Country outlook
Market area:
Industry:

Saksan hallituksen budjettiehdotuksesta

25.07.2018
Hallitus jatkaa tiukkaa "Schwarze Null" budjettikuria finanssiministeri Olaf Scholzin (SPD) johdolla. Budjettiehdotuksen mukaan investoinnit kasvavat 3 miljardilla ja kulut yli 10 miljardilla eurolla edellisvuoteen verrattuna. Uutta velkaa ei oteta ja EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen julkisen velan kriteeri saavutetaan lähiaikoina. Lopullinen budjettiehdotus tulee Bundestagin äänestettäväksi heinäkuussa.

Hallituksella riittää joustovaraa ja se aikoo tulevina vuosina investoida 46 miljardia euroa hallitussopimuksessa mainitsemiin priorisoituihin toimenpiteisiin. Luvassa on esimerkiksi investointeja digitalisaatioon, koulutukseen ja tutkimukseen sekä kevennyksiä perheille. Oppositio kritisoi silti hallituksen säästöpolitiikan alhaista investointitasoa ja tulevaisuusperspektiivien puutetta.

Sisäministeriön, työ- ja sosiaaliministeriön sekä puolustusministeriön menot kasvavat euroissa mitattuina eniten. Liikenteen- ja digitaalisen infrastruktuurin ministeriölle on varattu suurimmat investointivarat. Hallituspuolueissa esiintyy tyytymättömyyttä etenkin puolustus-, kehitys-, ja ulkoministeriöiden pitkän aikavälin rahoitussuunnitelmiin.

Hallitus jatkaa tiukkaa budjettikuria

Finanssiministeri Olaf Scholzin (SPD) esittämä budjettiehdotus vuodelle 2018 ja rahoitussuunnitelma vuoteen 2022 osoittavat jatkuvuutta edeltäjä Wolfgang Schäublen (CDU) valitsemaan tiukkaan "Schwarze Null"-säästöpolitiikkaan. Budjettiehdotus sisältää 341 miljardin euron kulut ja 37 miljardin euron investoinnit ilman uutta velanottoa. Verrattuna vuoteen 2017 investoinnit kasvavat 3 miljardilla eurolla ja kulut yli 10 miljardilla eurolla. Scholzin mielestä hallituksen budjettiehdotus on kestävä, oikeudenmukainen ja tulevaisuusorientoitu sekä takaa EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen julkisen velan kriteerien saavuttamisen ennen vuodelle 2020 asetettua tavoitetta. Lopullinen budjettiehdotus tulee Bundestagin äänestettäväksi heinäkuussa. Oppositio kritisoi investointien alhaista tasoa ja tulevaisuusperspektiivien puutetta budjettiehdotuksessa. Tiukka säästöpolitiikka ei myöskään miellytä kaikkia SPD:ssä.

Hallituksen priorisoituihin toimenpiteisiin investoidaan 46 miljardia euroa

Säästömaineestaan huolimatta Saksan kulut ovat kasvaneet vuosina 2009–2018 16 %. Vuoteen 2022 kulujen odotetaan nousevan 367,7 miljardiin euroon. Samanaikaisten tulonousujen takia hallitus näkee kuitenkin vuosille 2018–2021 liikkumavaraa ja investoi noin 46 miljardia euroa hallitussopimuksessa mainitsemiin priorisoituihin toimenpiteisiin. Suunnitteilla on esimerkiksi solidaarisuusveron osittainen lakkauttaminen (10mrd.), investointeja digitalisaatioon, koulutukseen ja tutkimukseen (5,95mrd.) ja kevennyksiä perheille (9,8mrd.).

Suuntaviivaukset ministeriöittäin

Sisäministeriön ja työ- ja sosiaaliministeriön kulut kasvavat eniten

Budjettiehdotuksen mukaan sisäministeriön kulut kasvavat euroissa eniten, noin 4,78 miljardilla 13,76 miljardiin euroon. Tämä johtuu osin aiemmin ympäristöministeriön alaisuudessa olleen rakentamis- ja asumisalan siirtämisestä sisäministeriöön. Toisaalta vuodesta 2009 sisäministeriön kulut ovat kasvaneet 153 %, mikä heijastaa etenkin pakolaiskriisin vaikutuksia. Huomionarvoista budjettiehdotuksessa ovat 135 miljoonan ja 93 miljoonan euron lisämenot poliisille ja keskusrikospoliisille. Rakentamispolitiikan osalta CSU:n puoltama Baukindergeld, jonka tavoitteena on perheiden asunto-omistuksen helpottaminen, herättää keskustelua. Aloitteelle on varattu 2 miljardia euroa vuoteen 2021 asti, mutta kulujen pelätään nousevan paljon arvioitua suuremmiksi.

Saksan budjetin suurin kuluerä on työ- ja sosiaalimenot. Ne kasvavat budjetissa toiseksi eniten euroissa mitattuina, mutta ainoastaan noin 2,18 miljardilla eurolla (8,7mrd./2017). Musta-keltaisen (CDU/CSU ja FDP) hallituskauden aikana 2009–2013 rahoitus jopa väheni, mutta suurkoalitioiden aikana kulutrendi on nouseva. Oppositio varoittaa eläkekassan tyhjentymisestä, vaikka eläkevakuutus pysyy isompana yksittäisenä kulueränä 3 miljardin nousulla 94,02 miljardiin euroon.

