Country outlook
Market area:
Industry:

Maailman Markkinat 2018-2019: Yhdistyneet Arabiemiirikunnat

01.10.2018

Arabiemiirikunnat on läpikäynyt viime vuosina muutoksia talouden monipuolistamiseksi ja trendi näyttää jatkuvan. Maa on tähdännyt kansallisissa visioissa 2021 ja 2071 monipuoliseen ja tietopohjaiseen talouteen sekä kansainvälisten vertailujen kärkeen olemalla yksi maailman parhaista valtioista. Tulevaisuuden keskeisiksi menestystekijöiksi nähdään talouden rakenteen monipuolistaminen, koulutustason nosto, tietopohjaisen talouden rakentaminen sekä innovaatiot. Suomalaisen vientiteollisuuden kannalta oleellisia sektoreita ovat muun muassa teknologia ja teollisuus, clean energy, terveydenhuolto, koulutus, elintarvikkeet sekä matkailu. Öljyn hinnan lasku on näkynyt maailman kahdeksanneksi suurin öljyntuottajamaan taloudessa, mikä on johtanut toimenpiteisiin maan talouden monipuolistamiseksi ja laajoihin innovaatioihin muilla kuin öljysektorilla. Maassa otettiin käyttöön viiden prosentin arvonlisävero vuoden 2018 alussa. Kesäkuussa 2017 alkanut Qatarin kriisi, joka sulki ilma-, maa- ja meriliikenteen maiden välillä, vaikuttaa Suomen ja Qatarin välisiin suhteisiin eikä suora lentoreitti Helsingistä Dohaan enää palvele Arabiemiirikuntiin suuntautuvaa liike-elämää. Kaupparegiimiltään avoin Arabiemiirikunnat tarjoaa suomalaisille yrityksille merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Kilpailu on kuitenkin kovaa ja edellyttää pitkäjänteistä sitoutumista ja panostusta.

 

Talouden ja ulkomaankaupan kehitys
 
Maailman kahdeksanneksi suurimman öljyntuottajamaan valtaosa öljystä sijaitsee Abu Dhabin emiirikunnan alueella. Öljy on perinteisesti ollut maan talouden kivijalka ja pyrkimys eroon öljyriippuvuudesta on maan keskeisiä tavoitteita. Öljy ja kaasu tuottavat noin kolmanneksen liittovaltion bruttokansantuotteesta ja noin 40 prosenttia tuloista. Ennen öljyn hinnan laskua nämä luvut olivat vielä korkeampia. Maailmanpankin luokituksessa Arabiemiirikunnat oli vuonna 2016 maailman 30. suurin talous (bruttokansantuote 348 miljardia dollaria). Maan talous kasvoi 2,0 prosenttia vuonna 2017 – laskua oli 0,5 prosenttia edellisvuodesta. Vuodelle 2018 ennakoidaan 2,8 prosentin bruttokansantuotteen kasvua, ja talouden odotetaan kasvavan 3,3–4,6 prosentin välillä vuosina 2019–2022. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ennusteet ovat samaa luokkaa: todellisen talouskasvun ennustetaan vuonna 2018 olevan 3,4 prosenttia ja pysyvän vuosina 2019–2022 tasaisesti 3,1–3,2 prosentin välillä. Vuonna 2018 arvonlisäveron käyttöönoton odotetaan lisäävän inflaatiota ja inflaation ennustetaan olevan vuosina 2018–2022 keskimäärin 3,5 prosenttia. 
 
