Country outlook
Market area:
Industry:

Näkymiä Belgian taloudesta ja kaupasta

02.08.2018
Belgian talous selvisi hyvin vuonna 2008 alkaneesta globaalista talouskriisistä, mutta lamaa edeltäneisiin kasvulukuihin on edelleen matkaa. Talouskasvun ennustetaan nousevan 1,8 %:iin vuonna 2018. Valtion alijäämän ennustetaan laskevan 0,9 %:iin vuonna 2018 ja velan puolestaan 100,5 %:iin bruttokansantuotteeseen nähden. Nykyisen hallituksen aikana on luotu yli 163 000 uutta työpaikkaa. Työttömyys on myös saatu laskuun, ja on 6,8 % tällä hetkellä, mutta suuria alueellisia eroja esiintyy. Belgian viennistä ylivoimaisesti suurin osa (76 %) suuntautuu Eurooppaan. Vientituotteissa kärkisijaa pitävät kemikaaliteollisuuden tuotteet. Erityisiä haasteita taloudelle ovat muun muassa julkisen talouden vakauttamisen vaikeudet väestön vanhetessa, julkisen infrastruktuurin heikko kunto, yritysten ongelmat ja koulutuksellinen epätasa-arvo.

Nykyisen hallituksen uudistuksia

Nykyisen pääministeri Charles Michelin (Mouvement réformateur, MR) oikeistohallitus on ryhtynyt suuriin talouden muutostöihin kaudellaan. Vaikka työllisyys on kasvanut ja työttömyys laskenut kriisiä edeltäneelle tasolle, on työmarkkinoille osallistuminen edelleen verrattain matalaa. Liittovaltio on ottanut kurssin oikealle ja mm. laittanut toimeen niin sanotun "taxe-shiftin", jonka tarkoituksena on luoda uusia työpaikkoja siirtämällä verotusta palkoista kohti pääomatuloja, kulutusta ja kiinteistöistä saatavia tuloja. Hallituksen uudistukset ovat onnistuneet pienentämään talousvajetta.

Viimeisen kolmen vuoden aikana on luotu 163 000 uutta työpaikkaa, ja Belgian kansallispankki ennustaa lisäksi 97 000 uuden työpaikan syntyvän vuosien 2018-2020 aikana. Työttömyys on vuonna 2018 matalimmillaan tällä vuosituhannella: 6,2 %, mutta sen ennustetaan nousevan hienoisesti 6,8 %:iin vuonna 2020. Työllisyysaste on 69,3 %. Maan sisällä on kuitenkin havaittavissa suuria eroja eri alueiden välillä: Flanderissa työttömyys on maan matalinta (3,6 %), kun taas Valloniassa (8,9 %) ja erityisesti Brysselissä työttömyyttä esiintyy huomattavasti enemmän (13,3 %). Eri ryhmien välillä on myös suuria eroja työttömyyden suhteen: siitä kärsivät erityisesti vähän koulutetut, nuoret, maahanmuuttajat ja vammaiset henkilöt.

Tilastotietoa Belgian taloudesta

Belgian talous selvisi varsin hyvin globaalista talouskriisistä. Vuosina 2010 ja 2011 talous kasvoi nopeasti, mutta kasvu hidastui vuosiin 2014-2015 tultaessa. Talouden kasvupotentiaali ei ole täyttynyt, sillä muun muassa tehtaiden tuottavuus on laskussa, työikäikäisen väestön määrä laskee ja väestö yleisesti ikääntyy. Kriisiä edeltäneisiin kasvulukuihin tullaan tuskin siis pääsemään tämän hallituskauden aikana.

Kevään ennusteen mukaan Belgian talouskasvu tulee vahvistumaan vuonna 2018 1,8 %:iin vuoden 2017 1,7 %:sta. (Belgian kansallispankin kasvuennuste vuosille 2018 ja 2019 on hieman pessimistisempi: 1,5 %.) Talouden kasvun taustalla ovat paitsi hallituksen kunnianhimoinen rakenneuudistus myös positiivinen suhdanne sekä suuret etukäteiset yritysveromaksut. Yritysverojen suureen määrään vaikuttaa erityisesti suurten sakkojen uhka. Myös kotimaisen kysynnän kasvu, vahvemmat työmarkkinat ja lisääntyneet sijoitukset ovat vahvistaneet taloutta. Työllisyyden ennustetaan nousevan yli prosentilla sekä vuonna 2018 että 2019, tuoden työttömyysprosentin alas noin 6 %:iin.