Puolustus-, kehitys-, ja ulkoministeriöissä tyytymättömyyttä rahoitussuunnitelmiin

Puolustusministeriö saa 1,49 miljardia euroa enemmän varoja kuin edellisvuonna, mikä on kolmanneksi isoin euromääräinen nosto. 38,49 miljardin euron siivu on määrä nousta 42,68 miljardiin euroon vuoteen 2022 mennessä. Tämä ei tyydytä puolustusministeriötä, CDU/CSU:tä, eikä ole lähellä NATO:n vaatimaa 2 % BKT:stä. Hallituskumppani SPD sekä oppositiopuolueista Vihreät, Linke ja FDP vaativat parempaa hallintoa puolustusministeriöltä ja annettujen rahojen kuluttamista loppuun ennen lisävarojen vaatimista. Vuonna 2018 suurin osa kuluista menee henkilöstöön (17,90mrd.) ja sotilaallisiin hankintoihin (4,83mrd.).

Kehitysministeriön menot nousevat vajaalla miljardilla 9,4 miljardiin euroon. Julkisten kehitysmenojen osuus BKT:stä on 0.5 %, tavoite on 0.7 %. Vuosien 2018–2022 rahoitussuunnitelmien mukaan osuus laskisi hieman vuonna 2019, vaikka koalitiosopimuksen mukaan sen piti "nousta selvästi" ja samaa tahtia puolustusmenojen kanssa. Hallituksessa on vaadittu muutoksia rahoitussuunnitelmaan. Samanlainen kehityskäyrä on havaittavissa ulkoministeriössä. Sen varat nousevat 5,23 miljardista 5,36 miljardiin euroon. Rahoitussuunnitelmasta vuosille 2018–2022 ilmenee, että vuodesta 2020 lähtien varat laskevat alle 5 miljardin euron rajan. Hallituspuolueet pitävät ulkoministeriön rahoituksellista kehityssuuntaa kysymysmerkkinä ja FDP, Vihreät ja Linke vääränsuuntaisena.

Liikenteen- ja digitaalisen infrastruktuurin ministeriö sekä ympäristöministeriö investoivat ison osan rahoistaan

Liikenteen- ja digitaalisen infrastruktuurin ministeriön budjetoidut varat pysyvät samanlaisina kuin vuonna 2017, noin 27,65 miljardissa eurossa. Sille on kuitenkin arvioitu suurimmat investointivarat kaikista talousarvioista, yhteensä 16,78 miljardia euroa, ja suurimmat tulot, noin 6 miljardia euroa (LKW-tiemaksujen takia). Suurin osa menoista liittyy liitovaltion valtateiden hoitoon. Ympäristöministeriö saa ehdotuksen mukaan 1,97 miljardia euroa käytettäväkseen, näistä 1,23 miljardia euroa menee investointeihin.

Perheisiin ja kansalaisten terveyteen panostetaan, koulutukselle vähemmän rahaa

Perheministeriö saa iloita 681 miljoonan euron lisäyksestä menoarvioon. Syy nousuun on eritoten lakisääteiset perhepoliittiset avustukset. Näin lisätään 270 miljoonaa euroa vanhempainrahaan ja 551 miljoonaa euroa elatusavun ennakkoon. Terveysministeriön menot ovat vuonna 2018 15,20 miljardia euroa vuoden 2017 15,16 miljardin sijaan. Suuntausta voidaan verrata muutaman vuoden takaiseen musta-keltaiseen hallituskauteen, jolloin leikattiin yhteensä 31,5 % terveysministeriön varoista. Vuonna 2018 jopa 14,50 miljardia euroa menee niin sanottuun terveysrahastoon. Laajasti kritisoituihin hoidon työoloihin luvataan parannusta.

Nousujakson jälkeen koulutukselle ja tutkimukselle annetaan hieman vähemmän rahaa. Näille osa-alueille on kuitenkin neljänneksi suurin menoarvio ministeriöistä. Pääpainopiste on liittovaltion ja osavaltioiden yhteistyökiellon (Kooperationsverbot) asteittainen kumoaminen koulutusasioissa. Tämä takaisi liittovaltiolle oikeudet rahoittaa kuntien ja osavaltioiden koulutusta pitkäjänteisesti, esimerkiksi tukemalla koulujen digitaalista infrastruktuuria. Esitys vaatii perustuslain muutosta 2/3 enemmistöllä ja näyttääkin saavan tukea hallituspuolueiden lisäksi FDP:ltä, Vihreiltä ja Linkeltä.

Pienet rahalliset lisäykset maataloudelle sekä talous- ja energiaministeriölle

Budjettiehdotuksen mukaan maatalousministeriö saa käytettäväkseen 643 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2017. Aikomuksena on panostaa etenkin eläinten hyvinvoinnin parantamiseen sekä digitalisaation edistämiseen maataloudessa. Talous- ja energiaministeriön kulut nousevat esityksen mukaan 7,73 miljardista 8,11 miljardiin euroon. Talousministeri Peter Altmaier (CDU) korosti puheenvuorossaan Mittelstandin ja startup-yritysten rooleja sekä digitalisaation tärkeyttä noususuhdanteen ylläpitämiseksi. Keskustelua käydään eri investointikohteiden tehokkuudesta tasavertaisuuden parantamisessa.

 

Average (0 Votes)
No comments yet. Be the first.