Ainakin keskipitkällä tähtäimellä öljyn hinnan romahdus, romahduksen jälkeinen hinnan vaatimaton nousu ja OPEC-maan sitoumus rajoittaa öljyntuotantoaan ovat näkyneet monin tavoin Arabiemiirikuntien taloudessa. Säästötoimet näkyvät projektien viivästymisenä ja ulkomaisen korkeasti palkatun työvoiman vähenemisenä. Maa on kuitenkin vertaismaitaan pidemmällä talouden rakenteen monipuolistamisessa ja maa onkin onnistunut viime vuosina kasvattamaan muun kuin öljyyn liittyvän ulkomaankaupan määrää. Talouden suojana ovat puskurit kuten mittavat valuuttavarannot ja verrattain alhainen velkataso. Maalla on maailman kolmanneksi suurimmat valtiolliset sijoitusrahastot, niiden arvoksi on arvioitu noin 1 200 miljardia dollaria. Maa on myös kyennyt säilyttämään kansainvälisen kilpailukykynsä. Nämä seikat ja hallituksen toimet kuten säästötoimenpiteet, polttoaine-, sähkö- ja vesitukiaisten leikkaus ja kansainvälisten velkakirjojen liikkeeseenlasku ovat mahdollistaneet maan johdon kunnianhimoisten kehittämissuunnitelmien edistämisen heikentyneestä taloustilanteesta huolimatta. Arabiemiirikuntien ankarin säästökuuri vaikuttaa päättyneen ainakin toistaiseksi ja vuoden 2018 budjettia ollaan nostamassa edellisestä vuodesta 5,6 prosenttia 51,4 miljardiin pääpainon ollessa koulutuksessa, terveydenhuollossa ja yhteisön hyvinvoinnissa. 
 
Arabiemiirikunnat on kehittynyt valtavasti lyhyessä ajassa. Kansalliset visiot 2021 ja 2071 ohjenuorinaan maa tähtää kansainvälisten vertailujen kärkeen – esimerkiksi innovatiivisuuden, onnellisuuden, koulutuksen, terveyden, kestävän kehityksen ja uusiutuvan energian mallimaaksi – ja kansallisen avaruusohjelman myötä aina Marsiin asti. Maa onkin nostanut sijoitustaan useissa listauksissa ja tuo sijoittautumisiaan esiin mediassa säännöllisesti. The Global Competitiveness Indexin 2017–2018 mukaan maa on globaalisti 17. kilpailukykyisin talous. Vision 2021:n tavoitteena on liiketoimintaympäristön parantaminen ja ulkomaisten sijoitusten houkuttelu. Tulevaisuuden keskeisiksi menestystekijöiksi nähdään talouden rakenteen monipuolistaminen, koulutustason nosto ja tietopohjaisen talouden rakentaminen sekä innovaatiot. 
 
Uusiutuvan energian kehittäminen on energiapolitiikan keskiössä. Erityisesti aurinkoenergiaa, joka maan omissa energiasuunnitelmissa on tärkein uusiutuvan energian muoto, lisätään voimakkaasti. Dubaihin ollaan rakentamassa maailman suurinta aurinkoenergiapuistoa, jonka päivittäinen kapasiteetti on vuoteen 2030 mennessä 5 000 megawattia. Arabiaemiirikuntien tavoitteena on tuottaa 44 prosenttia energiasta uusiutuvista energialähteistä vuoteen 2050 mennessä, mikä edellyttää uusien energiaprojektien luomista. Esimerkiksi Dubai on suunnitellut kuluttavansa noin 19 miljardia dirhamia energiaprojekteihin seuraavien viiden vuoden aikana. Abu Dhabin taloudellisessa visiossa 2030 ydinenergia on keskeisessä osassa kestävän kasvun toteuttamisessa ja ensimmäinen ydinenergiareaktori avataan tänä vuonna ja kolme muuta reaktoria otetaan käyttöön vuoteen 2020 mennessä. Kaikkiaan ydinenergiakapasiteetti tulee olemaaan 5 600 MW. Arabiemiirikunnat on jo alkanut purkaa energiatukiaisiaan ja kaikki kaasuun sekä sähköön liittyvät tukiaiset on tavoitteena poistaa tulevaisuudessa. 
 