Palkkakuri on jo pitkään tukenut taloudellista kasvua, mutta uuden kollektiivisen sopimuksen (new collective wage agreement) voimaan astuminen nostaa palkkoja jonkin verran. Toisaalta yksityisen kulutuksen ennustetaan nousevan hieman palkkojen mukana vaikuttaen näin positiivisesti talouden kasvuun. Myös yksityinen sijoittaminen vahvistaa talouskasvua. Julkiset investoinnit kasvanevat niin ikään suurten infrastruktuuriprojektien ja puolustusinvestointien ansiosta. Euroopan komission raportin mukaan kuitenkin työn kustannukset ja verotus ovat historiallisesti olleet korkeat ja ovat sitä edelleen vaikeuttaen näin hieman talouskasvua.

Belgian valtion alijäämä vuonna 2017 oli 1,0 % suhteessa BKT:hen ja velka puolestaan 103,1 % BKT:hen nähden. Vuoden 2018 ennusteen mukaan alijäämä tulee laskemaan 0,9%:iin ja velka 100,5%:iin. Vuodelle 2019 ennuste povaa alijäämän nousevan jälleen 1,3%:iin BKT:sta, sillä oletuksella, että poliittista suunnanmuutosta ei tule. Alijäämä on kuitenkin komission 3 prosentin tavoitteen rajoissa. Kuluttajahintaindeksi (inflaatio) kävi yli kahdessa prosentissa viime vuonna (2,2 %), mutta sen odotetaan laskevan 1,6 %:iin seuraavan parin vuoden aikana energiahintojen laskun avittamana.

Euroopan komission kiinnittämiä huomioita talouden ongelmakohtiin

Euroopan komission keväällä 2018 antaman raportin mukaan julkisen talouden vakauttaminen on haasteellista tilanteessa, jossa väestö ikääntyy ja sosiaalikulut kasvavat. Vuonna 2015 käynnistettyä eläkeuudistusta pidetään ensimmäisenä askeleena kohti kestävämpää taloutta. Uudistus tulisi kuitenkin laittaa käytäntöön kaikilta eri osiltaan, jotta sen vaikutus olisi mahdollisimman hyvä. Julkisen kulutuksen rajoittaminen nostetaan esiin, sillä sen osuus BKT:sta on eurooppalaista keskitasoa korkeampaa.

Tuottavuus nousee hitaasti ja tutkimukseen ja innovaatioihin sijoittaminen on liian kapea-alaista. Kuilu eniten tuottavien ja vähiten tuottavien yritysten välillä kasvaa. Julkisia investointeja tarvittaisiin enemmän, erityisesti infrastruktuuriin, kuten tie- ja raideverkostoon, sillä heikolla liikenneverkolla on yhteys myös tuottavuuteen. Myös yksityisautoilua tukeva verotus pahentaa entisestään ruuhkia. Liikenteen avaaminen kilpailulle mainitaan yhtenä keinona vastata haasteisiin paremmin. Belgia on yksi EU:n heikoimmista suoriutujista yrittäjyyden saralla. Byrokratiaa on liikaa ja start-upeilla on vaikeuksia saada rahoitusta. Palvelu-, rakennus- ja vähittäiskauppasektoreille tarvittaisiin enemmän kilpailua.

