Country outlook
Market area:
Industry:

Velkaisten mammuttien modernisaatio – Kiinan valtio-omisteiset yritykset kasvavat ja kansainvälistyvät

05.06.2018
Valtio-omisteiset yritykset ovat ehdottomasti suurimpia toimijoita Kiinassa: vuonna 2013 viisisataa Kiinan suurinta yritystä kerryttivät yhteensä 9,3 biljoonaa voittoa, joista yksityisen sektorin yritysten osuus oli ainoastaan 14 prosenttia. Valtion yritysten määrä on 2010-luvulla kasvanut. Nyt niitä arvioidaan olevan noin 150 000.

Valtio-omisteiset mammuttitoimijoita Kiinassa

Valtio-omisteiset yritykset ovat ehdottomasti suurimpia toimijoita Kiinassa: vuonna 2013 viisisataa Kiinan suurinta yritystä kerryttivät yhteensä 9,3 biljoonaa voittoa, joista yksityisen sektorin yritysten osuus oli ainoastaan 14 prosenttia. Suurimmat kiinalaiset yritykset ovat Fortune 500 -listauksen sijoilla kaksi, kolme ja neljä. Nämä ovat State Grid Corporation of China, Sinopec Group ja China National Petroleum Corporation.

Kiinan valtio-omisteisten yritysten merkitystä Kiinan taloudelle voi lähestyä yritysten varallisuuden ja omistusten arvon kautta. Uskottavaa dataa on rajatusti saatavilla. Tuoreen EU-komission raportin mukaan valtio-omisteisten ei-rahoitusalalla toimivien yritysten kokonaisvarallisuus on noin 13 biljoonaa (trillion) Yhdysvaltain dollaria vuonna 2013. Noin 690 miljardia tästä varallisuudesta sijaitsee ulkomailla.

Valtion yritysten määrä on 2010-luvulla kasvanut. Nyt niitä arvioidaan olevan noin 150 000, joista keskushallinto vastaa kolmanneksesta, loput ovat alempien hallinnontasojen kontrollissa. Valtiovalta pitää valtio-omisteisia yrityksiä Kiinan sosialistisen markkinataloutensa kivijalkana, mutta on havahtunut heikon tuottavuuden ongelmiin. Esimerkiksi teollisuudessa valtio-omisteiset yritykset omistavat 40 prosenttia koko teollisuussektorin voimavaroista, mutta niiden uskotaan tuottavan ainoastaan 20 prosenttia teollisuuden kokonaistuotosta. Näistä monet olisivat tappiollisia ilman valtionavustusta.

Valtio-omisteisten yhtiöiden reformeille, modernisoinnille ja tehokkuuden lisäämiselle suuri tarve

Kiina käynnisti jälleen uuden valtion yritysten reformin vuonna 2015, joka on näyttäytynyt jättifuusioina ja uudelleen organisointeina esimerkiksi energiatuotannon, louhinta- ja terästeollisuuden ja merenkulun alalla. Tuottavuutta on koetettu kasvattaa myös tarjoamalla työntekijöille mahdollisuutta ostaa yhtiön osakkeita (esimerkiksi maailman vilkkaimman sataman omistaja Shanghai International Port Group toimi näin). Samoin ylikapasiteettia vuosi toisensa perään tuottavia aloja, kuten teräs- ja sementtiteollisuutta, on ajettu rajusti alas. Koska valtion puuttumisoikeus Kiinassa tapahtuvaan yritystoimintaan on kirjattu perustuslakiin, takaa se valtiolle laajan työkalujen arsenaalin: osaamista ja uusia teknologioita haetaan myös yksityisistä yrityksistä jopa ”pakkonaittamalla” yksityisiä yrityksiä osaksi valtio-omisteisia yrityksiä.

Suurimpia valtio-omisteisia yrityksiä Kiinassa valvoo valtioneuvoston alaisuudessa toimiva SASAC (Supervision and Management of State-owned Assets of Enterprises). SASAC:n voi nähdä maailman suurimpana taloudellisena toimijana, sillä sen valvonnassa toimii tällä hetkellä Kiinan 98 suurinta valtion yritystä. SASAC nimittää yritysten johtajat (kommunistisen puolueen hyväksyttyä valinnan), luonnostelee valtion yrityksiä koskevia lakeja ja valvoo niiden toteutumista ja päättää myös yritysten osuuksien myynneistä ja fuusioista. Laajat toimivaltuudet takaavatkin, että SASAC pystyy osallistumaan yritysten päätöksentekoon ja muovaamaan yritysten strategiaa vastaamaan hallinnon tavoitteita. Kiina suojelee strategisesti tärkeitä tuotannonaloja säilyttämällä valtion kontrollin, vaikka presidentti Xi Jinpingin valtakaudella yksityinen sektori onkin päässyt myös aiemmin Kiinassa pyhiksi nähdyille aloille, teleliikennealalle ja puolustusteollisuuteen. Samoin Kiinan tiedetään muokkaavan kilpailuympäristöä sen omien taloustavoitteiden mukaan.