Talouden moottorit Abu Dhabi ja Dubai pyrkivät kumpikin alueellisiksi kaupan, rahoitusalan, logistiikan ja turismin keskuksiksi. Öljysektori on edelleen keskeinen investointikohde erityisesti Abu Dhabissa, mutta mittavat investoinnit muun muassa rakentamiseen, teollisuuteen ja turismiin mukaan lukien terveysturismi jatkuvat, mikä pitää yllä muun kuin öljysektorin kasvua.  Esimerkiksi Abu Dhabissa on meneillään kaksi valtavaa projektia: lentokentän laajennus ja ydinvoiman rakentaminen. Vuoden 2020 maailmannäyttelyyn (20.10.2020–10.4.2021) valmistautuva Dubai puolestaan investoi voimakkaasti infrastruktuuriin. Maailmannäyttely järjestetään tuolloin ensimmäistä kertaa Persianlahden alueella ja arabimaassa. Näyttelyyn odotetaan 25 miljoonaa kävijää, joista suuri osa Persianlahden alueen ulkopuolelta. Näyttelyn teemaksi on valittu "Connecting Minds, Creating the Future". Muita keskeisiä sektoreita ovat muun muassa uusiutuva energia, perusteollisuus, terveydenhuoltopalvelut, koulutus, turismi, ICT, liikenne- ja logistiikkayhteydet, rahoituspalvelut, lentoliikenne ja puolustusteollisuus. Vuonna 2016 Arabiemiirikunnat vastaanotti ulkomaisia suoria sijoituksia lähes yhdeksän miljardin dollarin arvosta (UNCTAD) – alueen maista Turkin ja Israelin jälkeen kolmanneksi eniten ja määrä on kasvanut vuosittain lähes kymmenen prosentin vauhdilla. Suurin osa ulkomaisista investoinneista keskittyy hiilivedyn, veden ja sähkön tuotantoon. Dubai FDI Monitorin mukaan Dubai oli viime vuonna maailman seitsemänneksi kiinnostavin investointien kohde. Arabiemiirikunnat on myös nimetty Yhdistyneiden kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssin ja Investment Promotion Agencyn tekemän tutkimuksen mukaan 13. sijalle lupaavimmat investointikohteet listalla vuosina 2017–2019. 
 
Arabiemiirikuntien vienti vuonna 2017 oli noin 322 miljardia dollaria ja tuonti noin 240 miljardia dollaria. Maa hyötyy vakaasta toimintaympäristöstä, sillä se on yksi konfliktiherkän alueen vakaimpia maita. Monen yrityksen alueellinen toimisto on Dubaissa. Arabiemiirikuntien suurimmat vientimaat ovat Oman, Intia, Iran ja Japani, kun taas EU-28, Kiina, Yhdysvallat ja Intia ovat maan suurimmat tuontimaat. Valtaosa maan öljystä viedään Aasiaan. Arabiemiirikunnille EU-28 on suurin kauppakumppani ja vastaavasti EU:lle maa on alueen suurin kauppakumppani ja maailmanlaajuisesti kahdeksanneksi suurin vientikohde.
 
Arabiemiirikunnat on Egyptin jälkeen Suomen toiseksi suurin vientimaa lähialueella. Vuonna 2017 Suomen vienti Arabiemiirikuntiin oli 310 miljoonaa euroa, mikä on 47 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Eniten vietiin erilaisia koneita ja laitteita sekä paperia, pahvia ja niistä valmistettuja tuotteita. Arabiemiirikuntien osuus Suomen kokonaisviennistä oli 0,5 prosenttia. Suomen tuonti Arabiemiirikunnista oli vähäistä, noin kymmenen miljoonaa euroa. Suomi ei ole ostanut öljyä tai kaasua Arabiemiirikunnista. Maahan on etabloitunut viitisenkymmentä suomalaisyritystä.
 