Ympäristöpolitiikka ei vastaa riittävän hyvin ilmastonmuutoksen haasteisiin, kuten paikallisiin ilmansaasteisiin ja kasvihuonekaasupäästöihin. Energiajärjestelmä vaatii isoja satsauksia tulevaisuudessa, kun taloutta de-karbonisoidaan. Belgia on ottanut tavoitteeksi luopua ydinvoimasta vuoteen 2025 mennessä. Alun perin tavoite kirjattiin lakiin jo vuonna 2003, mutta vuosina 2013 ja 2015 reaktoreiden käyttöikää pidennettiin kymmenellä vuodella. PMI Michelin hallituksen energiastrategia pyrkii varmistamaan energiansaannin jatkuvuuden, Pariisin ilmastosopimusten noudattamisen, kuluttajaystävälliset energian hinnat ja ydinvoimaloiden turvallisuuden. Ydinvoimasta luopuminen ja neljästä edellä luetellusta tavoitteesta kiinni pitäminen tulee kuitenkin olemaan haasteellista tulevaisuudessa, sillä Belgia on pitkään nojannut vahvasti fossiilisiin polttoaineisiin.

Mitä tulee maan kansainväliseen dynaamisuuteen, Maailman talousfoorumi (WEF) listaa Belgian sijalle 20 maailmassa talouden kilpailukyvyssä (Suomi oli listalla sijalla 10). WEF:n listauksen mukaan Belgia sijoittuu parhaiten peruskoulutuksessa ja terveydessä, makroekonominen ympäristö puolestaan vaatisi eniten parannusta.

Koulutuksen tasa-arvo ei toteudu ja erot koulujen ja alueiden välillä ovat suuret. Tekniikan, luonnontieteiden ja matematiikan aloilta valmistuu entistä vähemmän ihmisiä. Belgian verojärjestelmä on edelleen hyvin monimutkainen, vaikka muutoksia siihen on tehty. Verojärjestelmä nykyisellään mahdollistaa aggressiivisen verosuunnittelun, johon tulisi puuttua.

Ulkomaankauppa

Ylivoimaisesti suurin osa Belgian viennistä suuntautuu Eurooppaan, joka on 76 %:in osuudella edellä Aasiaa (11,3 %) ja Amerikkoja (7,8 %). Tuonnin osalta luvut ovat samankaltaiset. Belgian vientituotteista ykkössijaa pitävät kemikaalit ennen liikennettä ja tarvikkeita sekä kone- ja tarviketeollisuutta. Tuonnissa kakkossijalla ovat mineraalit ennen liikennettä ja tarvikkeita. Belgian tärkeimmät kauppakumppanit ovat Saksa, Ranska, Hollanti, Britannia, Italia ja Yhdysvallat.

Brexit-neuvotteluiden lopputulema tulee olemaan äärimmäisen tärkeä Belgian kannalta, sillä maan runsas kauppa saarivaltion kanssa asettaa sen erityisen hankalaan asemaan Britannian lähtiessä unionista. Belgian budjettiministeri Sophie Wilmès arvioi Britannian jättämän aukon unionin budjettiin maksavan Belgialle pahimmillaan 800 miljoonaa euroa lisää vuodessa. Myös viennin kannalta tilanne on Belgialle hankala: maan vienti Britanniaan on noin 32 miljardia euroa, eli 9 % Belgian kokonaisviennistä.

Belgian suhtautuminen vapaakauppaan

Belgia suhtautuu vapaakauppaan pääosin hyvin myönteisesti, vaikkakin lähihistoriassa löytyy esimerkkejä ristiriitaisesta käyttäytymisestä. Belgia jarrutti EU:n ja Kanadan välisen vapaakauppasopimus CETA:n voimaantuloa ja päätyi lopulta pyytämään Euroopan unionin tuomioistuimelta mielipidettä sopimuksen tiettyjen sopimusten yhteensopivuudesta EU-lain kanssa. Sopimus on tällä hetkellä voimassa niiltä osin, mitä Belgian pyyntö ei koske. Yleisesti ottaen Belgia kuitenkin puolustaa kansainvälistä multilateraalia kauppapolitiikkaa ja on huolissaan muun muassa Maailman kauppajärjestön riitojenratkaisumekanismin tämänhetkisestä, pääosin Yhdysvaltojen aiheuttamasta, pattitilanteesta. Ulkoministeri Didier Reyndersin mukaan neljä viidestä belgialaisesta työpaikasta riippuu suoraan tai epäsuorasti ulkomaankaupasta, joten maan intressi on työskennellä läpinäkyvän ja sääntöpohjaisen kansainvälisen kauppajärjestelmän puolesta.

 

Average (0 Votes)
No comments yet. Be the first.