittävä este Vietnamin kehitystavoitteille. Muihin rakenteellisiin riskeihin kuuluu muun muassa tarve syvemmälle valtionyritysreformille ja veropolitiikan uudistukselle, edelleen jatkuva finanssisektorin haavoittuvuus, ratkaisemattomat järjestämättömät lainat ja pääoman puutteesta kärsivät pankit kotimaisen luotonkasvun myötä. Vietnam lähestyy parlamentin asettamaa 65 prosentin velkakattoa. Vietnam panostaakin enenevässä määrin Public Private Partnership (PPP) -malliin investoinneissa, on aiempaa haluttomampi ottamaan julkista velkaa investointien rahoittamiseksi sekä suosii velanotossa enenevässä määrin kotimaista rahoitusta. Vietnamin talouskasvun pohjautuessa pitkälti ulkomaankaupalle myös globaalisti kasvava protektionismi on merkittävä riski.

Vietnamin arvioidaan olevan yksi maista, jotka kärsivät eniten ilmastonmuutoksesta. Pitkä rannikko, merenpinnan nousu ja maaperän suolaantuminen, voimistuvat trooppiset myrskyt, kuivuusjaksot, tulvat ja mutavyöryt ovat maassa kasvava ongelma, jolla on myös talouskasvua hidastavia vaikutuksia. Ilmastonmuutoksen vaikutusten lisäksi ympäristöongelmat ovat Vietnamissa yleistyneet. Voimakkaasti kasvava kysyntä energialle katetaan pitkälti fossiilisista lähteistä, energian ja polttoaineen hintaa pidetään keinotekoisesti huomattavan alhaisena, teollisuudessa ja voimalaitoksissa ei käytetä riittäviä suodattimia päästöille, jätteiden käsittely ja kierrätys on hyvin puutteellista, ja torjunta-aineiden, hormonien ja antibioottien käyttö maa- ja kalataloudessa on ylenpalttista. Osin kyse on puutteellisesta sääntelystä, mutta merkittävä rooli on myös sääntelyn heikolla toimeenpanolla ja seurannalla. Vaikka aiheesta puhutaan yhä enemmän, nopea lyhyen tähtäimen talouskasvu painaa usein vaakakupissa eteenpäin.

Etelä-Kiinan meren tilanne ja yleisemmin suhteet Kiinaan vaikuttavat Vietnamin politiikkaan ja myös talouteen. Eriävät vaatimukset Etelä-Kiinan meren merialueiden ja niillä sijaitsevien luonnonvarojen käyttöön voivat vaikuttaa muun muassa kansainvälisten öljy-yhtiöiden investointihalukkuuteen Vietnamissa. Vietnamin talousvesillä sijaitsee merkittäviäkin varantoja. Toisaalta kauppa pohjoisen naapurin Kiinan kanssa on kasvanut viimeisen vuoden aikana huomattavasti laajasti eri sektoreilla. Vietnamin teollisuus on riippuvainen tuonnista Kiinasta, mutta Vietnamin alijäämä Kiinan kanssa on hieman pienentynyt.

Sääntely-ympäristön kehitys


Vietnam on edelleen neuvotellut aktiivisesti kauppa- ja investointisopimuksia. Kymmenen sopimusta on jo voimassa, kaksi allekirjoitettu, kahdet neuvottelut päätetty ja kolmet lähellä päätöstä. Osa sopimuksista on Kaakkois-Aasian yhteistyöjärjestö ASEAN:in yhteisiä muun muassa Japanin ja Etelä-Korean kanssa.

EU:n ja Vietnamin välisen kattavan vapaakauppasopimuksen neuvottelut saatiin päätökseen loppuvuodesta 2015, mutta voimaantuloajankohdasta ei vielä ole varmuutta, sillä sekä EU:n että Vietnamin päässä tekninen prosessi kestää. Tällä hetkellä puhutaan voimaantulosta alkuvuonna 2019. Sopimus on kunnianhimoisin ja kattavin sopimus, jonka EU on toistaiseksi neuvotellut kehitysmaan kanssa. Sen täytäntöönpano on lähivuosien suururakka. Sopimuksen toimeenpanoa ohjaavaa tiekarttaa on neuvoteltu pitkään. Sopimuksen on arvioitu lisäävän EU:n ja Vietnamin välistä kauppaa noin 50 prosenttia. Vietnam on tällä hetkellä EU:lle toiseksi merkittävin kauppakumppani ASEAN-maista Singaporen jälkeen ja sopimus voi tehdä Vietnamista houkuttelevan reitin koko ASEAN:in markkinoille.