Arabiemiirikunnat tarjoaa moninaisia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille ja Suomen kärkitoimialoille. Maa on valinnut kestävän kehityksen tien, jonka elementteinä ovat väestön hyvinvointi, ympäristön tilasta huolehtiminen ja vihreiden arvojen selkeä tunnistaminen. Tämä politiikka tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia etenkin terveydenhuollon, ympäristöön liittyvien hankkeiden, tietotekniikkaratkaisujen, biotalouden ja koulutuksen alueilla. Selkeitä suomalaiseen osaamiseen soveltuvia alasektoreita ovat erityisesti koulutus, ehkäisevä terveydenhuolto, terveydenhuollonlaitteet ja sairaalatekniikka, jätevesien käsittely, puhtaan veden saatavuuden varmistaminen, jätteistä saatavan energian ratkaisut, ydinturvallisuus ja uusiutuva energia. Näiden lisäksi myös sähköisiin palveluihin liittyvät tuotteet, sekä erilaiset digitalisaatioon liittyvät hankkeet, suomalaisen koulutuksen erityisratkaisut, koulukonseptit, opettajankoulutus, älyverkot ja korkeiden rakennusten energiatehokkuus tarjoavat mahdollisuuksia suomalaisille toimijoille. Nousevia potentiaalisia aloja ovat matkailun edistäminen sekä puhdas ja terveysvaikutteinen suomalainen ruoka. Suomalaisyritysten kiinnostus Arabiemiirikuntien markkinaan onkin selkeässä kasvussa.
 
Molemminpuoliset vierailut ja sijoittajatapahtumat ovat johtaneet konkreettiseen yhteistyöhön ja sijoituksiin. Maassa on sekä valtiollisia että yksityisiä sijoittajia, joiden investointistrategiaan Suomi maantieteellisesti ja erityisesti suomalaiset korkean teknologian yritykset toimialojen kautta tarkasteltuna sopivat. Arabiemiirikuntien Helsingin suurlähetystö avattiin syksyllä 2017.
 
 
Yhteiskunnallinen ja poliittinen tilanne
 
 
Vaikka suuria yhteiskunnallisia muutoksia ei viime vuoden aikana ole ollut nähtävissä, on onnellisuuden ja suvaitsevaisuuden korostaminen ollut arvoasteikossa korkealla. Nuorisoon kiinnitetään lisääntyvää huomiota samoin kuin uusiin teknologioihin, kuten tekoälyyn.
 
Arabiemiirikunnissa korkein valta on seitsemän emiirikunnan eli Abu Dhabin, Dubain, Sharjahin, Ras Al Khaimahin, Fujairahin, Umm Al Quwainin ja Ajmanin muodostamalla hallitsijoiden neuvostolla (Supreme Council of Rulers). Neuvosto valitsee presidentin, pääministerin ja korkean oikeuden tuomarit sekä hyväksyy pääministerin valitseman hallituksen. Hallituksen muodostavat ministerit ja ministerilistatut valtiosihteerit (Minister of State). Keskeisimmät ministerinsalkut ovat Abu Dhabin Al Nahyan- ja Dubain Al Maktoum -sukujen hallussa. Arabiemiirikuntien parlamentissa (National Federal Council) on 40 paikkaa, ja sen roolia voidaan pitää lähinnä neuvoa-antavana. Naiset ovat koulutettuja ja valtiovalta on tukenut heidän mahdollisuuttaan tulla vahvasti mukaan yhteiskunnan eri sektoreille mukaan lukien ministereiksi ja parlamentin puhemieheksi. 
 
Arabiemiirikunnat on sisäisesti vakaa. Merkittäviä askelia kohti demokratiaa ei ole lähitulevaisuudessa nähtävissä. Maassa ei ole sallittu poliittisia puolueita eikä ammattiyhdistysliikettä. Maassa ei myöskään ole näkyvää oppositiota. Kansalaisyhteiskunta on heikko. Perustuslaki turvaa sananvapauden, mutta tiedotusvälineet eivät kirjoita kriittiseen sävyyn hallitsijoista tai ulkopolitiikasta. Arabiemiirikunnat sijoittautui MENA-alueen ensimmäiseksi ja maailmanlaajuisesti 21. sijalle vähiten korruptoituneiden maiden listalla. Maan noin kymmenen miljoonaisesta väestöstä 85–90 prosenttia on ulkomaalaisia.
 