Myös kommunistinen puolue on vahvasti läsnä valtio-omisteisissa yrityksissä: EU-komission raportin mukaan puolue nimittää johtajat suoraan tärkeimmillä aloilla toimiviin yrityksiin ja heillä on myös huomattava määrä poliittista valtaa. Järjestelyn tarkoituksena on varmistaa, että yhtiön johto on uskollinen valtion tavoitteille ja puoluekurille ja se edelleen kietoo valtion ja valtio-omisteiset yritykset tiiviimmin yhteen. Tämän vuoksi puolueen ”läsnäoloa” yrityksissä on lisätty. Myös valtion yritysten johto ja päivänpolitiikka sekoittuvat: tällä hetkellä esimerkiksi Sinopec -öljy-yhtiön puheenjohtaja Wang Yupu toimii myös Kiinan hätätilaministerinä.

Kiinan markkinoita vääristävää politiikkaa tarkastellut EU-komission raportti toteaa viime vuosien trendin olleen, että valtion yritykset loittonevat yhä kauemmaksi markkinasäätelyn piiristä kohti valtion ohjaamaa taloutta. Kotimarkkinoilla yritykset saavat kasvaa suojassa kilpailulta. Kansainvälisestikin niiden hankintapolitiikka toteuttaa enemmän Kiinan kansallista teollisuusstrategiaa kuin niiden omia taloudellisen suoriutumisen ehtoja. Valtio-omisteisille yrityksille suodaan myös helpotettu pääsy markkinoille ja niiden rahoitus, maakaupat ja energiansaanti turvataan. Tämä on omiaan vääristämään markkinoita ja resurssienjakoa.

Valtio-omisteisen yhtiöt ovat ruokkineet Kiinan huomattavan suurta velkasuhdetta

Kiinan velkaantuminen on kasvanut vuoden 2008 talouskriisistä eksponentiaalisesti; sen suhde Kiinan bruttokansantuotteeseen oli vuoden 2016 lopussa 257 prosenttia, kun se oli vuoden 2008 lopussa 141 prosenttia. Vertailuna keskimäärin kehittyneiden talouksien velkasuhde BKT:n on 264,5 prosenttia ja kehittyvien talouksien, kuten Kiina, vertausluku on 184 prosenttia. Velka on vahvasti yritysvetoista ja valtavat valtio-omisteiset yhtiöt ovat suuressa roolissa Kiinan velkaantumisessa.

Kiinan yhtiömuotoisen velan määrä on noin 160 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen ja velasta peräti kaksi kolmasosaa muhii valtion yrityksissä. SASACin mukaan valtion yritysten velkaantumisaste oli viime vuoden lopulla 66,3 prosenttia. Kiina pyrkii vähentämään valtion yritysten velkaantumisastetta kahdella prosenttiyksiköllä vuoteen 2020 mennessä.

Kiinan keskuspankin entinen johtaja Zhou Xiaochuan varoitteli useaan kertaan viime vuonna, että Kiinan yritysmuotoinen velka on liian korkealla tasolla, mutta toisaalta nopeaa keinoa sen suitsemiseksi ei ole. Asiaa on pitänyt esillä myös presidentti Xi Jinping todeten, että valtion yritysten velkaantumisastetta tulee laskea nopeasti. Valtio-omisteisten yhtiöiden liikevaihto kasvoi alkuvuoden aikana, vaikka viime vuoteen nähden pientä hidastumista on tapahtunut, ja lisäksi niiden tuottavuus nousi 20,9 prosenttia (vuonna 2017 15,2%). Tämä kehitys edesauttaa parantaa hieman yritysten velka-varallisuus-suhdetta.

Velkaongelmaan puuttuminen tullee hidastamaan hieman kasvua, ja siihen vaikuttaa jatkossa myös rahapolitiikan kiristyminen. Tämä voi aiheuttaa levottomuutta erityisesti valtio-omisteisissa yhtiöissä, jotka tähän mennessä ovat melko helposti saaneet ”löysää” rahaa markkinoilta.

***

Kuten edellä mainittu, vaikka valtion yrityksistä tulee yhä suurempia ja vaikeasti hallittavampia, ovat ne edelleen Kiinan talouden vetureita. Tässä roolissa niiden täytyy ottaa vahvempi rooli Kiinan korkean teknologian teollisuudessa. Maakuntahallinnot ovatkin lupautuneet kanavoimaan varojaan ”strategisten ja nousevien alojen” tukemiseen. Tämä viittaa vihreään energiaan, bioteknologiaan, tekoälyyn ja niin edelleen. Keskeinen haaste tulevaisuudessa tuleekin olemaan yrityksille asetettujen moninaisten tavoitteiden yhteensovittaminen: valtion yritysten pitäisi yhtäältä panostaa tutkimukseen ja kehitykseen ja muuttua dynaamisemmiksi pioneereiksi omalla alallaan, mutta samaan aikaan päällä on tiukka kululeikkuri, jotta velkaantuminen taittuisi.

Kiinan valtio-omisteiset yhtiöt näkyvät enenevässä määrin myös kansainvälisillä kilpakentillä. Poliittinen johto on kehoittanut yrityksiä laajentamaan toimintaansa Kiinan ulkopuolella ja toimijat linkittyvät monessa kohtaa myös Kiinan silkkitiealoitteeseen. On merkille pantavaa, että Kiinan valtio-omisteiset yritykset tekevät valtaosan kaikista kiinalaisista sijoituksista Eurooppaan ja ovat sijoittaneet hyvin laajasti eurooppalaisiin yhtiöihin satamista sähköverkkoihin, terveyssektorille ja maatalouteen. EU-kauppakamari arvioi, että Kiinan ulkomaiset investoinnit tulevat kaksinkertaistumaan taas vuosien 2016-2020 välillä.

Average (0 Votes)
No comments yet. Be the first.