Sopimuksessa EU ja Vietnam sopivat poistavansa tullit noin 99 prosenttia tavarakaupastaan. Kun sopimus astuu voimaan, Vietnam poistaa tullit heti 65 prosentissa EU:n Vietnamiin suuntautuvalta vienniltä. Loppuihin sovelletaan eripituisia siirtymäaikoja, jotka ovat pisimmillään kymmenen vuoden pituisia. Suomen viennin kannalta merkityksellisissä tullinimikkeissä on esiintynyt jopa 20–25 prosentin suuruisia tulleja. Keskeisissä kone- ja laitevientimme nimikkeissä on odotettavissa keskimäärin 3-7 vuoden pituisia siirtymäaikoja sekä paperissa ja kartongissa 5-7 vuoden pituisia määräaikoja, jonka jälkeen tullit poistuvat. Sopimus avaa myös julkisia hankintoja, jotka kattavat Vietnamissa lähes 40 prosenttia bruttokansantuotteesta. Merkittävää on myös teollis- ja tekijänoikeussuojan paraneminen sekä vakaampi toimintaympäristö investoinneille. Suomen odotetaan hyötyvän EU-maiden yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksesta esimerkiksi elintarvikkeiden tuontiluvissa Vietnamissa.

Alkuperäisen Tyynenmeren vapaakauppasopimus TPP:n kariutuminen Presidentti Trumpin valinnan myötä oli Vietnamille kova takaisku Yhdysvaltojen laajojen markkinoiden jäädessä haaveeksi. Vietnam on kuitenkin mukana maaliskuussa 2018 allekirjoitetussa CPTPP-sopimuksessa (Comprehensive and Progressive Agreement for Trans-Pacific Partnership) yhdessä 10 muun maan kanssa. CPTPP-sopimuksen arvioidaan voivan kasvattaa Vietnamin bruttokansantuotetta 1,1–3,5 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Vietnamin liiketoimintaympäristö parantuu, mutta hitaasti. Hallinnolliset ja oikeudelliset epävarmuudet haittaavat edelleen liiketoimintaa. Maailmanpankin Ease of Doing Business-listauksessa Vietnam nousi kuitenkin sijalle 68., kun vuotta aiemmin sijoitus oli 82. Maailman talousfoorumin kilpailukykylistauksessa Vietnam on sijalla 55., mikä tarkoittaa viiden sijan nousua edellisvuoteen verrattuna.

Vietnamissa toimivat yrittäjät toivovat jatkuvasti viranomaisilta sääntöjen ja käytännön yhtenäistämistä liiketoimintaympäristön ennustettavuuden lisäämiseksi. Ongelmia on säännöllisesti eri viranomaisten kuten veroviranomaisen, tullin ja oikeuslaitoksen toiminnassa, jota ei voi aina pitää itsenäisenä tai läpinäkyvänä. Tulkinnat saattavat erota eri tasoilla tai eri osissa maassa. Oikeusprosesseissa voi kestää eikä prosessin laadusta ole aina takeita. Samoin Vietnamin pankkisektori on suhteellisen vanhakantainen ja byrokraattinen. Maksujen hoitaminen voi olla hidasta ja vaatia paljon paperityötä ja digitalisaatio on vasta alkamassa.

Viimeisen vuoden aikana eurooppalaiset yritykset ovat olleet huolissaan muun muassa uusista erittäin nopealla aikataululla voimaan tulleista maahantuontisäännöistä autosektorilla, jotka asettavat tuontiautot eriarvoiseen asemaan. Samoin huolta on herättänyt suunniteltu referenssimaalistasta lääkkeiden julkisissa hankinnoissa, jossa vain osa EU-maista on mukana. Elintarvikkeiden tuontia koskevien sääntöjen tulkinta on paikoin huomattavasti tiukentunut lupaviranomaisen vaihdoksen myötä, mikä on koskettanut myös suomalaisyrityksiä. Vain tuontiviinejä ja väkeviä koskeva verotus puolestaan on nollannut EU-Vietnam-vapaakauppasopimuksen hyödyt, vaikka 70 prosenttia maassa kulutettavasta alkoholista on tilastoimatonta ja näin ollen verottamatonta.

Average (0 Votes)
No comments yet. Be the first.