Arabiemiirikuntien ulkopolitiikka on perinteisesti ollut pienen valtion varovaista ja pragmaattista ulkopolitiikkaa konfliktiherkällä alueella. Arabiemiirikuntien aktiivinen rooli terrorismin ja fundamentalismin vastaisessa taistelussa on tuonut uuden ulottuvuuden aiempaan ulkopoliittiseen linjaan. Maa on osallistunut muun muassa Yhdysvaltojen johtaman liittouman sotatoimiin ISIL:iä vastaan sekä Saudi-Arabian johtamaan koalitioon Jemenin huthi-kapinallisia vastaan. Suhteet NATO:oon ovat alueen maaksi vahvat. Arabiemiirikunnilla on oma suurlähettiläs NATO:ssa ja se osallistuu muutamiin NATO:n rauhanturvaamisoperaatioihin. 
 
Persianlahden maiden yhteistyöneuvosto (Gulf Cooperation Council, GCC) on Arabiemiirikuntien keskeisin joskin löyhä yhteistyön viiteryhmä. Qatarin 5.6.2017 alkanut kriisi on heikentänyt yhteistyöneuvoston toimintaa ja kiristänyt Arabiemiirikuntien ja Qatarin suhteita. Kaikki maa-, ilma- ja meriliikenne maiden välillä on poikki, mikä näkyy ihmisten ja tavaroiden liikkumisessa. Perinteisten arabisuhteiden ohella Yhdysvalloilla on ollut keskeinen asema maan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Viime vuosina ulko-, turvallisuus- ja talouspolitiikan katseet ovat kääntyneet yhä enemmän Aasiaan, erityisesti Kiinaan ja Intiaan, sekä Itä-Afrikkaan. Suurimmaksi ulkopoliittiseksi uhkaksi koetaan Iran, jonka epävakauttavaa vaikutusta alueen maiden ja myös maan sisäiseen tilanteeseen pelätään. 
 
Sääntely-ympäristön kehitys
 
Kauppapolitiikassa Arabiemiirikuntien keskeisenä tavoitteena on markkinoillepääsyn lisääminen monenkeskisten kaupanvapauttamisneuvottelujen sekä kahdenvälisten ja alueellisten vapaakauppasopimusten kautta. Arabiemiirikuntien kaupparegiimi on avoin, tullit ovat matalat ja tullien ulkopuolisia kaupanesteitä on vähän. Pankki- ja maksuliikenne toimii moitteettomasti. The Heritage Foundationin vuoden 2018 Economic Freedom -indeksillä maa sijoittui alueella ensimmäiseksi ja maailmanlaajuisesti kymmenenneksi. Liiketoimintaympäristö Arabiemiirikunnissa on sääntelyn puolesta helpoin kaikista Persianlahden ympärysvaltioista. Maailmanpankin Doing Business -listauksessa maa sijoittuu 21. sijalle 190 valtion joukossa. Vastaavasti Ease of Starting Business -listauksessa maan sijoitus on 51:s. Varsin usein Arabiemiirikuntia ja erityisesti Dubaita käytetään Gulfin alueen sisääntulomaana ja Lähi-idän toimintojen laajentuessa päätukikohtana. Paikallinen liiketoimintakulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamisen suhteellinen helppous ja ennustettavuus ovat osasyinä sijainnin ja maan vakauden lisäksi. 
 
Arabiemiirikunnat on aktiivinen Maailmankauppajärjestö WTO:n jäsen. Maan viimeisin kauppapoliittinen tutkinta toteutettiin vuonna 2016. Tuolloin maan kauppapolitiikka sai kiitosta muun muassa GCC-maiden yhteisen ulkotullin soveltamisesta. Hyvällä katsottiin myös sitä, että maa jätti huhtikuussa 2016 hyväksymisinstrumenttinsa WTO:n kaupankäynnin menettelyitä koskevaan monenkeskiseen sopimukseen (niin kutsuttu TFA-sopimus, Trade Facilitation Agreement), joka tuli voimaan helmikuussa 2017. TFA-sopimuksella pyritään nopeuttamaan tullausta, vähentämään tarpeetonta paperityötä sekä lisäämään tiedonsaantia ja ennakoitavuutta. Tutkinnassa esiin nousseita kauppapoliittisia huolenaiheita olivat tietyt maahantuontimenettelyt ja -vaatimukset, esimerkiksi rajatarkastusmenettelyihin ja maahantuontiasiakirjoihin liittyvät kysymykset, sekä valtion osallistuminen talouteen. Lisäksi esitettiin jo pitkään esillä ollut toive vapauttaa maan investointilainsäädäntöä ja ulkomaista omistusta sekä vahvistaa teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa. Viimeksi mainittuihin kysymyksiin maa onkin jo vastannut uudella lainsäädännöllä.
 
Ulkomaalaisomistusta paikallisissa yrityksissä rajoitetaan 49 prosenttiin. Poikkeuksen tästä muodostavat vapaakauppa-alueet, joissa sallitaan 100 prosentin ulkomaalaisomistus ja investoijat on vapautettu tulo- ja yritysveroista 15 vuodeksi. Arabiemiirikunnat on viimeisten 30 vuoden aikana voimakkaasti laajentanut vapaakauppa-alueisiinsa liittyviä ohjelmia. Tällä hetkellä maassa toimii nelisenkymmentä vapaakauppa-aluetta, ja uusia on suunnitteilla. Yrityksen, joka on vapaakauppa-alueyritys, täytyy fyysisesti sijaita sillä vapaakauppa-alueella, jonne se on rekisteröity eikä se voi itse fyysisesti käydä kauppaa tuotteilla. Nyt maassa viimeistellään uutta investointilakia, jota odotetaan julkaistavaksi vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä. Sen mukaan tiettyjä strategisia sektoreita avataan ulkomaisille yrityksille niin, että ne voivat toimia myös vapaakauppa-alueiden ulkopuolella ja niiden ulkomainen omistuspohja voi olla 50 prosenttia tai enemmän, mikä ennen ei ole ollut mahdollista. Sektoreiksi valitaan niitä strategisesti tärkeitä toimialoja, joilla yrityksiä omasta takaa ei löydy ja joille halutaan ulkomaista liiketoimintaa. Uuden lain odotetaan luovan tulevina vuosina merkittäviä investointimahdollisuuksia useille teollisuuden aloille, erityisesti muille kuin öljysektorille.
Investointilain lisäksi maan kilpailukykyä vahvistanevat myös esimerkiksi vastikään voimaan astunut uusi konkurssilaki, joka modernisoi ja sujuvoittaa konkurssimenettelyjä, ja uusi talouspetoksia koskeva laki, joka pyrkii muun muassa vahvistamaan teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa. Muitakin lainsäädäntöhankkeita on vireillä, esimerkiksi sovitteluun liittyen.
 
Arabiemiirikuntien valuutta dirhami (AED) on sidottu Yhdysvaltain dollariin. Heikentyneen dollarin pitäisi vahvistaa vientisektorin kilpailukykyä ja lisätä ulkomaisten investointien määrää Arabiemiirikuntien kiinteistömarkkinoilla. Toisaalta kiinteistösektori on laskusuunnassa ja rakennusten sekä asuntojen vuokrataso jatkaa laskuaan, vaikka kiinteistömarkkinoilla käy kuhina uusien rakennusprojektien ansiosta. 
 
Verotus on kevyttä. Vientiä ei veroteta, kuten ei myöskään palkkoja tai yritysten tuloja lukuun ottamatta öljy- ja kaasuyrityksiä sekä ulkomaisia pankkeja. Kiristyneen taloustilanteen johdosta Arabiemiirikunnat otti yleisen viiden prosentin arvonlisäveron käyttöön vuoden 2018 alussa GCC-maiden kehyssopimuksen mukaisesti. Verotuksella pyritään laajentamaan ja monipuolistamaan maan taloutta ja tulopohjaa öljyn hinnan laskun kompensoimiseksi. Arvonlisäverotus tulee tarjoamaan helpotusta hallituksen kirstujen vajeen täyttämiseen, mutta se myös nostaa kuluttajahintoja, lisää yritysten kustannuksia ja vähentää investointeja. Vastatoimena hintojen nousuun Arabiemiirikuntien hallitus on ilmoittanut, että 70 prosenttia arvonlisäveron tuotosta kohdennetaan julkisiin palveluihin ja projekteihin, joilla rahoitetaan parempia paikallisia palveluita, paremman yhteisön kehittämistä ja laajempaa tukea kansalaisille. Arvonlisäveron käyttöönoton odotetaan kasvattavan inflaatiota vuonna 2018 mutta veron vaikutus inflaatioon pitäisi normalisoitua seuraavina vuosina.  Nykyisten arvioiden mukaan arvonlisävero tuottaisi vuonna 2018 valtion kanssaan reilut kolme miljardia euroa ja vuodesta 2019 lähtien vuosittain noin viisi miljardia euroa.
 
Arvonlisäveron lisäksi viime vuoden lopulla otettiin käyttöön tupakkatuotteita ja virvoitus- ja energiajuomia koskeva valmistevero. Tupakkatuotteiden ja energiajuomien osalta veroprosentti on 100, virvoitusjuomien osalta 50. Tässäkin on taustalla GCC-maiden yhteinen päätös ja niin sanotun sokeriveron osalta alueen maiden kansanterveydelliseksi haasteeksi nousseiden elintasosairauksien kuten ylipaino ja diabetes lisääntyminen. Myös yritysten verottamisesta ja muista veroista on keskusteltu mutta ei kuitenkaan ole odotettavissa, että muita veroja otettaisiin nopealla aikataululla käyttöön tai että ne olisivat korkeita.
 
Arabiemiirikunnat asetettiin EU:n julkaisemalle listalle yhteistyöstä kieltäytyneistä valtioista verotuksen alalla joulukuussa 2017, koska maa ei noudattanut BEPS:n (Base Erosion and Profit Shifting) vähimmäisnormeja eikä ollut sitoutunut käsittelemään näitä kysymyksiä 31. joulukuuta 2018 mennessä. Maa kuitenkin poistettiin listalta tammikuun lopulla, sillä maan hallitus on ilmoittanut EU:lle aikataulun BEPS:n vähimmäisvaatimusten täytäntöönpanosta ja on vahvistanut sitoutumuksensa torjua kansainvälisiä veropetoksia sekä antanut täydellisen ja vankan sitoutumisen veromenettelyn avoimuuteen. 
 
Emiirikunnissa on viime vuosina otettu käyttöön lukuisia veronluonteisia maksuja kuten tietullit, hotellien keräämät lisämaksut, lentokenttämaksut ja vuokrista perittävät kunnallismaksut. Osa niistä koskee vain muita kuin emiraattikansalaisia. Myös muut maksut, kuten työlupamaksu sekä sakot ja muut seuraamusmaksut ovat korkeita ja niitä on yhä nostettu viime aikoina. Vastaavasti yleinen hintataso on yhä korkeampi – Dubai ja Abu Dhabi lukeutuvat ulkomaalaisille kalleimpien kaupunkien listalle Lähi-idässä. 
 
GCC-maat ovat antaneet uuden ruokatuontia määrittävän ohjeistuksen (GCC Guide for Control on Imported Foods). Ohjeistus astui voimaan 1.4.2017 ja siirtymäaikana 1.4.–1.10.2017 GCC-maat saivat ottaa sen käyttöön omien aikataulujensa mukaisesti. Ohjeistuksen implementoiminen Arabiemiirikunnissa on kuitenkin lykätty toistaiseksi. Ruokaviennin näkökulmasta tilanne on ainakin hetkellisesti mutkikas. GCC-maiden neuvottelemassa ohjeistuksessa on päädytty ratkaisuun, jossa järjestön jäsenmailla on mahdollisuus edelleen esittää omia vaatimuksiaan haluamissaan tuoteryhmissä. Niinpä ruokavientiin vaadittavat sertifikaatit tulevat olemaan kaksiosaisia: A-osa koostuu GCC:n yhteisistä vaatimuksista ja B-osa on maakohtainen. Halal-sertifikaattien osalta jokaisella GCC-maalla on oma listansa hyväksytyistä islamilaisista järjestöistä, joilla on oikeus myöntää tuotteille ja teurastamoille vaadittavat sertifikaatit. Halal-sertifiointi- ja autorisointiprosessiin liittyviä kysymyksiä ja haasteita selvitetään myös EU-tasolla, kysymyksinä ovat muun muassa sertifioivat tahot, sertifikaattien hinnat, vanhojen ja uusien sertifikaattien suhde sekä sertifikaattien kattavuus GCC:n sisällä. Yhteistyöneuvoston ulkopuolisista maista tulevan ruokatuonnin lisäksi käyttöön otettavilla kaksiosaisilla sertifikaateilla on mahdollinen kauppaa estävä tai hidastava vaikutus myös GCC-maiden "sisärajojen" yli tehtävään kauppaan. Päivitettyä versiota ohjeistuksesta ei kirjoitushetkellä ole vielä julkaistu ja tarkempia tietoja muun muassa sertifikaattien osalta odotetaan. Tematiikan osalta myös kosmetiikkaan liittyvät halal-kysymykset ovat lisääntyvässä määrin esillä.
 
EU:n ja Arabiemiirikuntien suhteet ovat jonkin verran tiivistyneet, mutta painottuvat yhä laajempaan EU:n ja GCC:n väliseen yhteistyöhön, vaikkakin GCC-maiden yhteistyö on heikentynyt Qatarin kriisin johdosta. EU ja GCC-maat keskustelevat vuosittain kauppa- ja muista kysymyksistä yhteistyökomitean puitteissa. Toukokuussa 2017 lanseerattiin EU:n ja GCC:n välinen kauppa- ja investointidialogi. EU:n ja GCC:n vapaakauppaneuvotteluja on käyty lähes 30 vuotta, eikä ole nähtävissä, että ne saataisiin pikaiseen päätökseen.
 
Suurimpina haasteina suomalaisille yrityksille on paikallisten kaupankäyntitapojen ja -kulttuurin ymmärtäminen, oman tarjoaman viritys vastaamaan markkina-aluetta ja oikeiden kumppaneiden löytäminen. Paikallinen kumppani on keskeinen uskottavuuden, kommunikoinnin ja asioiden hoidon kannalta. Tietojen saaminen mahdollisesta yhteistyökumppanista on vaikeaa, ja sen selvittämiseen tarvitaan lähes poikkeuksetta ulkopuolista apua. Myös oikean markkinoille tulostrategian valinta vaatii sekä markkinan että oman osaamisen hyvää ymmärrystä. Syvemmän etabloitumisen vaiheessa oikealla yritysmuotovalinnalla ja sijainnilla on paljon merkitystä.
Arabiemiirikunnat tarjoaa lukuisia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Kilpailu on kuitenkin kovaa ja edellyttää yrityksiltä pitkäjänteistä panostusta, sitoutumista ja huolellista pohjatyötä sekä oikeat verkostot. Suomi on pieni toimija, minkä vuoksi suomalaisten yritysten olisi hyvä tuotteistaa tarjontansa isommiksi kokonaisuuksiksi. Yhteistyö tarjoaa paremmat mahdollisuudet saada näkyvyyttä. 
 
Riitta Swan toimii suurlähettiläänä ja Marjaana Ettala lähetystösihteerinä sekä Team Finland -koordinaattorina Suomen suurlähetystössä Abu Dhabissa. Jukka Hahlanterä on Finpron Lähi-idän aluejohtaja

 

Average (0 Votes)
No comments yet. Be the first.